Jänhijoki (joki)

Jokioisissä sijaitseva joki, Suomi
(Ohjattu sivulta Peräjoki (Forssa))

Jänhijoki [6] on Kanta-Hämeessä Jokioisten, Forssan ja Tammelan alueilla virtaava 27 kilometriä pitkä joki, joka muodostaa valuma-alueensa 42 kilometriä pitkästä pääuomasta sen Jänijärvestä alkavan alajuoksun. Joki kuuluu Kokemäenjoen vesistön Loimijoen valuma-alueeseen ja se yhtyy Loimijokeen oikealta puolelta 94 kilometriä Loimijoen suusta Kokemäenjoessa.[3][6]

Jänhijoki
Jokioisten Museorautatien höyryvetoinen museojuna ylittää Jänhijoen rautatiesiltaa
Jokioisten Museorautatien höyryvetoinen museojuna ylittää Jänhijoen rautatiesiltaa
Maat Suomi
Maakunnat Kanta-Häme
Kunnat Jokioinen, Forssa, Tammela
Vesistöalue ja valuma-alueen tietoja
Päävesistöalue Kokemäenjoen vesistö (35)
Valuma-alue Jänhijoen valuma-alue (35.97) [1]
Pinta-ala 203 km² [2]
Järvisyys 3,85 % [3]
Pääuoman pituus noin 42 km [a]
Pääuoman osuudet Jänhijoki ←Peräjoki ←Heinijoki ←Myllyoja
Yhtyy Loimijoki
Joen uoman kohteita
Alkulähde Jänijärvi, Tammela [3][4]
  60°51.903′N, 23°40.335′E
Laskupaikka Vaulammi, Jokioinen [5]
  60°47.989′N, 23°25.81′E
Läpivirtausjärvet Setälänlammi
Esteet pato
Taajamat Minkiö
Mittaustietoja
Lähdekorkeus 110,5 m
Laskukorkeus alle 80 m
Korkeusero 30,5 m
Pituus 27,434 km [3]
Kaltevuus 1,11 m/km
Keskivirtaama 1,6 m³/s (MQ) [2]
Muuta

Nimitys muokkaa

Joen vanha nimi on todennäköisesti ollut Jänhijoki, koska valuma-alueella on kaksi muutakin jänistä tarkoittavaa vesistöä. Setälänlammi oli aikaisemmalta nimeltään ”Jänhilampi” ja lähdejärven nimi on Jänijärvi. Joen nimi lienee vaihdellut asutuksen mieltymyksen mukaan.[7] Joen alkujuoksua kutsuttiin 1800-luvulla myös nimellä ”Kiipujoki” läheisen Kiipun kylän mukaan. Joen keskijuoksulla sijaitsi samaan aikaan Jänhijoen kylä. Nykyään Jänhijoen yläjuoksun väliä, joka alkaa Jänijärvestä ja jatkuu Forssan Kalsun kylään saakka kohtaan, missä Tyytynoja yhtyy pääuomaan, kutsutaan Peräjoeksi.[4][8]

Joen kulku muokkaa

Jänhijoki alkaa matalan Jänijärven luoteispäästä parin sadan metrin etäisyydellä Hienijoen suulta. Joki virtaa metsäalueella luoteeseen loivaa ja kapeaa laaksoa myöten. Alkutaipaleella joki toimii 1,3 kilometrin matkalla Forssan ja Tammelan välisenä kuntarajana. Joki putoaa muutamia metrejä ennen saapumistaan peltoaukealle ja muodostaa sinne suvannon. Joessa on Kaitasuonojan suun lähellä kapea jokisaari. Joki kääntyy lounaaseen päin alittaessaan seututien 284 ja virtaa lähes kolme kilometriä laajalla peltoaukealla. Kalsussa se tunkeutuu metsäiseen ja lyhyeen laaksoon, jossa on pudotusta taas muutama metri. Joki alittaa yhdystien 13569 koskena ja pellolla joki toimii puoli kilometriä Jokioisten ja Forssan välisenä kuntarajana. Joen paikallinen nimi vaihtuu Jänhijoeksi.[6]

Joki virtaa taas laajalla peltoaukealla, johon se on uurtanut muutaman metrin syvyisen jokiuoman. Pellolla siihen yhtyy kaksi valtaojaa Tyytynoja ja Yöninoja ennen valtatietä 2 ja Viraanoja pian valtatien jälkeen. Joki kiertää kallioisen mäen pohjoispuolelta ja laskee Minkiön asemalla Setälänlammiin. Lammen jälkeen Minkiössä jokeen yhtyy pohjoisesta tuleva Lähdeoja ja etelästä tuleva Syrjäniitunoja. Minkiössä joen ylittää yhdystie 2813 ja museorautatie. Alajuoksulla joki alkaa kaartamaan ensin lounaaseen ja lopulta etelään päin. Joen vedenpinta ei laske alajuoksulla puolta metriä enempää, sillä joessa on Kiipun alapuolella Myllykoskessa pato. Padon alapuolella on joessa kaksi koskijaksoa Jokioisiin vievän yhdystien 13560 sillan kohdalla ja kolmas koski puolivälissä matkalla joen suuhun. Pohjanmaankulmalla sijaitsee viimeinen jokea ylittävä silta.[6]

Luontoarvoja muokkaa

Jänhijoen ekologinen tila on tyydyttävä. Jokeen kohdistuu voimakasta hajakuormitusta, sen ravinnepitoisuudet ovat suuria ja vesi on erityisesti korkean veden aikana sameaa. Joen latva-alueilla sijaitsevat järvet eivät kykene hillitsemään virtaamien vaihtelua, joten sen virtaamavaihtelut ovat suuria.[2]

Jänhijoen valuma-alue muokkaa

Yleistä muokkaa

Valuma-alueen alavat alueet sijaitsevat Jokioisissa, johon kuuluu pieniä alueita Ypäjästä ja Humppilasta. Valuma-alueen keskiosa kuuluu Forssaan ja pohjoisosat Tammelaan.[2]

Jänhijoen valuma-alueen pinta-ala on 201 neliökilometriä (tai myös 205 km² [2]) [3]. Valuma-alueen ylimmät osat sijaitsevat Tammelan ylängöllä, missä sijaitsee myös suurin osa valuma-alueen järvistä. Valuma-alueella on 29 yli hehtaarin kokoista järveä ja valuma-alueen järvisyys on 3,85 %. Joen alajuoksu virtaa laajojen petoalueiden ja pohjoisosa virtaa metsämaiden läpi. Peltomaat muodostavat 31 % valuma-alueesta.[2][9]

Pääuoma muokkaa

Valuma-alueen pääuomasta ei ole kirjallisuuslähteitä. Jokiverkoston pääuoma määritetään ylensä valitsemalla se jokihaara, jossa virtaa eniten vettä. Jänhijoen valuma-alueen pääuoma on alajuoksulla selvästi Jänhijoki. Valuma-alueen pituus Jänhijoen ja keskeisten järvien kautta mitattuna on noin 33 kilometriä. Kun valuma-alueen pinta-ala jaetaan pääuoman pituudella, saadaan keskimääräiseksi leveydeksi noin kuusi kilometriä. Valuma-alue on pitkä ja kapea, jolloin sivujoetkin ovat melko lyhyitä. Alajuoksulla voidaan pääuomaksi osoittaa Jänhijoki, jonka niminen pääuoma on Kalsuun, Forssan ja Jokioisten rajalle, asti. Pääuomaa, joka alkaa rajalta ylös Jänijärven korkeudelle asti, kutsutaan myös Peräjoeksi. Jänijärvi kuuluu Tammelan ylänköalueeseen, jossa on lukuisia järviä. Vesistöviranomaiset ovat valinneet pääuomaan Jänijärvestä yläjuoksulla kulkevaan vesistöreittiin kuuluvaksi Heinijärvestä alkava Heinijoen, Kuivajärvestä alkava Myllyojan, sekä lopuksi puron, joka alkaa sekä Kyynäräjärvestä että Saloistenjärvestä. Sitä, miten pääuoma valitaan latvaojien välillä, ei tässä käsitellä. Pääuoman pituudeksi saadaan laskemalla yhteen alajuoksun osuus 27,4 kilometriä, jonka arvon vesistöviranomaiset ovat ilmoittaneet, kartasta mitatun arvon 13 kilometriä kanssa, jolloin saadaan 40,4 kilometriä. Pääuoman pituus on siten hieman ylöspäin pyöristettynä 42 kilometriä.[a]

Sivu-uomia muokkaa

Jänhijoen valuma-alueen pääuoman sivu-uomia on kerätty alla olevaan taulukkoon. Taulukon tietojen lähteet näkyvät taulukon alla ja ne on yksilöity kunkin rivin oikeassa sarakkeessa. Sivu-uomat on kuvailtu tarkemmin taulukon jälkeen kirjoitetussa tekstissä.

Sivu-uoman
nimi
 
Pääuoman
kohta
 
Etäisyys
Loimi-
joesta (km)
Pituus
(km)
 
Virtaama
(MQ m³/s)
 
Valuma-alue
(km²)
 
Lähteet
 
 
Jänhijoki yhtyy Loimijokeen Joikioisten Vaulammen ja Kirkonkulman välillä.
Myllyoja Pohjanmaankulma 2,2,–,–,–,–
Kärmeoja alajuoksu 2,2,–,–,–,–
Korko-oja Saartenkulma 5 10 2,2,–,2,–,3
Ojanne Minkiö 2,2,–,–,–,–
Yöninoja Minkiö 2,2,–,–,–,–
Syrjäniitunoja Minkiö 6 11 2,2,–,2,–,3
Lähdeoja Minkiö 9 9 20 2,2,4,2,–,4
Viraanoja Jänhijoki 2,2,–,–,–,–
Yöninoja Latovainio 2,2,–,–,–,–
Tyytynoja Latovainio 15 10 18 2,2,4,2,–,4
Hako-oja Kalsu, Forssa 17 6 17 2,2,4,2,–,4
Kämpinoja Peräjoki 2,2,–,–,–,–
Luutasuon oja Peräjoki 2,2,–,–,–,–
Lylynoja Peräjoki 5 2,2,–,2,–,–
Kaitasuonoja Lempää 2,2,–,–,–,–
Heinijoki laskee Jänijärveen, josta alkaa Peräjoki ja Jänhijoki (Tammela)
puro Särkijärvestä Heinijoki 0,3 4 2,2,–,2,–,3
Luolalamminoja Heinijärvi 2,2,–,–,–,–
Myllyoja laskee Heinijärveen, josta alkaa Heinijoki
Myllyoja alkaa Kuivajärvestä, joka kuuluu Tammelan ylänköön

Lähteet: 1 = luettu Wikipedian suomenkielisestä artikkelista, 2 = katsottu tai mitattu Karttapaikan verkkopalvelusta [6], 3 = katsottu SYKE:n VALUE valuma-aluerajaustyökalulla [10], 4 = luettu SYKE:n HERTTA-verkkopalvelun virtavesien tietokannasta

Jänhijoen alue muokkaa

Jänijärvi on nykyään säännöstelty järvi, jonka pohjapato on rakennettu järven luusuaan. Luusuasta laskee Peräjoki kohti alle kolmen kilometrin päässä olevaa Lempäätä. Tällä matkalla Tammelan ja Forssan raja seuraa joen mutkia yli kilometrin matkalla. Viiden kilometrin päästä kohdassa, missä Lylyoja yhtyy siihen oikealta, joen kulku taittuu luoteesta lounaaseen. Lopulta joki kiertää Pyrynpyölin mäen laskien koskena alas Kalsun kylän suvantoihin. Täällä joki on murtanut tiensä harjujakson läpi ja samalla siihen yhtyy vasemmalta Hako-oja (17 km, 17 km²), joka hakee vetensä Forssan kaupungin laitamilta saakka, ja siihen yhtyy oikealta Kämpinoja, joka tuo vedet Passinsuolta.

Tyytynoja (15 km, 18 km²) virtaa Kuuman Peiliönsuolta ja vasemmalta jokeen yhtyy Yöniinoja, joka tuo vettä Kullaanharjun kupeessa sijaitsevalta Yöninlammilta. Tämän kohdan jälkeen joen ylittää valtatien 2 Latovainion kylän kohdalla ja vajaan kolmen kilometrin päässä joki virtaa Setälänlammin läpi. Täällä joen ylittää yhdystie 2813 ja museorata rautatiesiltaa myöten.

Minkiön aseman kohdalla jokeen yhtyy pohjoisesta Lähdeoja (9 km, 20 km²), jonka valuma-alue ylettyy Humppilan taajamaan saakka. Siellä sijaitsevat Koivistonlammi ja Enttu. Kaakosta yhtyy lähes samaan kohtaan Syrjäniitunoja, jonka valuma-alueella sijaitsevat Rehtijärvi ja Laikkalammi, jotka ovat Kirmunharjun ja Kukonharjun pohjavesialueella.

Tämän jälkeen Jänhijoki kaartaa 9 kilometriä kohti etelää ja yhtyy Loimijokeen Lintupajun luhdassa pari kilometriä Jokioisten taajaman alapuolella Vaulammin luona.

Jänhijoen valuma-alueen yläosa muokkaa

Heinijoki muokkaa

Jänhijoen valuma-alueen laskujoki Jänhijoki laskee Jänijärvestä, johon vuorostaan laskee Heinijärvestä lähtevä Heinijoki. Heinijärven takana ovat kaikki valuma-alueen yläosan muut suuret järvet lukuun ottamatta Särkijärveä, jonka laskuoja yhtyy Heinijokeen sen puolivälissä. Heinijoki on 6,2 kilometriä pitkä välijoki, jonka järvien välinen korkeusero on 6,7 metriä. Joessa on Saukoniemenkulmalla pato.[11][12]

Heinijärven valuma-alue muokkaa

Heinijärven valuma-alue on 38 km² ja se on vain 19% koko Jänhijoen valuma-alueesta. Silti siinä sijaitsee 22 järveä, mikä tekee 76% koko valuma-alueen järvistä. Alajuoksun savikkoalueilla järviä on syntynyt lähinnä vain harjujen yhteydessä suppiin kun taas yläjuoksulla ne ovat syntyneet epätasaisen ylängön syvänteisiin.[3]

Heinijärveen laskevat Korpipohjanen, Suopohjanlammi ja Luolalammi omien laskuojiensa kautta. Näiden lisäksi laskevat Hylöjärven kautta yhteisen laskuojan kautta Iso-Näkiäinen, Pikku-Näkiäinen ja Sammakkolammi.[6]

Muut järvet laskevat Heinijärveen kahta ojaa myöten, jotka kummatkin ovat Kuivajärven laskuojia. Toinen oja, Myllyoja, laskee siihen läntistä reittiä, joka lienee luontainen. Myllyojaan yhtyy Forssan Kiimalammi ja sen kautta laskevat Pikku Kiimalammin vedet. Soiden läpi on kaivettu itäinen reitti on välillä hyvin suora oja, joka on ilmeisesti vesien nykyinen pääuoma.[3] Se virtaa Tammelan Kiimalammin ja Mustalammin läpi.[6]

Kuivajärvi toimii myös kokoavana järvenä kuten tekivät myös Heinijärvi ja Jänijärvi. Loput valuma-alueen järvistä laskevat siihen. Pohjoisesta laskevat Valkjärvi ja sen kautta Suopohjanlammi. Koillisesta laskevat Kyynäräjärvi ja sen kautta Iso-Pakonen ja Pikku-Pakonen. Idän suunnalta laskevat Saloistenjärvi ja sen kautta Kuuliaislammi. Valuma-alueella on vielä pieni Kaipiaislammi, jonka valumissuunta on tulkinnanvarainen.[6]

Lähteet muokkaa

Huomioita muokkaa

  1. a b Pääuoman muodostuminen on selostettu artikkelin kappaleessa ”Pääuoma”.

Viitteet muokkaa

  1. Jänhijoen valuma-alue (35.97) Järvi-meriwiki. Suomen ympäristökeskus. Viitattu 11.8.2022.
  2. a b c d e f Jänhijoki ymparisto.fi. Varsinais-Suomen ELY-keskus. Arkistoitu 11.8.2022. Viitattu 11.8.2022.
  3. a b c d e f g Ympäristö- ja paikkatietopalvelu Syke (edellyttää rekisteröitymisen) Helsinki: Suomen Ympäristökeskus. Viitattu 11.8.2022.
  4. a b Jänijärvi, Tammela, lähde (sijainti maastokartalla) Karttapaikka. Helsinki: Maanmittauslaitos. Viitattu 17.4.2019.
  5. Jänhijoki, Jokioinen, suisto (sijainti maastokartalla) Karttapaikka. Helsinki: Maanmittauslaitos. Viitattu 17.4.2019.
  6. a b c d e f g h Jänhijoki, Jokioinen (sijainti maastokartalla) Karttapaikka. Helsinki: Maanmittauslaitos. Viitattu 17.4.2019.
  7. Paikkala, Sirkka (toim): Suomalainen Paikannimikirja (Hakusana: Jänhijoki) © 2019. Kotimaisten kielten keskuksen julkaisu 63b / Karttakeskus. Arkistoitu .
  8. Kalmbergin kartasto: Koottu kartasto, suoraan: kartalle (fc20050968.jpg), 1855-56
  9. Ekholm, Matti: Suomen vesistöalueet, s. 71. Vesi- ja ympäristöhallinnon julkaisuja – Sarja A 126. Helsinki: Vesi ja Ympäristöhallitus, 1993. ISBN 951-47-6860-4.
  10. Valuma-alueen rajaustyökalu, Suomen ympäristökeskus & Maanmittauslaitos, Viitattu ja katsottu 27.8.2022
  11. Heinijoki, Tammela (sijainti maastokartalla) Karttapaikka. Helsinki: Maanmittauslaitos. Viitattu 17.4.2019.
  12. Tammela: Luoteis-Tammelan vesistöjen kunnostus ja vedenkorkeuden noston suunnittelu -hanke 2009-2012 (Arkistoitu – Internet Archive), 2012