Ales Bjaljatski

valkovenäläinen ihmisoikeusaktivisti

Ales Bjaljatski (valkoven. Алесь Бяляцкі, s. 25. syyskuuta 1962 Värtsilä, Sortavalan piiri) on valkovenäläinen ihmisoikeusaktivisti, joka on tullut tunnetuksi muun muassa työstään Valko-Venäjällä ihmisoikeuksia kunnioittavan kansalaisyhteiskunnan kehittämiseen pyrkivän Ihmisoikeuskeskus Vjasnan parissa.[1]

Ales Bjaljatski
Алесь Бяляцкі
Bjaljatski vuonna 2011
Bjaljatski vuonna 2011
Henkilötiedot
Syntynyt25. syyskuuta 1962 (ikä 61)
Värtsilä, Sortavalan piiri, Karjalan ASNT, Neuvostoliitto (nykyään Karjalan tasavalta, Venäjä)
Kansalaisuus Valko-Venäjä
Muut tiedot
Tunnustukset lukuisia, muun muassa Nobelin rauhanpalkinto Nobelin rauhanpalkinto (2022)
Järjestö Ihmisoikeuskeskus Vjasna

Bjaljatski on Vjasnan puheenjohtaja. Hänelle langetettiin marraskuussa 2011 yhteensä 4,5 vuoden vankeusrangaistus kiistämiensä verorikosten takia. Amnesty International julisti Bjaljatskin mielipidevangiksi.[2] Hän vapautui vuonna 2014.[3] Hänet pidätettiin vilpillisten Valko-Venäjän presidentinvaalien 2020 jälkeisten mielenosoitusten aikana uudelleen. Lokakuussa 2022 hän oli yhä valkovenäläisessä vankilassa ilman, että oikeudenkäyntiä olis edes järjestetty.[3]

Tunnustuksena totalitaarisessa maassa tehdystä tärkeästä ihmisoikeustyöstä ja työn vaatimasta henkilökohtaisesta uhrauksesta toisinajattelija, mielipidevanki Ales Bjatjatskille on myönnetty useita tunnustuksia ja ihmisoikeuspalkintoja. Häntä on muistettu esimerkiksi Pariisin kaupungin taholta (2012),[4] hän on saanut norjalaisen sananvapauspalkinnon (2012),[5] Yhdysvaltain Ulkoministeriön ihmisoikeuspuolustajan 2011 palkinnon (2012),[6] Václav Havelin ihmisoikeuspalkinnon (2013)[7] ja kansainvälisen Civil Rights Defenders -järjestön vuoden 2014 ihmisoikeuspuolustajan palkinnon.[8] Koska Valko-Venäjä piti Ales Bjatjatskia yhä vangittuna huhtikuussa 2014, hänen vaimonsa nouti palkinnon Tukholmasta vangitun toisinajattelijan sijaan.[1] Vuonna 2020 hänelle ja Vjasnalle myönnettiin Right Livelihood -palkinto ihmisoikeuksien ja demokratian edistämisestä Valko-Venäjällä.[9] Vuonna 2022 hän oli yksi Nobelin rauhanpalkituista.[3][10]

Suomennettuja tekstejä muokkaa

  • Vankilapäiväkirjoista. Ruskea päiväkirja. Suomennos Arja Pikkupeura.[11]
  • Unet[11]

Lähteet muokkaa

  1. a b Valkovenäläinen toisinajattelija palkittiin Ruotsissa jääkiekon MM-kisojen alla, 4.4.2014, Helsingin Sanomat, hs.fi, viitattu 6.4.2014
  2. Document - Belarus: Still behind bars: The plight of long-term prisoners in Belarus (Public statement) 2.8.2012. Amnesty International. Arkistoitu 4.11.2012. Viitattu 12.10.2012. (englanniksi)
  3. a b c Sari Taussi,Eelis Bjurström,Elsa Osipova: Valkovenäläinen ihmisoikeusaktivisti Ales Bjaljatski ja ihmisoikeusjärjestöt Ukrainasta ja Venäjältä saivat Nobelin rauhanpalkinnon 7.10.2022. Yleisradio, yle.fi. Viitattu 7.10.2022.
  4. Ales Bialiatski awarded Paris’ Honorary Freedom, 17.10.2012, Ihmisoikeuskeskus Viasna, spring96.org, viitattu 6.4.2014, (englanniksi)
  5. Ales Bialiatski wins Norwegian ‘Freedom of Expression’ award (Arkistoitu – Internet Archive), 2012, International Federation for Human Rights, fidh.org, viitattu 6.4.2014, (englanniksi)
  6. USA: Ales Bialiatski wins the 2011 Human Rights Defenders Award (Arkistoitu – Internet Archive), viitattu 6.4.2014, (englanniksi)
  7. Ales Bialiatski receives highly symbolic Václav Havel Human Rights Prize (Arkistoitu – Internet Archive), 2012, International Federation for Human Rights, fidh.org, viitattu 6.4.2014, (englanniksi)
  8. Ales Bialiatski – Civil Rights Defender of the Year 2014 (Arkistoitu – Internet Archive), 2012, International Federation for Human Rights, fidh.org, viitattu 6.4.2014, (englanniksi)
  9. Ales Bialiatski / Viasna (2020, Belarus) Right Livelihood Award. Viitattu 16.10.2020.
  10. The Nobel Peace Prize 2022 7.10.2022. The Nobel Foundation. Viitattu 7.10.2022. (englanniksi)
  11. a b Ales Bjaljatski: Vankilapäiväkirjoista. "Ruskea päiväkirja" ja "Unet" (Teksti verkossa) Free All Words. Viitattu 10.12.2022.

Aiheesta muualla muokkaa