Avaa päävalikko

Mustialanlammi

järvi Tammelassa Kanta-Hämeessä

Mustialanlammi on Kanta-Hämeessä Tammelassa sijaitseva järvi, joka kuuluu Kokemäenjoen vesistön Loimijoen valuma-alueella Pyhäjärven alueeseen. Järvi laskee Alhonojan ja Myllyjoen kautta Kuivajärveen.[2][1]

Mustialanlammi
Sijainti Tammela
Valtio SuomiView and modify data on Wikidata
Koordinaatit 60°48′54″N, 23°46′26″E
Pinnankorkeus 97,9 m [1]
Pinta-ala 0,22723 km² [2]
Rantaviiva 2,465 km [2]
Suurin syvyys 16,8 m [3]
Keskisyvyys 3,3 m [3]
Tilavuus 0,0007518 km³ [3]
Valuma-alue 25 km² [3]
Virtaus 0,21−0,25 m³/s[3][4]
Laskujoki Alhonoja [1]
Järvinumero 35.935.1.001
Mustialanlammi

MaantiedeMuokkaa

Järven pinta-ala on 22,7 hehtaaria ja sen pituus on 1000 metriä ja leveys 300 metriä. Siihen laskee Riuskanoja, joka tuo vettä metsistä ja pelloilta vesiensuojelukosteikon kautta [4], ja Kaukjärven 50 metriä pitkä laskuoja. Järven luusua sijaitsee järven itärannalla, josta saa alkuunsa 1,8 kilometriä pitkä Alhonoja. Se yhtyy Myllyjokeen noin 800 metriä joen suusta.[2][1]

Järven rantaviiva on 2,5 kilometriä pitkä ja sen ranta on puoliksi Syrjänharjun kangasmetsää ja puoliksi peltomaata. Läntinen puoli peltomaata on puistoa, joka kuuluu Mustialan maanviljelyskoululle. Oppilaitokselle johtaa puiston läpi 1,3 kilometriä pitkä tie Tammelan taajamasta.[2][1]

Koska lampi sijaitsee Syrjänharjun pohjoisreunalla, on mahdollista, että lammen syvänteet ovat jääkauden jälkeisen ajan suppamuodostuma. Suppia on runsaasti Forssan ja Portaan välisellä harjujaksolla. Myös viereisessä Kaukjärvessä on kolme syvännettä.

HistoriaMuokkaa

Pohjoisrannalla on sijainnut Mustialan kartano, jonka paikalla toimii nykyään maatalouskoulu.[5][6] Eräs Mustialampi on ollut Tammelassa vesijätön jakamisen kohteena vuonna 1838. Mikäli tällä tarkoitettiin Mustialanlammia, on järven vedenpintaa alennettu sitä aikaisemmin.[7]

1960-luvulla alennettiin Muistialanlammin vedenpintaa, kun Alhonojan pohjaa perattiin ja sen yläosaan rakennettiin pohjapato. Siitä lähtien vedenpinnan korkeus on pysytellyt samalla tasolla.[4]

LuonnontilaMuokkaa

Järvi on ulkoisen ja sisäisen kuormituksen takia ollut pitkään rehevöitynyt eli runsasravinteinen. Sen vesi on savinen, samea ja järvessä kukkii ajoittain leväkasvustot. Sen näkysyvyys on ollut 0,4−1,1 metriä. Järven alusvesi on ollut pysyvästi hapeton eikä se ole sekoittunut päällysvesiin edes syksyisin. Hapettomuudesta johtuen veden ravinnepitoisuudet ovat selvästi koholla. Järven veden viipymä järvessä on noin 30 vuorokautta.[3][4][8]

Vuonna 2012 järvellä suoritettiin järvellä koekalastus, jonka tuloksena saatiin seuraavia kalalajeja: ahven, kuha, kiiski, salakka, pasuri, sulkava, lahna ja särki. Pääosan kalansaalista muodostivat ahven ja särki.[9]

KunnostustoimiaMuokkaa

Järven kunnostusta yritettiin syksyllä 2004 kipsisaostuksella. Syvänteen alentunut happitilanne saatiin silloin hieman kohoamaan ja liuenneen forforin pitoisuudet alenemaan huomattavasti lyhyeksi aikaa.[4][8][10]

Parhaillaan on käynnissä vuonna 2012 alkanut monivuotinen projekti, jossa lammen happitilannetta seurataan ja samalla lampeen tulevia ravinteita pyritään uusilla rakenteilla vähentämään. Vedenpinnan korkeutta seurattiin Muistialan saunarantaan asennetulla mittarilla ja Alhonojaan tullaan rakentamaan pohjapato pitämään lammen vedenpintaa hieman ylempänä. Vuoden 2012 koekalastuksella ei saatu yli 4 metrin syvyydestä lainkaan kaloja, joten lampeen asennettiin kuplalaite.[4][11]

Katso myösMuokkaa

LähteetMuokkaa

  1. a b c d e Karttapaikka: Mustialanlammi, Tammela (sijainti maastokartalla) Helsinki: Maanmittauslaitos. Viitattu 17.4.2019.
  2. a b c d e OIVA – Ympäristö- ja paikkatietopalvelu (edellyttää rekisteröitymisen) Ympäristöhallinto. Viitattu 10.3.2015.
  3. a b c d e f Kauppinen, Eeva: Tammelan Kaukjärven ja Mustialanlammin hapetussuunnitelma, Vesi-Eko oy, 2009
  4. a b c d e f Aluehallintovirasto: Mustialanlammin keskivedenkorkeuden nostaminen ja vesioikeudellisen yhteisön sääntöjen vahvistaminen, Tammela, 2013
  5. Kalmbergin kartasto: Koottu kartasto, suoraan: kartalle (fc20050967.jpg), 1855-56
  6. Maanmittauslaitos: Senaatinkartasto: Tammela (XIII 24) kartta, 1884, Arkistolaitos
  7. Anttila, Veikko: Järvenlaskuyhtiöt Suomessa, s. 264. Kansatieteellinen arkisto 19. Helsinki: Suomen Muinaismuistoyhdistys, 1967. Forssan kirjapaino OY.
  8. a b Närvänen, Aaro: Järven tila
  9. Partanen, Janne: Koekalastus seitsemällä Tammelan järvellä, raportti, 2012
  10. Varjo, Eila: Mustialanlammin tila - mitä järvelle on tapahtunut sitten viimekesäisen kipsauksen?, Geologian laitos, Turkun Yliopisto, 2005
  11. Tammela: Kaukjärvi kirkkaammaksi ja Mustialanlammille happea!, 2013

Aiheesta muuallaMuokkaa