Tšernihiv (ukr. Чернігів, ven. Чернигов, Tšernigov) on vanha kaupunki Pohjois-Ukrainassa. Vuonna 2012 sen väkiluku oli runsaat 250 000.[1] Se on Tšernihivin alueen hallinnollinen keskus ja sijaitsee Dneprin merkittävän sivuhaaran Desnan varrella.[2]

Tšernihiv
(Tšernigov)
Чернігів, Чернигов
Kolminaisuuden luostarin kirkko Tsernihivissä, taustalla Desna-joki
Kolminaisuuden luostarin kirkko Tsernihivissä, taustalla Desna-joki
lippu
lippu
vaakuna
vaakuna
Tšernihivin alue Ukrainassa, alla kaupungin sijainti alueella
Tšernihivin alue Ukrainassa, alla kaupungin sijainti alueella

Tšernihiv

Koordinaatit: 51.4904°N, 31.2960°E

Valtio Ukraina Ukraina
Alue Tšernihivin alue
Piiri Tšernihivin piiri
Pinta-ala
 – Kokonaispinta-ala 79 km²
Väkiluku (2012)  ([1]) 255 929
Aikavyöhyke UTC+2
 – Kesäaika UTC+3









Kiovan Rusjin aikainen Vapahtajan kirkastumisen kirkko (1036) Tšernihivissä on Ukrainan vanhin kirkko.
Tšernihivin rautatieasema.

Historia

muokkaa

[3][4] Paikkakunnan sijainti vesireitin varrella näkyy kaupungin asutushistoriassa. Nykyisen Dneprin ja Desnan varrella liikkui metsästäjiä pian edellisen jääkauden mannerjään vetäytymisen jälkeen. Myöhäispaleoliittisen kauden Kostjonkin kulttuuri kattoi Desnan jokivarren. Nykyisen Tšernihivin alueelta on löydetty asutuksen jälkiä sekä nuoremmalta kivikaudelta että pronssikaudelta.[5]

Myös Ukrainan historiallisella ajalla kaupunki on merkittävä. Vanhimmat kronikkamaininnat Tšernihivistä ovat vuodelta 907, mutta paikkakunnan katsotaan olleen itäslaavilaisten heimojen asuttama jo satoja vuosia aiemmin. Nämä heimot sulautuivat osaksi Kiovan Venäjää. 1100-1300-luvuilla kaupunki oli vauraan Tšernihivin ruhtinaskunnan keskus. Tämän ruhtinaskunnan ensimmäinen hallitsija Mstislav oli Vladimir Suuren poika.[5]

Kaupungissa on useita vanhoja luostareita ja vauraita kirkkoja eri vuosisadoilta.[5]

Asukasluvun kehitys

muokkaa
Vuosi 1840[6] 1897[7] 1959[8] 1970[9] 1979[10] 1989[11] 2012[1]
Väkiluku &&&&&&&&&&011100.&&&&0011 100 &&&&&&&&&&027716.&&&&0027 716 &&&&&&&&&&089585.&&&&0089 585 &&&&&&&&&0158873.&&&&00158 873 &&&&&&&&&0238141.&&&&00238 141 &&&&&&&&&0296347.&&&&00296 347 &&&&&&&&&0255929.&&&&00255 929
(arvio)

Liikenteen kauttakulkupaikka

muokkaa

Tšernihivin rautatieasema on Valko-Venäjältä ja Venäjältä tulevan rautatieliikenteen merkittävä solmukohta. Valtatie M01 ohittaa kaupungin länsipuolelta. Se on osa Pietarista Kiovaan ja edelleen Mustallemerelle johtavaa eurooppatietä E 95, sitä pitkin päsee lähiseudun metropoleihin.[12][2][13] Desna-joen varrella on kaupungin jokisatama.[lähde? ]

Lähteet

muokkaa
  1. a b c Tšyselnist najavnoho naselennja Ukrajiny na 1 sitšnja 2012 roku (pdf) (Deržavna služba statystyky Ukrajiny (Ukrainan valtion tilastopalvelu), Ukrainan paikkakuntien viralliset väkilukuarviot 1.1.2012) govuadocs.com.ua. Viitattu 2.5.2013. (ukrainaksi)
  2. a b Е.Л. Макаревич (toim.): Атлас автомобиьных дорог (Atlas Avtomobilnyh Dorog) 1:500 000. Издательство Янсеян, Minsk, 2005. ISBN 985-6501-12-1. (venäjäksi)
  3. Tšernigov (Suuren neuvostotietosanakirjan eli Bolšaja sovetskaja entsiklopedijan (BSE) kaupunkiartikkelin verkkoversio) 1969—1978. dic.academic.ru. Viitattu 2.5.2013. (venäjäksi)
  4. Tšernigov (Slovar sovremennih geografitšeskih nazvanii 2008) Geografitšeskaja entsiklopedija- kokoelmaverkkotietosanakirjan artikkelien nettiversio. Viitattu 2.5.2013. (venäjäksi)
  5. a b c Chernihiv (Toronton yliopiston Ukraina-tutkimuksen Encyclopedia of Ukrainen artikkeli kaupungista) Canadian Institute of Ukrainian Studies, Univ. of Toronto, encyclopediaofukraine.com. Viitattu 2.4.2012. (ukrainaksi)
  6. Statistitšeskija tablitsy o sostojanii gorodov Rossijskoi imperii (Tilastotaulukoita Venäjän keisarikunnan kaupungeista (1840). Tšernigov löytyy julkaisun sivulta 35/41 otsikon Tšernigovskaja gubernija yhteydestä) dlib.rsl.ru. 1840. Pietari. Viitattu 2.5.2013. (venäjäksi)
  7. Pervaja Vseobštšaja perepis naselenija Rossijskoi imperii 1897 g., Tšernigovskaja gubernija (Venäjän keisarikunnan väestönlaskenta 1897. Tšernigovin (Tšernihivin) kuvernementti) Демоскоп Weekly, demoscope.ru. Viitattu 2.5.2013. (venäjäksi)
  8. Vsesojuznaja perepis naselenija 1959 g. (krome RSFSR) (Koko Neuvostoliiton kattava väestönlaskenta 1959. Muut neuvostotasavallat kuin Venäjä) Демоскоп Weekly, demoscope.ru. Viitattu 2.5.2013. (venäjäksi)
  9. Vsesojuznaja perepis naselenija 1970 g. (krome RSFSR) (Koko Neuvostoliiton kattava väestönlaskenta 1970. Muut neuvostotasavallat kuin Venäjä) Демоскоп Weekly, demoscope.ru. Viitattu 2.5.2013. (venäjäksi)
  10. Vsesojuznaja perepis naselenija 1979 g. (krome RSFSR) (Koko Neuvostoliiton kattava väestönlaskenta 1979. Muut neuvostotasavallat kuin Venäjä) Демоскоп Weekly, demoscope.ru. Viitattu 2.5.2013. (venäjäksi)
  11. Vsesojuznaja perepis naselenija 1989 g. Gorodskoi (Koko Neuvostoliiton kattava väestönlaskenta 1989) Демоскоп Weekly, demoscope.ru. Viitattu 2.5.2013. (venäjäksi)
  12. Atlas železnyje dorogi Rossija i sopredelnyje gosudarstva. (Venäjän ja IVY-maiden rautatiekartasto) Omsk: FGUP "Omskaja kartografitšeskaja fabrika", 2010. ISBN 978-5-95230323-3. (venäjäksi)
  13. Atlas avtoturista Sankt-Peterburg–Vitebsk–Odessa 1:250 000. Ot Baltijskogo morja do Tšernogo morja. (Karttakirja ja matkaopas eurooppatie E95:n osuudelle Pietari-Vitebsk-Odessa, sisältää 13 kaupunkikarttaa sekä tietoa valtatien ja sen lähiseutujen paikkakunnista ja nähtävyyksistä) Useita julkaisijoita: Belkartografija, Kartografija, Novgorod AGP ja Ingeocad, 2011. ISBN 978-985-508-092-4. (venäjäksi)

Aiheesta muualla

muokkaa