Avaa päävalikko

Kuusjoki (joki Ypäjällä)

Kuusjoki [4] on 14 kilometriä pitkä joki Kanta-Hämeessä Ypäjällä. Joki kuuluu Kokemäenjoen vesistön Loimijoen valuma-alueeseen ja se on Loimijoen eteläinen sivujoki. Kuusjoki laskee Kokemäenjokeen sivujokeen Loimijokeen 78 kilometriä Loimijoen suun yläpuolella. Kuusjoen valuma-alueen pinta-ala on 69 km² ja sen järvisyys on 0,00%.[5] Valuma-alueella ei ole yhtään luontaista järveä.[3][4]

Kuusjoki
Kuusjoen alajuoksua Ypäjän Mannisissa
Kuusjoen alajuoksua Ypäjän Mannisissa
Alkulähde Saarikko
60°44.899′N, 23°16.753′E [1]
Laskupaikka Loimijoki
60°48.87′N, 23°12.949′E [2]
Maat  Suomi
Pituus 14 [3] km
Alkulähteen korkeus noin 90 [1] m
Valuma-alue 69,43 [3] km²

Valuma-alueen kuvailuMuokkaa

Joen latvahaarat saavat alkunsa Ypäjän Palikkalan kylän takamailta Vähänsuon ja Hyrsynkulman kulmakunnilta ja yhtyvät joeksi Ypäjän Levän kylän Saarikon kulmakunnalla. Sieltä joki virtaa Ypäjän Perttulan Kuusjoenkulman kautta Ypäjän Mannisten kylään, jossa se laskee Loimijokeen lähellä Loimaan Kauhanojan kylän rajaa.[6][7][8] Seuraavassa joen kulku ja sivuhaarat kuvataan suulta latvalle päin.

Kuusjoki laskee Loimijokeen peltoaukean keskellä Mannisen Myllykulman alapuolella. Mannisen kylän läpi kulkeva, Loimaan ja Ypäjän yhdistävä seututie 213 ylittää joen juuri Myllykulmalla, missä joessa on koski ja muutama suvanto. Joki virtaa tänne Ruokosuon kulmakunnalta Ypäjän Kuusjoenkulmalta suoraan etelästä. Ensimmäisen 12 kilometrin matkalla siihen laskee vain muutama sivuoja. Ne ovat pääasiassa pelto-ojia, mutta esimerkiksi Kaarnoja ja Kuusoja tuovat vettä myös Eksyssuolta Loimaan, Someron ja Kosken rajalta sekä Huhmassuolta ja Piilikankaan harjualueelta Someron Vilukselan Palojoen Nummikulman ja Ypäjän Perttulan Kuusjoenkulman rajoilta. Ypäjän Perttulan Kuusjoenkulmalla Yhdystie 2805 ylittää Kuusjoen.[6][7][8]

Yläjuoksulla Ruokosuolla Munitunoja tuo vettä Someron Pitkärven Isoniitulle asti ulottuvalta Munitun peltoaukealta. Ylempänä Kuusjokeen yhtyy lisää ojia idästä valtatien 10 alittavina latvahaaroina. Näitä ovat Ypäjän Levän kylän Saarikon kulmakunnalla Kuusjokeen laskevat Kaahinoja, Piilinoja ja Leppäsenoja.[6][7][8] Kaahinoja saa alkunsa Ypäjän Palikkalan Hyrsynkulman kulmakunnalta. Siellä sen latvahaaroja ovat Someron Pitkäjärven Isoniitun kulmakunnan rajoilta alkunsa saavat Hyrsynoja ja Seetulanoja sekä Ypäjän Palikkalan Vähänsuon kulmakunnan kautta virtaava Muuskinoja, jonka latvat niin ikään ulottuvat Someron puolelle Lehtimäen kulmakunnalla. Myös Pillinoja saa alkunsa Someron Lehtimäenkulman rajoilta ja kulkee sitten Ypäjän Vähänsuon kulmakunnan kautta. Leppästenoja saa alkunsa Ypäjän Palikkalan Kottaanojan kulmakunnalta Levän kylän Saarikon kulmakunnan pohjoispuolelta.[7]

LähteetMuokkaa

  1. a b Karttapaikka: Kuusjoki, latva, Ypäjä (sijainti maastokartalla) Helsinki: Maanmittauslaitos. Viitattu 17.4.2019.
  2. Karttapaikka: Kuusjoki, suisto, Ypäjä (sijainti maastokartalla) Helsinki: Maanmittauslaitos. Viitattu 17.4.2019.
  3. a b c OIVA – Ympäristö- ja paikkatietopalvelu (edellyttää rekisteröitymisen) Ympäristöhallinto. Viitattu 1.3.2015.
  4. a b Karttapaikka: Kuusjoki, Ypäjä (sijainti maastokartalla) Helsinki: Maanmittauslaitos. Viitattu 17.4.2019.
  5. Ekholm, Matti: Suomen vesistöalueet, s. 70-71. Vesi- ja ympäristöhallinnon julkaisuja – Sarja A 126. Helsinki: Vesi ja Ympäristöhallitus, 1993. ISBN 951-47-6860-4.
  6. a b c Peruskartta 1:20 000. 2111 10 Kauhanoja. Helsinki: Maanmittaushallitus, 1982. Kartan verkkoversio Maanmitauslaitoksen vanhat painetut kartat -palvelussa (jpg) (viitattu 7.3.2015)
  7. a b c d Peruskartta 1:20 000. 2024 03 Saarikko. Helsinki: Maanmittaushallitus, 1992. Kartan verkkoversio Maanmitauslaitoksen vanhat painetut kartat -palvelussa (jpg) (viitattu 7.3.2015)
  8. a b c Peruskartta 1:20 000. 2022 12 Viluksela. Helsinki: Maanmittaushallitus, 1983. Kartan verkkoversio Maanmitauslaitoksen vanhat painetut kartat -palvelussa (jpg) (viitattu 7.3.2015)
Tämä meriin, järviin, jokiin tai muihin vesimuodostumiin liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.