Wikipedia:Uutisarkisto/2022 arkisto

2021 ← Uutisarkisto/2022 → 2023

Joulukuu

• Entinen paavi Benedictus XVI kuoli. (31.12.)
• Rautjärven kirkko tuhoutui tulipalossa. (25.12.)
• Argentiina voitti jalkapallon maailmanmestaruuden. (18.12.)
• Mette Frederiksenin II hallitus nimitettiin Tanskan hallitukseksi. (15.12.)
• Euroopan parlamentin varapuhemies Éva Kaïlí pidätettiin korruptioepäilyjen vuoksi. (10.12.)
• Länsimetron jatke Matinkylästä Kivenlahteen otettiin käyttöön Espoossa. (3.12.)

Marraskuu

• Finlandia-palkinnot jaettiin. Kaunokirjallisuuden Finlandian voitti Iida Rauma kirjallaan Hävitys: Tapauskertomus. (30.11.)
• Kiinan mielenosoitukset koronavirusrajoituksia ja keskushallintoa vastaan yltyivät. (24.11.)
• Länsi-Jaavan maanjäristyksessä yli 260 ihmistä on kuollut ja satoja loukkaantunut. (21.11.)
• Venäjän Ukrainan Vilnjanskiin ampuma S-300-ohjus tuhosi asuinkerrostalon ja tappoi 10 siviiliä. (17.11.)
• Puolalaiseen Przewodówin kylään lähellä Ukrainan rajaa osui ohjus, joka tappoi kaksi ihmistä. (15.11.)
• YK ilmoitti maailman väkiluvun saavuttaneen kahdeksan miljardin rajan. (15.11.)
• Nataša Pirc Musar valittiin Slovenian presidentiksi. (13.11.)
• Mette Frederiksenin johtama Sosiaalidemokraatit voitti Tanskan kansankäräjävaalit 2022. (1.11.)

Lokakuu

• Luiz Inácio Lula da Silva voitti Brasilian presidentinvaalit. (30.10.)
• Australialainen Martin Green sai Millennium-teknologiapalkinnon. (25.10.)
• Liz Truss ilmoitti eroavansa Yhdistyneen kuningaskunnan pääministerin virasta. Rishi Sunak valittiin hänen seuraajakseen konservatiivipuolueen johtoon, ja hänestä tuli seuraavana päivänä pääministeri. (20., 24. ja 25.10.)
• Kristerssonin hallitus astui virkaan ja Ulf Kristersson nimitettiin Ruotsin pääministeriksi. (18.10.)
• Leif Lindeman voitti Syksyn sävel -laulukilpailun. (15.10.)
• Krimin silta vaurioitui pahasti pommi-iskussa. (8.10.)
• Valkovenäläinen ihmisoikeusaktivisti Ales Bjaljatski, ukrainalainen Center for Civil Liberties ja venäläinen Memorial saivat Nobelin rauhanpalkinnon. (7.10.)
• Annie Ernaux sai Nobelin kirjallisuudenpalkinnon. (6.10.)
• Nobelin fysiologian tai lääketieteen palkinto myönnettiin Svante Pääbolle. (3.10.)
• Kanjuruhan-stadionin mellakassa Indonesiassa kuoli 125 ihmistä. (1.10.)

Syyskuu

• Hurrikaani Ian rantautui Yhdysvaltain Floridaan aiheuttaen laajoja tulvia, mittavia vahinkoja ja yli 80 ihmisen kuoleman. (28.9.)
• Venäjän Ukrainalta sodassa miehittämillä alueilla järjestetyt kansanäänestykset alueiden liittämisestä Venäjään päättyivät alueiden liittämisen hyväksi. (27.9.)
• Nord Stream -maakaasuputket vaurioituvat räjähdysten seurauksena. (26.9.)
• Giorgia Melonin johtama Italian veljet voitti Italian parlamenttivaalit. (25.9.)
• Kuubalaiset hyväksyivät kansanäänestyksessä samaa sukupuolta olevien avioliitot. (25.9.)
• Iranin huivikapinassa on kuollut kymmeniä ja pidätetty satoja. (25.9.)
• Vimpelin Veto ja Kirittäret voittivat pesäpallon Suomen mestaruuden 2022. (17.9. ja 18.9.)
• Petra Hämäläinen valittiin Miss Suomeksi 2022. (17.9.)
• Ruotsin pääministeri Magdalena Andersson jätti eronpyyntönsä Ulf Kristerssonin johtaman oikeistoblokin saavutettua kolmen paikan enemmistön Ruotsin valtiopäivävaaleissa. (15.9.)
• Ukrainan vastahyökkäys saavutti Harkovan alueella Oskiljoen sekä Kupjanskin ja Izjumin kaupungit. (10.9.)
• Kuningatar Elisabet II nimitti konservatiivipuolueen Liz Trussin Yhdistyneen kuningaskunnan pääministeriksi. (6.9.)
• Ukrainan vastahyökkäys saavutti Harkovan alueella Oskiljoen sekä Kupjanskin ja Izjumin kaupungit. (10.9.)
• Yhdistyneen kuningaskunnan kuningatar Elisabet II kuoli. Kuningas Charles III on maan uusi hallitsija. (8.9.)

Elokuu

• Wilma Murto voitti seiväshypyssä ja Topi Raitanen 3 000 metrin estejuoksussa Euroopan-mestaruuden. (17.8. ja 19.8.)
• Kirjailija Salman Rushdieta puukotettiin. (12.8.)

Heinäkuu

• Englanti voitti jalkapallon naisten Euroopan-mestaruuden. (31.7.)
• Kroatiassa valmistui Dubrovnikin kaupungin muuhun Kroatiaan yhdistävä Pelješacin silta. (26.7.)
• Draupadi Murmusta tuli Intian presidentti. (25.7.)
• Jonas Vingegaard voitti Tour de Francen. (24.7.)
• Ranil Wickremesinghe valittiin Sri Lankan presidentiksi laajoja protesteja paenneen Gotabaya Rajapaksan tilalle. (20.7.)
• Kroatian ilmoitettiin liittyvän osaksi euroaluetta vuoden 2023 alussa. (12.7.)
• Samuli Samuelsson teki uuden Suomen ennätyksen 100 metrin juoksussa. (10.7.)
• Japanin entinen pääministeri Shinzō Abe murhattiin kampanjatilaisuudessa. (8.7.)
• Kaksi suomalaista ravintolaa sai uuden Michelin-tähden. (4.7.)
• Kolme kuoli joukkoampumisessa Kööpenhaminassa. (3.7.)
• Yair Lapidista tuli Israelin pääministeri. (1.7.)

Kesäkuu

• Nato kutsui virallisesti Suomen ja Ruotsin sotilasliiton jäseniksi. (29.6.)
• Oslossa tapahtui seksuaalivähemmistöihin kohdistunut joukkoampuminen, jota tutkitaan terroritekona. (25.6.)
• Yhdysvaltain korkein oikeus kumosi päätöksellään Dobbs v. Jackson Women’s Health Organization aikaisemman Roe vastaan Wade -päätöksen, joka oli taannut naisille aborttioikeuden. (24.6.)
• Gustavo Petro valittiin Kolumbian presidentiksi. (19.6.)
• Kajaanissa sijaitseva Euroopan nopein supertietokone Lumi otettiin virallisesti käyttöön. (13.6.)
• Sallan kansallispuisto avattiin. (11.6.)
• Tanskalaiset hyväksyivät kansanäänestyksessä maan liittymisen Euroopan unionin turvallisuus- ja puolustuspolitiikkaan. (1.6.)

Toukokuu

• Manfred Weber valittiin Euroopan kansanpuolueen puheenjohtajaksi. (31.5.)
• Suomi voitti jääkiekon maailmanmestaruuden. (29.5.)
• Anthony Albanesesta tuli Australian pääministeri. (23.5.)
• Suomi ja Ruotsi jättivät jäsenhakemuksensa Natolle. (18.5.)
• Venäjä ilmoitti eroavansa Itämeren valtioiden neuvostosta. (17.5.)
• Mariupolin piiritys päättyi. Ukrainan joukot antautuivat, Venäjä valloitti Mariupolin. (17.5.)
• Eduskunta päätti äänin 188–8, että Suomi hakee Naton jäseneksi. (17.5.)
• Élisabeth Borne nousi Ranskan pääministeriksi. (16.5.)
• Hassan Sheikh Mohamud valittiin Somalian presidentiksi. (15.5.)
• Suomen Nato-jäsenhakemus: valtioneuvosto esitti eduskunnalle Suomen hakeutumista Naton jäseneksi. (15.5.)
• Ukraina voitti Eurovision laulukilpailut. (14.5.)
• Suomen Nato-keskustelu: Presidentti Sauli Niinistö ja pääministeri Sanna Marin kertoivat kannattavansa Suomen Nato-jäsenyyttä. (12.5.)
• Bongbong Marcos valittiin Filippiinien presidentiksi. (9.5.)
• Emmanuel Macron astui virkaansa toiselle kaudelle Ranskan presidenttinä. (7.5.)
• Fennovoima purki sopimuksensa venäläisen Rosatomin kanssa Hanhikiven ydinvoimalan toimituksesta. (2.5.)

Huhtikuu

• Maa- ja metsätalousministeri Jari Leppä erosi tehtävästään ja Antti Kurvinen siirtyi hänen tilalleen. Petri Honkonen nimitettiin Kurvisen tilalle Marinin hallituksen tiede- ja kulttuuriministeriksi. (29.4.)
• Tappara voitti jääkiekon Suomen mestaruuden. (28.4.)
• Petteri Orpo valittiin eduskunnan puolustusvaliokunnan puheenjohtajaksi. (26.4.)
• Elon Musk osti Twitterin. (25.4.)
• Ranskan presidentinvaali: Emmanuel Macron valittiin jatkokaudelle. (24.4.)
• Venäjän Mustanmeren laivaston lippulaiva Moskva upposi. (14.4.)
• Ketanji Brown Jackson nimitettiin Yhdysvaltain korkeimpaan oikeuteen historian ensimmäisenä afroamerikkalaisena naisena. (7.4.)
• Jokerit ilmoitti vetäytyvänsä KHL-liigasta. (5.4.)
• Serbian presidentti Aleksandar Vučić valittiin jatkokaudelle. (3.4.)
• Unkarin parlamenttivaalit: Fideszin–KDNP:n koalitio sai enemmistön äänistä ja kahden kolmasosan määräenemmistön parlamentissa. (3.4.)
• Venäjän hyökkäys Ukrainaan: Ukraina valtasi Butšan kaupungin takaisin Venäjältä.(1.4.) Butšan verilöyly paljastui. (2.4.)

Maaliskuu

• Keskustan eduskuntaryhmä valitsi uudeksi tiede- ja kulttuuriministeriksi Petri Honkosen. Antti Kurvinen siirtyy maa- ja metsätalousministeriksi huhtikuussa. (31.3.)
• Helsingin käräjäoikeus hylkäsi kaikki syytteet Räsäsen ja Pohjolan oikeudenkäynnissä. (30.3.)
• Oscar-gaala 2022: Coda palkittiin parhaana elokuvana ja Dyyni sai eniten palkintoja. (27.3.)
• VR keskeytti Allegro-henkilöjunaliikenteen ja VR Transpointin tavarajunaliikenteen Venäjän kanssa pakotteiden vuoksi. (27.3.)
• Naton huippukokous jatkoi Jens Stoltenbergin kautta sotilasliiton pääsihteerinä syksyyn 2023 asti. (24.3.)
• Moskovan pörssi aukesi rajoitetusti ensimmäistä kertaa kuukauteen Venäjän Ukrainaan-hyökkäyksen jälkeen. (24.3.)
• Dennis Sullivan palkittiin Abelin palkinnolla. (23.3.)
• Tesla avasi ensimmäisen Euroopan tehtaansa Berlin-Brandenburgissa Saksassa. (23.3.)
• Venäjän presidentti Vladimir Putin ilmoitti, että Venäjälle ”epäystävällisten maiden” pitää maksaa Venäjältä ostamansa maakaasu jatkossa ruplilla. (23.3.)
• 132 ihmistä kuoli China Eastern Airlinesin lennon 5735 maahansyöksyssä Kiinassa. (21.3.)
• Venäjä erosi Euroopan neuvostosta. (15.3.)
• Olkiluodon ydinvoimalaitoksen kolmas yksikkö kytkettiin Suomen sähköverkkoon. (12.3.)
• Ernest Shackletonin Etelämantereen ylitysretkellä uponneen Endurance-aluksen hylky löytyi. (5.3.)
• Kuvataiteilija Eija-Liisa Ahtila sai Ars Fennica -palkinnon. (3.3.)

Helmikuu

• The Rasmus voitti UMK:n kappaleella ”Jezebel” ja valittiin edustamaan Suomea Eurovision laulukilpailuihin. (26.2.)
• Venäjä aloitti hyökkäyksen Ukrainaan. (24.2.)
• Itä-Ukrainan sodassa Venäjä miehitti separatistialueet Ukrainan Luhanskissa ja Donetskissa. (21.–22.2.)
• Suomi voitti jääkiekossa kultaa Pekingin talviolympialaisissa 2022. (20.2.)
• Yaghanin kielen viimeinen puhuja kuoli. (16.2.)
• Sähkövetoinen junaliikenne alkoi Uudenkaupungin radalla. (14.2.)
• Los Angeles Rams voitti Super Bowl LVI:n. (13.2.)
• Frank-Walter Steinmeier valittiin toiselle kaudelle Saksan liittopresidentiksi. (13.2.)
• Senegal voitti jalkapallon Afrikan mestaruuden. (6.2.)
• Kanadan pääkaupunkiin Ottawaan julistettiin hätätila Freedom Convoy -protestien vuoksi. (6.2.)
• Matti Salomäki vihittiin Lapuan hiippakunnan piispaksi. (6.2.)
• Viking Linen uusin alus Viking Glory saapui Turkuun. (6.2.)
• Pekingin talviolympialaiset avattiin. (4.2.)

Tammikuu

• Rafael Nadal voitti Australian avoimissa ennätyksellisesti 21:sen tenniksen grand slamin. (30.1.)
• Suomessa järjestettiin aluevaalit. Kokoomus sai eniten ääniä, mutta keskusta eniten paikkoja aluevaltuustoihin. (23.1.)
• Friedrich Merzistä tuli CDU:n puheenjohtaja. (22.1.)
• Indonesian parlamentti hyväksyi suunnitelman siirtää maan pääkaupunki Jakartasta tulevaan Nusantaran kaupunkiin. (18.1.)
• Roberta Metsola valittiin Euroopan parlamentin puhemieheksi. (18.1.)
• Hunga Tongan tulivuorenpurkaus aiheutti tsunamivaroituksia. (15.1.)
• Uimari Matti Mattsson valittiin Suomen urheilugaalassa Vuoden urheilijaksi. (13.1.)
• Laajat protestit Kazakstanissa pakottivat pääministeri Askar Maminin hallituksen eroamaan. (5.1.)
• Etelä-Afrikan parlamenttitalo vaurioitui pahoin tulipalossa. (2.1.)
• Avustettu itsemurha tuli lailliseksi Itävallassa. (1.1.)
• Vapaakauppasopimus RCEP tuli voimaan. (1.1.)
• Perhe-eläkkeet uudistuivat Suomessa. (1.1.)