Paimionjoen vesistö
vesistöalue Suomessa
Paimionjoen vesistö (vesistöaluetunnus 27) on Suomen päävesistöalue, jonka laskujoki Paimionjoki laskee Saaristomereen Paimionlahdella. Vesistöalueen pinta-ala on 1 088 neliökilometriä. Alueen järvisyys on 1,58 %.[5][2]
| Paimionjoen vesistö (Suomen päävesistö: 27) |
|
|---|---|
| Valtiot | Suomi |
| Maakunnat | Varsinais-Suomi |
| Vesistöalueen tai valuma−alueen tietoja | |
| Merialue | Itämeren valuma-alue |
| Päävesistöalue | Paimionjoen vesistö (27) |
| Vesistöjako |
Paimionjoen alao. alue (27.01), Paimionjoen keskio. alue (27.02), Paimionjoen yläo. alue (27.03), Painion valuma-alue (27.04), Tarvasjoen valuma-alue (27.05), Jaatilanjoen valuma−alue (27.06) |
| Laskujoki | Paimionjoki |
| Laskupaikka | Vista, Paimionlahti, Saaristomeri [1] |
| Koordinaatit | |
| Mittaustietoja | |
| Valuma-alue | 1 088 km² [2] |
| Järvisyys | 1,58 % [2] |
| Alueen pituus | 80 km [3] |
| Alueen leveys | 25 km [3] |
| Pääuoma | 110 km |
| Keskiylivirtaama | 99,5 m³/s [4] |
| Keskivirtaama | 7,6 m³/s [4] |
| Keskialivirtaama | 0,2 m³/s [4] |
 |
|
|
[ Muokkaa Wikidatassa ] [ ohje ]
|
|
Vesistöalueen toisessa jakovaiheessa on seuraavat alueet tai valuma-alueet. Sisennys tarkoittaa luettelossa sitä, että vesistöalue laskee tai yhtyy ylempänä sijaitsevaan vesistöalueeseen. Samalle tasolle sisennetyt vesistöalueet laskevat kaikki yläpuoliseen vesistöalueeseen vastaavassa järjestyksessä niin, että ylin yhtyy lähempänä alajuoksua [5][2]:
- Paimionjoen alaosan alue (27.01)
- Tarvasjoen valuma-alue (27.05)
- Paimionjoen keskiosan alue (27.02)
- Paimionjoen yläosan alue (27.03)
- Jaatilanjoen valuma-alue (27.06)
- Painion valuma-alue (27.04)
Katso myös
muokkaaLähteet
muokkaa- ↑ Paimionjoki, suisto (sijainti maastokartalla) Karttapaikka. Helsinki: Maanmittauslaitos.
- ↑ a b c d Ekholm, Matti: Suomen vesistöalueet. (Vesi- ja ympäristöhallinnon julkaisuja – Sarja A 126) Helsinki: Vesi ja Ympäristöhallitus, 1993. ISBN 951-47-6860-4
- ↑ a b Paimionjoen vesistö Karttaikkuna. Paikkatietoikkuna. Viitattu 5.4.2023.
- ↑ a b c Hyvärinen, Veli & Gurer, Ibrahim: Virtaama-aineiston tilastoanalyysi. (Vesientutkimuslaitoksen julkaisuja 15) Helsinki: Vesihallitus, 1976. ISBN 951-46-2038-0 Teoksen verkkoversio (PDF) (viitattu 6.4.2023).
- ↑ a b Paimionjoen vesistö (27) Järvi-meriwiki. Suomen ympäristökeskus. Viitattu 8.2.2018.