Saaren kansanpuisto
Saaren kansanpuisto on kansanpuisto Tammelassa Kanta-Hämeessä. Sen pinta-ala on 48 hehtaaria, ja vuodesta 1980 sen omistajina ovat olleet Tammelan kunta ja Forssan kaupunki. Kansanpuiston perusti yleiseksi virkistys- ja vapaa-ajanviettopaikaksi vuonna 1932 Lounais-Hämeen Kotiseutu- ja Museoyhdistys Tammelan Saaren kartanolta vuokratulle maalle. Puistossa on järjestetty juhannusjuhlia vuodesta 1934.[1][2][3]
Saaren Kansanpuisto sijaitsee Tammelan Saarensalmen rannalla Pyhä- ja Kuivajärvien välissä ja rajoittuu Kaukolanharjun maisemallisesti merkittävään, luonnonsuojelualueena suojeltuun harjujaksoon. Harjulla on kansanpuiston toimintaan läheisesti liittyvä Kaukolanharjun näkötorni, joka valmistui vuonna 1926.[1][2][3][4][5]
Kansanpuiston omiin rakenteisiin kuuluvat Suujärven rantaan vuonna 1933 rakennettu ulkoilmateatteri ja vuonna 1948 valmistunut kesäisin ravintolana toimiva hirsirakenteinen kotiseututalo Lounais-Hämeen Pirtti. Pirtin on suunnitellut arkkitehti Veikko Kyander, ja sen lasimaalaukset on tehnyt Tapani Lemminkäinen vuonna 1948. Kuivajärven ja Suujärven rannoissa ovat uimarannat. Puistoon liittyy myös Pyhä- ja Kuivajärvien välisen Saarensalmen ylittävä, vuonna 1923 valmistunut Saaren maantiesilta.[1][3]
Saaren kansanpuisto on yhdessä Saaren kartanon kanssa osa valtakunnalliseti merkittävää rakennettua kulttuuriympäristöä Saaren kartano ja kansanpuisto.[6] Kaukolanharjulla, paikalla, jolle Kaukolanharjun näkötorni on rakennettu, taiteilija Albert Edelfelt maalasi tunnetun maalauksensa Näkymä Kaukolanharjulta (1889-1890).[7]
Luontokohteista kansanpuistoon jää Tammelan Kuivajärven rantaa, kirkasvetinen suppalampi Suujärvi kokonaan ja rantaa toisesta suppalammesta Määrlammista. Luonnonsuojelualueelle jää osa Kaukolanharjusta sekä Tammelan Pyhäjärven, Kuivajärven ja näitä yhdistävän Saarensalmen ja useiden harjuun rajoittuvien suppalampien rantoja. Kansanpuiston ja luonnonsuojelualueen harjuilla kulkevat luontopolku ja retkeilyreitti.[4][5][8]
Yhdessä Kaukolanharjun kanssa Saaren kansanpuisto kuuluu Kaukolanharjun Natura 2000 -suojelualueeseen.[9] Samoin kansanpuisto on osa Ympäristöministeriön määrittelemää valtakunnallisesti arvokkaaseen maisema-aluetta Mustiala - Porras - Kaukolanharju.[6][10]
Osana hanketta Lounais-Hämeen museot matkailukäyttöön Saaren kansanpuistolle tehtiin vuonna 2010 hoito- ja kehittämissuunnitelma.[11]
Lähteet
muokkaa- ↑ a b c Saaren kansanpuisto Tammelan kunta. Arkistoitu 30.9.2020. Viitattu 29.8.2020.
- ↑ a b Saaren kansanpuisto Luontoon.fi. Metsähallitus. Viitattu 293.8.2020.
- ↑ a b c Saaren kansanpuiston historia ja nähtävyydet Luontoon.fi. Metsähallitus. Viitattu 29.8.2020.
- ↑ a b Saaren kansanpuiston kulkuyhteydet ja kartat Luontoon.fi. Metsähallitus. Viitattu 29.8.2020.
- ↑ a b Saaren kansanpuiston luonto Luontoon.fi. Metsähallitus. Viitattu 29.8.2020.
- ↑ a b Saaren kartano ja kansanpuisto Valtakunnallisesti merkittävät rakennetut kulttuuriympäristöt RKY. Museovirasto.
- ↑ Klemelä, Päivi & Mahlanen, Soili: Tammelan kylät taiteilijoiden silmin, s. 24-25. Tammela: Tammelan kunta, 2009. ISBN 978-951-96587-3-5
- ↑ Saaren kansanpuiston reitit Luontoon.fi. Metsähallitus. Viitattu 29.8.2020.
- ↑ Kaukolanharju 2014. Hämeen ely-keskus. Viitattu 30.8.2020.
- ↑ Arvokkaat maisema-alueet. Maisema-aluetyöryhmän mietintö II, s. 71-72. (Ympäristöministeriö, Ympäristönsuojeluosasto, Mietintö 66/1992) Helsinki: Ympäristöministeriö, 1993. ISBN 951-47-5194-9 Julkaisun verkkovrersio (pdf) (viitattu 30.8.2020).
- ↑ Saatsi-Arkkitehdit: Saaren kansanpuisto. Hoito- ja käyttösuunnitelma (pdf) 2010. Tammelan kunta. Arkistoitu 5.4.2015. Viitattu 30.8.2020.
Aiheesta muualla
muokkaa- Huttunen, Antti: Kävijä toisensa jälkeen rakastuu Saaren kansanpuistoon - Kaukolanharjun näkötorniin kiivettyäni ymmärsin miksi Retkipaikka. 23.7.3018. Viitattu 29.8.2020.