Butša

kaupunki Ukrainan Kiovan alueella

Butša (ukr. Буча) on Ukrainan Kiovan alueella sijaitseva kaupunki. Se sijaitsee noin 24 kilometriä Kiovan luoteispuolella, pienten Dneprin vesistön Irpin-sivujoen Butša- ja Rokatš-haarajokien välissä.[1][4][2] Butša on heinäkuusta 2020 lähtien ollut Kiovan alueen Butšan piirin hallintokeskus.[5][6][7]

Butša
lippu
lippu
vaakuna
vaakuna
Kiovan alue Ukrainassa, alla kaupungin sijainti alueella
Kiovan alue Ukrainassa, alla kaupungin sijainti alueella

Butša

Koordinaatit: 50.5482°N, 30.2175°E

Valtio Ukraina Ukraina
Alue Kiovan alue
Piiri Butšan piiri
Historiallinen maininta 1630
Kaupungiksi 2006
Pinta-ala  ([1])
 – Kokonaispinta-ala 20,4 km²
Väkiluku (2021)  ([2]) 36 971
Aikavyöhyke UTC+2
 – Kesäaika UTC+3
Postinumero 08292–08294,[3] 08295









Ukrainan tilastokeskus arvioi kaupungin väkiluvuksi 36 971 vuoden 2021 alussa. Väkiluku oli voimakkaassa kasvussa.[2][8] Lokakuussa 2021 väkiluvuksi kirjattiin 41 909 ja vuoden 2022 alussa jo 53 190. Venäjän hyökkäyssodan seurauksena tuhansia rakennuksia vaurioitui helmi-huhtikuussa 2022, tuhansia asukkaita siirtyi evakkoon ja monia myös surmattiin. Heinäkuun 2022 alussa väkiluvuksi arvioitiin enää 23 233 ihmistä.[9] Vuonna 2001 asukasluvuksi oli kirjattu 28 533.[1]

Butšassa on Kiovasta länteen johtavan rautatien asema. Maantieyhteyksistä merkittävimpiin lukeutuu Kiovasta Butšan kautta länsiluoteeseen kulkeva eurooppatie E 373 (M07). Eteläisempi maantieyhteys Kiovaan on kulkenut Irpinin läpi kantatietä R-30 (P30) pitkin.

Historiaa

muokkaa

Butša on saanut nimensä läheisen joen mukaan. Paikkakunta mainitaan historiallisissa asiakirjoissa ensimmäisen kerran vuonna 1630 Jablunkan kylään liittyvänä asutuksena.[4][1] Vuoden 1898 seutuvilla asutus kasvoi nopeasti Kiovan ja Kovelin välisen rautatielinjan rakentamisen johdosta; kylään rakennettiin radan sivuasema (1900), joka sai nimen Butša.[4][1] Toisen maailmansodan aikana paikkakunnalla sijaitsi Kiovan vapautustaistelujen aikana joulukuussa 1943 kenraali Nikolai Vatutinin johtama 1. Ukrainan rintaman komentopaikka.[4][1]

Kaupungin aseman paikkakunta sai vuonna 2006. Tätä ennen se oli eteläisen naapurikaupunkinsa Irpinin alainen kaupunkityyppinen taajama.[4][1]

Vuoden 2022 sota

muokkaa
Katso myös: Butšan verilöyly

Venäjä aloitti laajamittaisen hyökkäyssodan Ukrainaa kohtaan 24. helmikuuta 2022. Yksi päähyökkäyssuunnista kohdistui sodan alkuvaiheessa kohti Kiovaa, jota hyökkääjä pyrki piirittämään. Butšan pohjoispuolella sijaitseva Hostomel rahtilentokenttineen oli hyökkääjälle keskeisiä tukikohta-alueita. Kiovan luoteislaidalla sijaitsevasta Butšasta käytiin ajoittain kiivaitakin taisteluja helmikuun 27. ja maaliskuun 31. päivän 2022 välillä. Ukrainan tykistö pysäytti venäläisen panssaroidun kolonnan kaupungissa 27. helmikuuta;[10] myös kaupungin pormestari Anatoli Fedoruk viestitti tästä videopätkän avulla.[11] Kuvat tuhotuista panssariajoneuvoista ovat sittemmin levinneet laajalti. Kaupunkiin kohdistetuista iskuista ja toisaalta hyökkääjän panssariajoneuvojen tuhoamisesta kaupungin kaduille uutisoitiin suomalaisviestimissä esimerkiksi 7. maaliskuuta.[12]

24. maaliskuuta 2022 Ukrainan presidentti myönsi kaupungille Ukrainan sankarikaupungin arvonimen. Venäjän hyökkäyssodan (2022) aikana tämä arvonimi oli myönnetty tällöin yhteensä kymmenelle venäläishyökkääjää vastaan taistelleelle paikkakunnalle. [13][14]

Taistelut jatkuivat Butšassa ja Hostomelissä vielä 31. maaliskuuta.[15] Huhtikuun 1. päivänä kaupungin pormestari Fedoruk kertoi, että Butša oli vapautettu hyökkääjistä.[16] Venäläisten hyökkäysjoukkojen vetäydyttyä 2. huhtikuuta 2022 ukrainalaiset pääsivät jälleen kaupunkiin. 3. huhtikuuta levisivät ympäri maailman uutiskuvat muun muassa kadulla makaavista siviiliuhreista ja epäillyistä sotarikoksista kaupungissa.[17]

Paikkakunnan tunnettuja henkilöitä

muokkaa

Tunnettuihin paikkakunnalla asuneisiin henkilöihin lukeutuu muun muassa lääkäri-kirjailija Mihail Bulgakov.[4][1]

Lähteet

muokkaa
  1. a b c d e f g h O. V. Veremienko: Butša Entsyklopedija Sutšasnoji Ukrajiny - Encyclopedia of Modern Ukraine. 2004. Viitattu 17.2.2022. (ukrainaksi)
  2. a b c Deržavna služba statystyky Ukrajiny, Devstat Ukrajiny / Statistics Ukraine: Tšyselnist najavnoho naselennja Ukrajiny na 1 sitšnja 2021 - Number of Present Population of Ukraine, as of January 1, 2021 (pdf) (Ukrainan paikkakuntien viralliset väkilukuarviot 1.1.2021) 2021. Kiova: Deržavna služba statystyky Ukrajiny (Ukrainan tilastokeskus), ukrcensus.gov.ua. Arkistoitu 6.4.2022. Viitattu 17.2.2022. (ukrainaksi), (englanniksi)
  3. Postal codes and post offices of Ukraine (Ukrainan postinumerot - haku alasvetovalikkojen kautta: Kyivska - Fastivskyi - Fastiv ja haku) Ukrainan posti, ukrposhta.com. Arkistoitu 6.3.2016. Viitattu 1.10.2017. (englanniksi)
  4. a b c d e f L. V. Ševtšenko: Butša Entsyklopedija istorija Ukrajiny (Ukrainan historian tietosanakirja), osa 1: А-В, history.org.ua. 2003. Naukova Dumka. Viitattu 4.4.2022. (ukrainaksi)
  5. Novi raiony: karty + sklad 17.7.2020. minregion.gov.ua. Viitattu 17.2.2022. (ukrainaksi)
  6. Pro utvorennja ta likvidatsiju raioniv. Postanova Verh’ovnoji Rady Ukrajiny No 807-ІХ 18.7.2020. Golos Ukrajinu (Verh’ovna Radan tiedotuslehti), golos.com.ua. Viitattu 17.2.2022. (ukrainaksi)
  7. Pavlo Ostanenko, Roman Perh’aljuk, Oleksandr Bontškovskyi, Stanislav Ostanenko: Аtlas administratyvno-terytorialnoho ustroju Ukrajiny (Атлас адміністративно-територіального устрою України. Новий районний поділ та територіальні громади) (pdf (42,9 MB)) 2020. Kiova: minregion.gov.ua. Viitattu 17.2.2022. (ukrainaksi)
  8. Deržavna služba statystyky Ukrajiny: Tšyselnist najavnoho naselennja Ukrajiny na 1 sitšnja 2017 roku (pdf) (Ukrainan paikkakuntien viralliset väkilukuarviot 1.1.2017) 2017. Kiova: Deržavna služba statystyky Ukrajiny (Ukrainan tilastokeskus), ukrcensus.gov.ua. Arkistoitu 25.2.2022. Viitattu 1.10.2017. (ukrainaksi)
  9. Butšanska miska terytorialna hromada Ofitsijnyi sajt Butšaskoji miskoji rady, bucha-rada.gov.ua. 2022. Viitattu 11.12.2022. (ukrainaksi)
  10. Russian invasion update: Artillery destroys Russia’s Group V in Kyiv region 27.2.2022 15:57. Ukrinform, ukrinform.net. Viitattu 5.4.2022. (englanniksi)
  11. Halyna Vorona: U Butšassay znyštšyli kolony vorožoji tehniky - video vid mera Fedoruka bigkyiv.com.ua. 28.2.2022 13:33. Viitattu 5.4.2022. (englanniksi)
  12. Pekka Hakola: Kiovan pohjois­puolelle juuttunut venäläis­kolonna on pysynyt paikallaan jo yli viikon, syystä esitetty toistaiseksi lähinnä arvauksia Helsingin Sanomat, hs.fi. 7.3.2022. Viitattu 4.4.2022.
  13. Jakby Rosija znala, štšo jiji tšekaje v Ukrajini, vona b totšno pobojalasja sjudy jti - zvernennja Prezidenta Volodymyra Zelenskoho (Sankarikaupungiksi nimettiin Butša, Irpin, Oh’tyrka ja Mykolajiv) 25.3.2022. president.gov.ua. Viitattu 4.4.2022. (ukrainaksi)
  14. Ukaz prezydenta Ukrajiny No. 111/2022. Pro vstanovlennja potšesnoji vidznaky "Misto-heroi Ukrajiny" (Sankarikaupungiksi nimettiin 6.2.2022 Volnovah’a, Hostomel, Mariupol, Harkova, H’erson ja Tšernihiv) 6.3.2022. president.gov.ua. Viitattu 4.4.2022. (ukrainaksi)
  15. Situation in regions: combats near Kyiv and in Chernihiv, shelling in Luhansk region, Donbas and Kharkiv 31.3.2022 12:29. Ukrinform, ukrinform.net. Viitattu 5.4.2022. (englanniksi)
  16. Bucha liberated from Russian invaders – mayor 1.4.2022 20:41. Ukrinform, ukrinform.net. Viitattu 5.4.2022. (englanniksi)
  17. Venäläisjoukkojen vetäytyminen paljasti Butšan kokemat kauhut: kaduilla ruumiita ja palaneita autoja, rakennuksia tuhottu ja poltettu 3.4.2022, päivitetty 4.4.2022. yle.fi. Viitattu 4.4.2022.

Aiheesta muualla

muokkaa
 
Käännös suomeksi
Tämä artikkeli tai sen osa on käännetty tai siihen on haettu tietoja muunkielisen Wikipedian artikkelista.
Alkuperäinen artikkeli: uk:Буча