Aung San Suu Kyi

myanmarilainen poliitikko

Aung San Suu Kyi (burmaksi အောင်ဆန်းစုကြည်, aung hcan: cu. krany, [àʊɰ̃ sʰáɰ̃ sṵ tɕì]; s. 19. kesäkuuta 1945 Yangon) on vuodesta 2016 lähtien toiminut Myanmarin ensimmäisenä valtiokanslerina (häntä varten luotu virka, koska hän ei voi laillisesti toimia presidenttinä) sekä ulkoministerinä ja presidentin kanslian ministerinä.[1]

Aung San Suu Kyi
Aung San Suu Kyi gives speech.jpg
Kansanedustaja
Myanmarin parlamentin jäsen
Henkilötiedot
Syntynyt19. kesäkuuta 1945 (ikä 77)
Tiedot
Kunnianosoitukset Nobel-palkinto Nobelin rauhanpalkinto (1991)
Nimikirjoitus
Nimikirjoitus

Armeija pidätti Aung San Suu Kyin 1. helmikuuta 2021 Myanmarin vallankaappauksen aikana.[2] Sotilasjuntta on tuominnut hänet kuuden vuoden vankeuteen.[3][4][5]

ElämäkertaMuokkaa

Aung San Suu Kyin isä on vuoden 1947 itsenäisyystaistelua johtanut kenraali Aung San. Kilpailija murhautti Aung Sanin puoli vuotta ennen kuin maa itsenäistyi 4. tammikuuta 1948. Hänen äitinsä on Daw Khin Kyi, joka toimi suurlähettiläänä Intiassa vuodesta 1960. Aung San Suu Kyi opiskeli vuodesta 1964 Britanniassa Oxfordin yliopistossa filosofiaa, valtiotiedettä ja taloustiedettä. Hän tapasi tulevan aviomiehensä Michael Arisin opiskeluaikoinaan.[6]

Hän palasi Burmaan 1988 huolehtiakseen sairaasta äidistään.[6] Maassa kapinoitiin tuolloin kenraali Ne Winin vuosikymmeniä kestänyttä valtaa vastaan. Kenraali Saw Maung syrjäytti maata johtaneen hallinneen sosialistipuolueen BSPP:n 18. syyskuuta 1988 ja muodosti juntan joka tukahdutti mielenosoitukset. Juntta lupasi vapaita vaaleja.

Aung San Suu Kyin Kansallinen Demokratia -puolue (National League for Democracy, NLD) voitti toukokuun 1990 vaalit entistä sosialistipuoluetta vastaan, mutta sotilaat mitätöivät vaalien tuloksen ja Aung San Suu Kyin vankila- ja arestikierre alkoi. Aung San Suu Kyi oli kuusi vuotta kotiarestissa. Hänelle myönnettiin Nobelin rauhanpalkinto 1991, mutta ei päässyt vastaanottamaan sitä henkilökohtaisesti, sillä Myanmarista poistuminen olisi johtanut maahantulokieltoon.[7]

Hän on ollut 21 viime vuoden aikana kotiarestissa yhteensä yli 15 vuotta[7], ensin 1989–1995 ja uudelleen 2000–2002. Viimeisin, toukokuussa 2003 alkanut aresti päättyi 13. marraskuuta 2010. Toisinaan sotilasjuntta on neuvotellut Aung San Suu Kyin kanssa, mutta hän ei ole suostunut juntan valtaa säilyttäviin kompromisseihin. Hänen sallittaisiin myös poistua maasta perheensä luokse, mutta hän on päättänyt olla luovuttamatta ennen kuin maa siirtyy täyteen demokratiaan. Aung San Suu Kyin brittiläinen aviomies Michael Aris kuoli 1999, ja hänen kaksi poikaansa Alexander ja Kim Aris asuvat Britanniassa[7].

NLD-puolue elätteli toiveita vapauttamisesta, kun Aung San Suu Kyi sai toukokuussa 2006 tavata ensi kertaa kahteen vuoteen ulkomaiden edustajan, YK:n apulaispääsihteerin Ibrahim Gambarin. Myanmarin sotilasjuntta kuitenkin pidensi viikkoa myöhemmin oppositiojohtaja Aung San Suu Kyin kotiarestia vuodella.

Kansainvälinen yhteisö ja useat ihmisoikeusjärjestöt, muun muassa Amnesty International, ja pakolaisina ympäri maailmaa elävät burmalaiset kampanjoivat Aung San Suu Kyin ja muiden poliittisten vankien vapauttamiseksi.

Irlantilainen rock-yhtye U2 on levitti tietoa Aung San Suu Kyin tilanteesta 360°-kiertueellaan. Yhtyeen alun perin Martin Luther Kingille omistama MLK-kappale on omistettu uudelleen Aung San Suu Kyille. Yhtye myy kiertueellaan Aung San Suu Kyin kasvokuvasta tehtyä naamiota, ja yhtye on tehnyt monissa konserteissa asiassa yhteistyötä ihmisoikeusjärjestö Amnestyn kanssa.

Aung San Suu Kyin terveys heikkeni, ja toukokuussa 2009 hän joutui sairaalaan nestehukan ja alhaisen verenpaineen vuoksi.[8] Toukokuussa hänet myös asetettiin syytteeseen, kun hän salli yhdysvaltalaisen miehen nousta maihin saarelle, jossa hän on kotiarestissa. Kahden päivän kuluttua mies ui takaisin, ja hänet pidätettiin. Aung San Suu Kyin kotiarestin oli määrä päättyä toukokuussa 2009, mutta elokuussa 2009 hänet tuomittiin jälleen 1,5 vuoden kotiarestiin. Yhdysvaltalaismies sai seitsemän vuoden vankeustuomion.[9]

Aung San Suu Kyi vapautettiin yhteensä yli viidentoista vuoden mittaisesta kotiarestista 13. marraskuuta 2010.[10]

Huhtikuussa 2012 Aung San Suu Kyi valittiin täytevaaleissa Myanmarin parlamenttiin.[11]

Kesäkuussa 2012 Aung San Suu Kyi kävi Oslossa myöhästyneissä Nobel-juhlallisuuksissa. Sotilasdiktatuuri lupasi päästää hänet takaisin kotimaahan, siksi hän uskaltautui ulkomaanmatkalle.[7]

18. kesäkuuta 2012 Aung San Suu Kyi palkittiin Amnesty Internationalin myöntämällä Kynttiläpalkinnolla ihmisoikeuksien hyväksi tekemästään työstä.[12]

Vuonna 2015 järjestettiin Myanmarin ensimmäiset vapaat vaalit 25:een vuoteen[13][14]. Aung San Suu Kyin puolue NLD voitti enemmistön sekä Myanmarin alahuoneeseen että ylähuoneeseen. Aung San Suu Kyi ei voi itse asettua presidenttiehdokkaaksi, koska hänen lapsensa ovat Britannian kansalaisia samoin kuin hänen edesmennyt miehensäkin.[15]

Vuoden 2020 marraskuussa Myanmarissa pidettiin vaalit, joissa Aung San Suu Kyin puolue sai ehdottoman enemmistön ja armeijan tukema puolue koki tappion[16]. Armeija syytti vaaleja vilpillisiksi[16]. Ennen kuin uusi parlamentti ehti aloittaa istuntonsa, armeija kaappasi vallan 1.2.2021[16]. Aung San Suu Kyi vangittiin[17]. Sotilasjuntta nosti häntä ja muita virkamiehiä vastaan korruptiosyytteen[17]. Mikäli hänet tuomitaan, hän voi saada jopa 102 vuoden vankeustuomion[18]. Lokakuussa 2021 Aung San Suu Kyi on kotiarestissa[18].

Joulukuussa 2021 Aung San Suu Kyi sai koronavirusrajoitusten rikkomisesta ja epäjärjestyksen lietsomisesta neljän vuoden vankeustuomion[3], jota lievennettiin pian kahteen vuoteen[4]. Seuraavan vuoden alussa sotilasjuntta langetti hänelle neljä vuotta lisää vankeutta perusteenaan radiopuhelinlaitteiden laiton maahantuonti ja hallussapito[5]. Huhtikuussa 2022 sotilasjuntan salaisessa oikeusistunnossa hänelle määrättiin viisi vuotta lisää vankeutta väitetystä lahjusten vastaanottamisesta, mikä korotti tuomioiden kokonaismäärän 11 vuoteen[19]. Kesäkuussa hänet siirrettiin eristysselliin[20]. Heinäkuussa hänen puolueensa keskeinen henkilö hirtettiin[21]. Elokussa 2022 uusi tuomio korotti vankeusaikaa kuudella vuodella 17:ään vuoteen[22]. Syyskuussa sotilastuomioistuin langetti kolme vuotta lisää vankeutta, mikä nosti kokonaismäärän 20:een vuoteen, minkä lisäksi hänelle määrättiin raskasta ruumiillista pakkotyötä[23]. Häntä odottaa vielä kymmenkunta muuta syytettä, joista tuomittavien rangaistusten maksimimäärä on yli 190 vuotta vankeutta[19]. Myös kuolemantuomio on mahdollinen[24].

VankeudessaMuokkaa

Menetetty maineMuokkaa

Varsinkin islamilaiset maat arvostelivat Aung San Suu Kyia siitä, ettei hän puuttunut pitkään aikaan rohinghya-kansaan vuosina 2016-2017 kohdistuneeseen laajaan etniseen puhdistukseen[25][26]. Kaikesta päätellen hän ainakin julkisesti hyväksyi armeijan toimet oikeutettuna terrorisminvastaisena toimintana. Luultavasti yksi syy tähän oli, ettei Aung San Suu Kyillä ollut valtaa armeijaan[27]. Aung San Suu Kyi tuomitsi väkivallan vasta syyskuussa 2017, jolloin suuri rohinghyoiden joukkopako oli tapahtunut[28].

Marraskuussa 2018 Amnesty International peruutti Aung San Suu Kyille vuonna 2009 myönnetyn tunnustuspalkinnon, koska "hän on häpeällisellä tavalla pettänyt aiemmin edustamansa arvot" [29]. Kanada perui kunniakansalaisuuden. Vieraillessaan Euroopassa kesäkuussa 2019 Aung San Suu Kyi tapasi EU-maista vain Unkarin ja Tšekin johtajia. Unkarin pääministerin Viktor Orbánin kanssa hän julkaisi yhteisen lausunnon, jonka mukaan islam ja maahanmuutto ovat Kaakkois-Aasialle ja Euroopalle suurimpia uhkia.[30]

Katso myösMuokkaa

LähteetMuokkaa

  1. Aung San Suu Kyi to become 'State Counsellor' of Myanmar ABC News. 5.4.2016. Viitattu 14.6.2017. (englanniksi)
  2. Myanmar coup: Aung San Suu Kyi detained as military seizes control BBC News. Viitattu 1.2.2021. (englanniksi)
  3. a b Myanmarin syrjäytetty johtaja Aung San Suu Kyi sai neljän vuoden vankeustuomion – Amnesty sanoo juntan "tukahduttavan vapauksia" Yle Uutiset 6.12.2021. Viitattu 6.12.2021
  4. a b Myanmar | Myanmarin syrjäytetyn johtajan Aung San Suu Kyin tuomiota lievennettiin kahteen vuoteen Helsingin Sanomat. 6.12.2021. Viitattu 6.12.2021.
  5. a b Myanmar | Sotilasjuntan tuomioistuin antoi Aung San Suu Kyille neljän vuoden vankeustuomion Myanmarissa Helsingin Sanomat. 10.1.2022. Viitattu 10.1.2022.
  6. a b Profile: Aung San Suu Kyi, BBC, 5 December 2016
  7. a b c d Anna-Liisa Kauhanen, Aung San Suu Kyi sai vihdoin rauhapalkintonsa, Helsingin Sanomat 17.6.2012 sivu B 3
  8. Burman oppositiojohtaja joutui tiputukseen hs.fi. 9.5.2009. Arkistoitu 15.5.2009. Viitattu 15.5.2009.
  9. Oppositiojohtaja Suu Kyi kotiarestiin 11.8.2009. Hs.fi. Viitattu 11.8.2009.
  10. Aung San Suu Kyi pääsi viimein vapaaksi 13.11.2010. Yle.fi. Viitattu 13.11.2010.
  11. Myanmarin oppositiolle murskavoitto täytevaaleissa, Yle.fi/uutiset viitattu 3.4.2012
  12. Bono ja Aung San Suu Kyi tapasivat, Yle.fi/uutiset viitattu 18.6.2012
  13. Myanmar election: Suu Kyi's NLD wins landslide victory BBC News. 13.11.2015. Viitattu 8.6.2022. (englanniksi)
  14. Aung San Suu Kyi casts vote in Myanmar's first free election for 25 years the Guardian. 8.11.2015. Viitattu 8.6.2022. (englanniksi)
  15. Aung San Suu Kyin puolue voittoon historiallisissa vaaleissa
  16. a b c Myanmar | Vallankaappaus on alkanut, luki ystävän aamuöisessä viestissä – ”Tämä tuli yllätyksenä monelle”, sanoo myanmarilainen Kyaw Thu HS:lle Helsingin Sanomat. 1.2.2021. Viitattu 9.11.2021.
  17. a b Myanmar | Vallasta syrjäytettyä Aung San Suu Kyita vastaan nostettiin korruptiosyyte Helsingin Sanomat. 10.6.2021. Viitattu 9.11.2021.
  18. a b Myanmar | Aung San Suu Kyitä odottaa jopa 102 vuoden vankeustuomio, puolustusta kuultiin ensimmäisen kerran oikeudessa Helsingin Sanomat. 27.10.2021. Viitattu 9.11.2021.
  19. a b Aung San Suu Kyi: Myanmar sentences ex-leader to jail for corruption BBC News. 27.4.2022. Viitattu 8.6.2022. (englanniksi)
  20. Aung San Suu Kyi moved to solitary confinement, says Myanmar junta the Guardian. 23.6.2022. Viitattu 26.8.2022. (englanniksi)
  21. Myanmarin juntta teloitti poliittisia vankeja – ensimmäiset teloitukset vuosikymmeniin Yle Uutiset. 25.7.2022. Viitattu 2.9.2022.
  22. Associated Press: Aung San Suu Kyi given six extra years in prison on corruption charges the Guardian. 15.8.2022. Viitattu 26.8.2022. (englanniksi)
  23. Myanmarin syrjäytetyn johtajan Aung San Suu Kyin vankeustuomio piteni – kolme vuotta vankeutta ja pakkotyötä vaalivilpistä Yle Uutiset. 2.9.2022. Viitattu 2.9.2022.
  24. Yle tavoitti Myanmarin maanpakolaishallituksen edustajan teloitusten jälkeen: Linn Thant pelkää, että Aung San Suu Kyita odottaa sama kohtalo Yle Uutiset. 25.7.2022. Viitattu 2.9.2022.
  25. Aung San Suu Kyi vierailee ensimmäistä kertaa rohingya-alueella Yle Uutiset. Viitattu 16.11.2017.
  26. Aung San Suu Kyi kommentoi vihdoin rohingya-kriisiä Yle Uutiset. Viitattu 16.11.2017.
  27. Tuliko Nobel-palkitusta Aung San Suu Kyista välinpitämätön rautarouva? Yle Uutiset. Viitattu 16.11.2017.
  28. Suu Kyi tuomitsee "kaikki ihmisoikeusloukkaukset" Myanmarin kriisissä Yle Uutiset. Viitattu 16.11.2017.
  29. Aung San Suu Kyi menettää Amnestyn ihmisoikeuspalkinnon Yle Uutiset. Viitattu 12.11.2018.
  30. Myanmarin johtaja Aung San Suu Kyi oli lännen ihannoima rauhantekijä Helsingin Sanomat. Viitattu 9.6.2019.

KirjallisuuttaMuokkaa

  • Bengtsson, Jesper: Aung San Suu Kyi – Taistelu vapaudesta: Henkilökuva. (En kamp för frihet: Aung San Suu Kyi: Biografi, 2010). Jyväskylä: Minerva, 2010. ISBN 978-952-492-396-5.

ElokuviaMuokkaa

  • Luc Besson: The Lady. Ranska, Yhdistynyt kuningaskunta, Thaimaa, 2011. (englanniksi), burmaksi

Aiheesta muuallaMuokkaa

 
Wikimedia Commonsissa on kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Aung San Suu Kyi.