Kaukjärvi (järvi Tammelassa)

järvi Tammelassa Kanta-Hämeestä
Tämä artikkeli kertoo järvestä Tammelassa. Muita Kaukjärvi- ja Kaukajärvi-nimisiä kyliä ja järviä on täsmennyssivulla.

Kaukjärvi on Kanta-Hämeessä Tammelassa ja Forssassa sijaitseva järvi, joka kuuluu Kokemäenjoen vesistön Loimijoen valuma-alueella Pyhäjärven alueeseen. Järvi laskee Mustialanlammiin ja siitä Alhonojan ja Myllyjoen kautta Kuivajärveen.[2][1]

Kaukjärvi
Tammelan Kaukjärveä Mustialan Toivonsillan luona elokuussa 2020
Tammelan Kaukjärveä Mustialan Toivonsillan luona elokuussa 2020
Valtiot Suomi
Maakunnat Kanta-Häme
Koordinaatit 60°49′11″N, 23°42′14″E
Vesistöalue ja valuma-alueen tietoja
Päävesistöalue Kokemäenjoen vesistö (35)
Valuma-alue Pyhäjärven alue (35.93)
Laskujoki oja Mustialanlammiin [1]
Järvinumero 35.935.1.002View and modify data on Wikidata
Mittaustietoja
Pinnankorkeus 98,2 m [1]
Rantaviiva 13,6611 km [2]
Pinta-ala 2,02686 km² [2]
Tilavuus 0,00827012 km³ [2]
Keskisyvyys 4,08 m [2]
Suurin syvyys 19,8 m [2]
Valuma-alue 16 km² [3]
Keskivirtaama 0,16 m³/s (MQ) [3]
Kartta
Kaukjärvi

Maantiede muokkaa

Järven pinta-ala on 203 hehtaaria ja sen pituus on 6 kilometriä ja leveys yli 500 metriä. Siihen laskevat Kaakkolamminoja, joka tuo Kaakkolammin vedet, Sipilänoja ja Kurjenoja. Järven luusua sijaitsee järven itäpäässä, josta saa alkunsa 50 metriä pitkä oja Mustialanlammiin. Forssan kaupungin ja Tammelan välinen raja halkaisee järven sen länsipäässä. Rannoilla sijaitsevat Kuuston kaupunginosa, Kaukjärven ja Mustialan kylät sekä Tammelan kirkonkylän taajama Syrjänharjun takana. Harjun takana noin kilometrin päässä sijaitsee Pyhäjärvi.[2][1]

Järven rantaviiva on 13,7 kilometriä pitkä ja sen ranta on puoliksi Syrjänharjun kangasmetsää ja puoliksi peltomaata. Rannoille on rakennettu runsaasti loma-asuntoja ja muita asuntoja. Pohjoispuolella rantoihin rajautuvat pellot, joiden tilat sijaitsevat rannan vaikutuspiirissä. Etelärannalla on leirikeskus ja pohjoisrannalla uimaranta.[2][1]

Järvellä ei ole saaria. Järvi on luodattu ja syvyyskartan mukaan järvessä on neljä selvää syvännettä. Länsipäässä on 6 metrin syvänne, Kotkannokan ja Hakalannokan tienoilla on 16, 18 ja 20 metrin (Kotkannokan syvänne [4]) syvänteet.[2][1] Koska järvi sivuaa pohjoispuolelta Kaukolan ja Forssan yhdistävää harjujaksoa, ovat syvänteet vedenalaisia suppia, mitkä syntyivät harjujen lähistölle jääkauden jälkeen.

Luonnontila muokkaa

Vuonna 2001 Kaukjärvi oli eutrofinen eli runsasravinteinen järvi, jonka käyttökelpoisuusluokitus ja kalavesiluokitus olivat tyydyttävät. Vesi oli savesta samea ja näkösyvyys on 0,6 metriä.[5] Järvellä oli suuri ulkoinen ja sisäinen ravinnekuormitus, jota syvänteiden hapettomat jaksot pahensivat.[4] Vuonna 2009 hapettomuutta esiintyi yleisesti syvänteissä ja siitä johtuu järven alusveden korkeahkot fosforipitoisuudet. Järven virtaus on 0,16 m³/s, joten veden viipymä järvessä on 622 vuorokautta.[3]

Vuonna 2012 käynnistyi projekti, jossa pyrittiin kohentamaan Mustialanlammin ja Kaukjärven tilaa. Järviin tuleviin ojiin aiottiin rakentaa kosteikot tai ravinnesaostajat, jotka vähentävät ojasta purkautuvien ravinteiden määrää. Sellaiset on rakennettu Sipilänojaan, Järvenpäänojaan, Lammasojaan, Tarrinojaan, Kuustonojaan ja Kaakkolamminojaan.[6] Järven hapettamista on pohdittu.[3]

Vuonna 2007 tehtiin järvellä kala- ja sääskitutkimus. Verkkokalastuksessa saatuja kalalajeja olivat särki, lahna, ahven ja kuha. Ahventa ja kuhaa oli yksilöinä eniten, mutta kalabiomassana vähän, joten kalasto on poikasvoittoinen. Kuoreen ja muikun puuttuminen on korvautunut surviaissääsken toukilla, joita on järvessä paljon.[7]

Etymologia muokkaa

Kaukajärvien nimissä on niiden alkuosalle kauka ehdotettu selitykseksi pitkä. Järvien nimet voivat olla hyvinkin vanhoja, jolloin nimen alkuperäinen merkitys on voinut unohtua. Ante Aikio ehdottaakin, että Kaukajärvi tarkoittaisikin Pitkäjärveä. Koska ajatus on uusi ja sen idea sisältää epävarmuustekijöitä, tulisi lukijan suhtautua tähän varauksella.[8]

Lähteet muokkaa

Viitteet muokkaa

  1. a b c d e f Kaukjärvi, Tammela, Forssa (sijainti maastokartalla) Karttapaikka. Helsinki: Maanmittauslaitos. Viitattu 17.4.2019.
  2. a b c d e f g h i OIVA – Ympäristö- ja paikkatietopalvelu (edellyttää rekisteröitymisen) Ympäristöhallinto. Viitattu 10.3.2015.
  3. a b c d Kauppinen, Eeva: Tammelan Kaukjärven ja Mustialanlammin hapetussuunnitelma (Arkistoitu – Internet Archive), Vesi-Eko oy, 2009
  4. a b Närvänen, Aaro: Järven tila[vanhentunut linkki]
  5. Tammela: Kaukjärvi[vanhentunut linkki] Tammelan järvet. Viitattu 31.3.2013.
  6. Tammela: Kaukjärvi kirkkaammaksi ja Mustialanlammille happea! (Arkistoitu – Internet Archive), 2013
  7. Malinen, Tommi & Vinni, Mika & Antti-Poika, Pekka: Kaukjärven kalojen sekä sulkasääsken toukkien ja muiden pohjaeläinten runsaus vuonna 2007 (Arkistoitu – Internet Archive), Helsingin yliopisto, 2008
  8. Aikio, Ante: Suomen KAUKA (PDF) Virittäjä. 2000/4. Viitattu 4.7.2018.

Aiheesta muualla muokkaa