Myllylähde (Oripää)

järvi Oripäässä Varsinais-Suomessa
Tämä artikkeli kertoo lähteestä Oripäässä. Lähteestä Alastarolla Loimaalla kertoo artikkeli Myllylähde (Alastaro).

Myllylähde on noin kolmihehtaarinen [3] ison, padotun lähdelammen muodostava lähde Oripäässä Varsinais-Suomessa.[4] Lähde sijaitsee Säkylän–Mellilän harjujaksoon kuuluvan harjun kupeessa lähellä entisen Alastaron kunnan rajaa ja on eräs Loimijokeen Alastarolla Loimaalla laskevan Hanhijoen alkulähteistä.[1]

Myllylähde
Oripään Myllylähde kaakkoisrannalta.
Oripään Myllylähde kaakkoisrannalta.
Valtiot SuomiView and modify data on Wikidata
Kunnat Oripää
Koordinaatit 60°54′15″N, 22°42′21″E
Vesistöalue ja valuma-alueen tietoja
Päävesistöalue Kokemäenjoen vesistö (35)
Valuma-alue Loimijoen alaosan alue (35.91)
Laskujoki Hanhijoki (joki Alastarolla Hanhijoki [1]
Järvinumero 35.916.1.001
Mittaustietoja
Pinnankorkeus 80,6 m [1]
Rantaviiva 2,157 km [2]
Pinta-ala 0,02921 km² [2]
Kartta
Myllylähde (Oripää)

Lähteen rannat ovat mesotrofista eli keskiravinteista nevarämettä ja lähteistä lettonevaa, ja suon reunassa kangasta vastaan on pieniä lähteensilmiä ja tihkupintoja. Lähde on kasviltoltaan erittäin arvokas. Sen lajistoon kuuluvat muiden muassa lähdesara, hetesara, punakämmekkä, sykeröpiippo ja kiiltosirppisammal. Linnustoon kuuluvat muiden muassa keltavästäräkki ja koskikara. Luontoarvojensa takia lähde lähiympäristöineen on otettu Natura 2000 -ohjelmaan.[4][5]

Myllylähde on Suomen suurimpia lähteitä, kutsuttu joskus Suomen ja Pohjoismaidenkin suurimmaksi. 1990-luvulla ja 2000-vuosikymmenellä lähteen virtaama on kuitenkin vähentynyt kymmenesosaan aikaisemmasta. 2000-luvun taitteessa lähteen keskimääräinen vuorokausivirtaama oli 6 500 kuutiometriä (m³), kun vuonna 2011 se oli enää 1 000 m³. Syynä on pidetty runsasta vedenottoa.[6][7]

Myllylähteessä paljastui kevättalvella 2011 suuri kalakuolema. Tämän aiheuttajaksi osoittautui happikato.[8] Happikadon todettiin johtuneen siitä, että lähteen virtaama oli pienentynyt ja sen pinta tämän takia talvella jäätynyt. Monien mielestä syynä oli tekopohjavesilaitoksen koekäyttö. Sittemmin lähteen tilan on arvioitu parantuneen.[9]

Noin 10 kilometriä Oripään Myllylähteestä pohjoiseen, saman Säkylän–Mellilän harjujakson varressa Alastaron Virttaalla on toinenkin Myllylähde. Se laskee Säkylän Pyhäjärveen Pyhäjoen kautta ja sijaitsee Alastaron Virttaan kylässä Oripään rajalla.

Lähteet muokkaa

  1. a b c Myllylähde Kansalaisen Karttapaikka. Maanmittauslaitos. Viitattu 8.2.2012.
  2. a b OIVA – Ympäristö- ja paikkatietopalvelu (edellyttää rekisteröitymisen) Ympäristöhallinto. Viitattu 8.1.2012.
  3. http://yle.fi/alueet/turku/2011/05/mystisen_kalakuoleman_syy_selvisi_2557173.html[vanhentunut linkki]
  4. a b Myllylähde 3.10.2007. Lounais-Suomen ympäristökeskus. Viitattu 30.9.2010. [vanhentunut linkki]
  5. Nähtävyydet Oripään kunta. Viitattu 30.9.2010.
  6. Heima, Timo-Pekka: Suomen suurin lähde on Karigasniemellä ess.fi. 16.5.2011. Esan Kirjapaino Oy. Viitattu 8.1.2012.
  7. Suomen suurimmassa lähteessä Oripäässä paljastui valtava kalakuolema ts.fi. 25.4.2011. TS-Yhtymä Oy. Viitattu 8.1.2012. [vanhentunut linkki]
  8. Mystisen kalakuoleman syy selvisi 2.5.2011. YLE Turku. Viitattu 3.3.2012. [vanhentunut linkki]
  9. Leppänen, Jenni: Vedenotto Oripäästä vähentynyt jo vuosien ajan. Turun Sanomat, 22.7., 111. vsk, nro 197, s. 6.

Aiheesta muualla muokkaa

Tämä meriin, järviin, jokiin tai muihin vesimuodostumiin liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.