Avaa päävalikko

Haapajoki[4] on 14 kilometriä pitkä joki Kanta-Hämeessä Jokioisissa. Joki kuuluu Kokemäenjoen vesistön Loimijoen valuma-alueeseen ja se on Loimijoen eteläinen sivujoki. Haapajoki yhtyy Kokemäenjoen sivujokeen Loimijokeen 91 kilometriä tämän suulta. Haapajoen valuma-alueen pinta-ala on 57 km² ja sen järvisyys on 0 %.[5] Valuma-alueella ei ole luontaisia järviä.[3][4] Haapajoki virtaa Jokioisissa Luodesuon kulmakunnan läpi ja edelleen Niemen, Haapaniemen ja Vaulammin kylien sivuitse ja laskee Loimijokeen Vaulammin luona.[6][7][8]

Haapajoki
Haapajokea Jokioisten Vaulammilla huhtikuussa 2015.
Haapajokea Jokioisten Vaulammilla huhtikuussa 2015.
Alkulähde Torronsuo
60°43.862′N, 23°34.043′E [1]
Laskupaikka Loimijoki
60°47.023′N, 23°24.25′E [2]
Maat Suomen lippu Suomi
Pituus 14 [3] km
Alkulähteen korkeus noin 100 [1] m
Valuma-alue 56,88 [3] km²

Sisällysluettelo

Valuma-alueen kuvausMuokkaa

Joki saa alkunsa Torronsuon länsipäästä Jokioisten ja Tammelan väliseltä rajalta Tammelan Torron kylästä. Torronsuon eteläpuolella Tammelan Torron kylässä joen pisimpänä latvahaarana on Äijänsuonoja, jonka nimi muuttuu ensin Jokioisten Luodesuolla Luodesuonojaksi (valuma-alue 21 km²) ja tämän jälkeen Haapajoeksi. Lännestä Haapajokeen yhtyy Peto-oja (myös Petojoki tai Koisthuhdanoja[9], valuma-alue 17 km²), joka saa alkunsa Someron Koisthuhdan kulmakunnalta lähellä jokioisten rajaa.[3][6][7][8]

Haapajoen uoma virtaa tasaisella savikolla, ja se meanderoi laskiessaan kohti Loimijokea. Niemenkylän kohdalla siihen yhtyy idästä 6,4 kilometriä pitkä Haaranoja (valuma-alue 13 km²), joka on Hirvilähteen laskuoja.[3][6][7][8]

Haapajoen erikoisuus on sen leveä uoma. Vajaan 500 metriä Pelto-ojan yhtymäkohdasta alaspäin leviää Haapajoen uoma paikoin jopa Loimijokea leveämmäksi yli kahden kilometrin matkalta. Valtatie 10:n kohdalla joki kapenee, mutta leviää taas puolen kilometrin matkalla leveäksi. Se kapenee taas ennen laskemistaan Loimijokeen.[3][6][7][8]

MuutaMuokkaa

Valtatie 10 ja yhdystie 2804 ylittävät Haapajoen Jokioisten Vaulammin kyläkeskuksen luona, ja Kantatie 52 ylittää Haapajoen sivuhaaran Peto-ojan kaksi kertaa tästä pari kilometriä etelään Someron ja Jokioisten rajan kummankin puolen.[4]

Joen latvoilla, lähellä Peto-ojan ja Äijänsuonojaan laskevan Pyölyksenojan välistä vedenjakajaa sijaitsee Jokioisten, Tammelan ja Someron rajapaikkana oleva, luonnonmuistomerkkinä rauhoitettu Satulinkivi eli Vahankivi.[10][11][12] Toinen joen latvoille sijoittuva kolmen kunnan rajapaikka on Haaranojan lähteenä oleva Hirvilähde, joka erottaa toisistaan Jokioista, Tammelaa ja Forssaa. Kolmas kolmen kunnan rajapaikka joen latvoilla, Ypäjän, Jokioisten ja Someron välillä jää lähelle Haapajoen läntistä sivuhaaraa Peto-ojaa.

LähteetMuokkaa

  1. a b Karttapaikka: Haapajoki, Tammela, Torronsuo (sijainti maastokartalla) Helsinki: Maanmittauslaitos. Viitattu 17.4.2019.
  2. Karttapaikka: Haapajoki, Jokioinen, suisto (sijainti maastokartalla) Helsinki: Maanmittauslaitos. Viitattu 17.4.2019.
  3. a b c d e f OIVA – Ympäristö- ja paikkatietopalvelu (edellyttää rekisteröitymisen) Ympäristöhallinto. Viitattu 11.2.2015.
  4. a b c Karttapaikka: Haapajoki, Jokioinen (sijainti maastokartalla) Helsinki: Maanmittauslaitos. Viitattu 17.4.2019.
  5. Ekholm, Matti: Suomen vesistöalueet, s. 70-71. Vesi- ja ympäristöhallinnon julkaisuja – Sarja A 126. Helsinki: Vesi ja Ympäristöhallitus, 1993. ISBN 951-47-6860-4.
  6. a b c d Peruskartta 1:20 000. 2113 01 Ypäjä. Helsinki: Maanmittaushallitus, 1980.
  7. a b c d Peruskartta 1:20 000. 2024 06 Torro. Helsinki: Maanmittaushallitus, 1992.
  8. a b c d Peruskartta 1:20 000. 2113 04 Forssa. Helsinki: Maanmittaushallitus, 1990.
  9. Romppanen, Helinä (koonnut): Mää olen Koisthuhran kulmalt: kuvauksia ja kuvia Someron Koisthuhdasta viiden vuosikymmenen ajalta, s. 13. Somero: Somero-Seura, 2003. ISBN 952-99196-0-3.
  10. Perinne- ja kulttuurimaisemia, muinaismuistoja Someron kaupunki. Viitattu 8.9.2013.
  11. Satulinkivi eli Vahankivi Jokioisten kunta. Viitattu 8.9.2013.
  12. Vahankivi Kansalaisen karttapaikka. Maanmittauslaitos. Viitattu 2.3.2015.

Aiheesta muuallaMuokkaa

  • Niemis och Haapaniemi byar i Tammela Socken 1770-1780 (MHA, Ida. 9) 1:20 000. (Maanmittaushallitus, Maanmittaushallituksen historiallinen kartta-arkisto (kokoelma), Rekognosointikartastoon liittyvät erilliset lehdet) Kansallisarkisto. Kartan verkkoversio Arkistolaitoksen digitaaliarkistossa (jpg) (viitattu 3.4.2016)