Nord Stream

Nord Stream -nimillä (aiemmin Pohjois-Euroopan maakaasuputki) kutsutaan Itämeren pohjassa kulkevia maakaasuputkia, jotka kulkevat Venäjältä Saksaan.

Nord Stream -kaasuputken linja
Venäläinen postimerkki (2012) Nord Stream -kaasuputken valmistumisen kunniaksi

Nord StreamMuokkaa

Ensimmäinen Nord Stream -putkilinja kulkee Venäjän Viipurista Saksan Greifswaldiin. Putken rakennutti ja sen omistaa yhteisyritys Nord Stream AG, jonka osakkaat ovat venäläinen Gazprom (51 %), saksalaiset E.ON Ruhrgas ja BASF:in tytäryhtiö Wintershall (kumpikin 15,5 %) sekä alankomaalainen N.V. Nederlandse Gasunie ja ranskalainen GdF Suez (kumpikin 9 %). Putken rakentaminen alkoi vuonna 2010 ja ensimmäinen putki valmistui käyttöön 2011.[1] Nord Stream -linjan toinen putki otettiin käyttöön vuoden 2012 lopulla.[2]

Tekniset ominaisuudetMuokkaa

 
Nord Stream -kaasuputkilinjan putkia varastoituna Kotkan Mussalon satama-alueella.

Putkilinjaan kuuluu kaksi rinnakkaista putkea[2]. Putket koostuvat yhteensä 199 755:stä 12 metriä pitkästä betonipinnoitetusta putkikappaleesta, joista kukin painaa noin 24 tonnia[2]. Vedenalainen putkiosuus on 1 224 kilometrin pituinen[2]. Putkeen liittyy Venäjällä 917 kilometriä pitkä maanpäällinen kaksoisputki Grjazovetsista Viipuriin.[3] Suomen talousvyöhykkeellä putkilinja kulkee 40–200 metrin syvyydessä noin 30 kilometrin päässä rannikosta.[4] Kaksi putkea pystyy yhdessä siirtämään 55 miljardia kuutiota maakaasua vuodessa Viipurista Greifswaldiin. Putken käyttöpaine on tällöin 210 Ata.

KustannuksetMuokkaa

Rakennushankkeen kokonaishinnaksi arvioitiin vuoden 2008 lopulla 7,4 miljardia euroa.[5] Vedenalaisen osuuden kilometrihinta on noin kaksinkertainen maanpäälliseen verrattuna.

Poliittinen käyttöMuokkaa

Venäjän hyökättyä Ukrainaan Euroopan unioni ja Yhdysvallat pohtivat Venäjän raakaöljylle tuontikieltoa [6]. Venäjän varapääministeri Aleksandr Novak uhkasi sulkea Nord Stream 1:n kaasuhanat vastatoimena länsimaille, jos nämä päättävät venäläisen raakaöljyn tuontikiellosta.[7]

Nord Stream 2Muokkaa

 
Nord Stream 2

Syksyllä 2015 Gazprom ja viisi eurooppalaista energiayhtiötä sopivat Nord Stream 2:n rakentamisesta. Sitä varten perustettiin New European Pipeline AG -projektiyhtiö, josta Gazprom omistaa 51 prosenttia ja muut yhtiöt kukin 9–10 prosenttia. Nord Stream 2 koostuu kahdesta putkesta, joiden kapasiteetti on 55 miljardia kuutiota kaasua vuodessa eli yhtä suuri kuin Nord Stream 1:llä. Putket on tarkoitus ottaa käyttöön vuonna 2019. Hankkeen on arvioitu maksavan noin kymmenen miljardia euroa.[8]

Syyskuussa 2021 Gazprom ilmoitti Nord Stream 2:n tulleen valmiiksi[9]. Linja kulkee Venäjältä Leningradin alueen Jaaman piirin Narvanlahdelta[10] Saksaan Lubminin kuntaan Greifswaldin kaupungin lähelle[11].

Helmikuussa 2022 Vladimir Putin lähetti sotajoukkoja Itä-Ukrainan separatistialueille "turvaamaan rauhaa"[12]. Tämä tulkittiin aggressioksi Ukrainaa kohtaan[13]. Saksan liittokansleri Olaf Scholz ilmoitti, että Nord Stream 2 -kaasuputkihanke keskeytetään vastalauseena Venäjän toimille Ukrainassa[14]. Scholzin mukaan Eurooppaa uhkasi sota[15]. Yhdysvallat asetti kaasuputkiyhtiölle pakotteita[16]. Muutamaa päivää myöhemmin Venäjä hyökkäsi Ukrainaan[17]. Yhdysvaltojen pakotteiden seurauksena Nord Stream 2 AG ajautui maksukyvyttömyyteen ja yhtiön kaikki runsaat sata työntekijää irtisanottiin[18]. Energiayhtiö Fortumin tytäryhtiö Uniper kertoi tekevänsä omasta rahoitusosuudestaan 987 miljoonan euron alaskirjauksen[19].

Poliittisia arvioitaMuokkaa

VastustustaMuokkaa

Baltialaiset ja puolalaiset ovat esittäneet putkea vastaan kritiikkiä pitäen sitä ympäristönsuojelullisesti kyseenalaisena, jopa vaarallisena. Viron oikeistolaisen Isänmaaliitto-hallituspuolueen puheenjohtaja Tonis Lukas pitää venäläis-saksalaista merenalaista maakaasuputkea iskuna Euroopan unionin kasvoille.lähde?

Eesti Päevalehtessä Tarton yliopiston oikeusinstituutin rehtori Heiki Lindpere, kansanedustaja Igor Gräzin, entinen pääministeri Juhan Parts ja Tallinnan entinen kaupunginjohtaja Hardo Aasmäe vaativat 27. joulukuuta 2005 Suomelta aluevesirajan laajentamista todeten, että mikäli Virokin tekisi näin, olisi mahdollista estää maakaasuputken rakentaminen Viipurista. Virolla on velvollisuus ilmoittaa Suomelle aluevesirajansa laajentamisesta 12 kuukautta etukäteen, mutta nopeampikin käsittely on mahdollinen, mikäli parlamentit suostuvat siihen. Maat sopivat aluevesirajasta vuonna 1993, mutta jättivät keskelle Suomenlahtea tilaa kansainväliseen käyttöön.lähde?

Kansainvälisen energiajärjestön ekonomisti Faith Birol pitää puolalaisten tapaan maata pitkin kulkevaa maakaasuputkea turvallisempana.[20]

Varsin erikoinen ehdotus on eräiden liikemiesten, joilla kerrotaan olevan kaivosvaltaus Itämeren pohjassa, esitys vaihtaa valtaus Karjalan palautuskysymykseen.[21]

Yhdysvaltain kongressi asetti joulukuussa 2019 pakotteita yrityksille, jotka toimittavat kaasuputkea. Syynä on, että putki lisäisi Venäjän vaikutusvaltaa Euroopassa.[22]

Euroopan parlamentin hyväksyi 21. tammikuuta 2021 päätöslauselman, jossa esitetään Nord Stream 2 -kaasuputkihankkeen pysäyttämistä. Kyseessä on EU:n vastaveto Aleksei Navalnyin 17. tammikuuta 2021 tehdylle pidätykselle Moskovassa.[23]

Saksan ja Venäjän riippumattomuusMuokkaa

Saksa ja Venäjä puolestaan laskevat säästävänsä mahdolliset Virolle, Latvialle, Liettualle tai Puolalle kokonaan maanpäällisestä putkesta koituvat transitomaksut. Gazprom vakuuttaa vedenalaisen putken olevan ekologiset vaatimukset täyttävä. Saksan liittotasavallan entinen liittokansleri Gerhard Schröder edisti pohjoiseurooppalaista maakaasuputkea liittokanslerina ollessaan, ja hänestä tulee yhtiön hallintoneuvoston puheenjohtaja 1,5 miljoonan euron vuosipalkalla.lähde?

Ekologisia perustelujaMuokkaa

Ruotsin pääministeri Göran Persson (sd) sanoi Itämeren maiden yhteistyökokouksen yhteydessä Visbyssä, että kaasuputki on siksi vaarallinen hanke, että se uhkaa kaiken päätteeksi nostaa vielä Itämeren pohjaan upotetut myrkyt esiin. Perssonin mukaan kaasuputken suunnittelijat ovat valinneet linjauksen, jonka matkalla Itämeren pohjakerroksissa makaa miinoja, myrkkyjä ja muuta upotettua ympäristöjätettä. "Putken rakentaminen uhkaa johtaa ympäristötuhoon kaikkien niiden ympäristöongelmien lisäksi, joista Itämeri kärsii", hän sanoi. Perssonin mukaan Suomi ja Ruotsi tekevät yhteistyötä punnitakseen hankkeen perusteellisesti ympäristön näkökulmasta.lähde?

Suomen kannanottojaMuokkaa

Suomen pääministerin Matti Vanhasen (kesk) mukaan Ruotsin tavoin myös Suomi päättää jatkossa, tukeeko se Venäjän ja Saksan maakaasuputkihanketta.

Ulkoasiainministeriön Markus Lyra mainitsi Helsingin Sanomille annetussa haastattelussa, että maakaasuputki tarvitsee Suomen luvan, koska sen reitti kulkee Suomen talousvyöhykkeen kautta.lähde?

RuotsalaiskommenttejaMuokkaa

 
Castoro Sei -putkenlaskualus Itämerellä Gotlannin kaakkoispuolella. Castoro Sei on yksi kolmesta putkenlaskualuksesta, joilla Nord Stream 1 rakennettiin[2].

Ruotsissa Pohjois-Euroopan maakaasuputkesta nousi kiista, kun osoittautui, että maakaasuputkea tukenut Ruotsin entinen pääministeri ja silloinen ulkoasiainministeri Carl Bildt oli saanut venäläisiä energiayhtiön optioita. Ruotsissa virisi myös keskustelu kansallisesta turvallisuudesta. Maakaasuputki kulkisi Gotlannin itäpuolelta. Eläköitynyt ruotsalaisdiplomaatti Krister Wahlbäck esitti Helsingissä, että Ruotsin pitäisi tutkia ensiksi alue, jolle Pohjois-Euroopan maakaasuputkea ollaan vetämässä, koska esimerkiksi matalikoille Ruotsi voisi rakentaa tuulivoimaa merelle.[24]

Mikäli maakaasuputki olisi tässä mielessä Ruotsin edun vastainen, voisi viedä kiistaksi kehittyneen kysymyksen mahdollisesti Haagin kansainväliseen tuomioistuimeen.lähde?

Katso myösMuokkaa

LähteetMuokkaa

  1. Nord Streamin kaasuhana avattiin Saksassa HS.fi. 8.11.2011. Viitattu 3.11.2015.
  2. a b c d e Nord Streamin toisen putkilinjan asennus valmistui etuajassa 18.4.2012. Nord Stream. Viitattu 3.11.2015.
  3. Nord Stream gas pipeline construction Gazprom. Viitattu 21.10.2010.
  4. Nord Stream -kaasuputken laskeminen alkoi Suomenlahdella YLE Uutiset. 28.6.2010. Viitattu 21.10.2010.
  5. Nord Stream says project on track and budget New Europe 14.11.2008
  6. Länsi pyrkii eroon Venäjän öljystä ja kaasusta, isku talouteen olisi kova molemmille – tutkija: "Euroopan pitää ymmärtää, että energia on sodan ase" Yle Uutiset. 8.3.2022. Viitattu 9.3.2022.
  7. Energia | Venäjä uhkaa sulkea Nord Stream 1 -kaasuputken Helsingin Sanomat. 8.3.2022. Viitattu 9.3.2022.
  8. Kiuru, Martti: Nord Stream 2 -kaasuputki toteutunee sittenkin Kauppalehti.fi. 4.9.2015. Viitattu 3.11.2015.
  9. Gazprom: Nord Stream 2 -kaasuputki on täysin valmis mtvuutiset.fi. 10.9.2021. Viitattu 23.2.2022.
  10. Nord Stream 2 - Russian Landfall web.archive.org. 22.2.2022. Viitattu 10.3.2022.
  11. https://web.archive.org/web/20220222181907/https://www.nord-stream2.com/construction/german-landfall/
  12. Putin määräsi venäläissotilaita Itä-Ukrainan separatistialueille "turvaamaan rauhaa" Yle Uutiset. 22.2.2022. Viitattu 2.3.2022.
  13. Borrell: Putinin päätös lähettää sotilaita Donetskiin ja Luhanskiin on toinen suora aggressio Ukrainaa kohtaa – YK:n turvallisuusneuvosto kokoontui hätäistuntoon Yle Uutiset. 22.2.2022. Viitattu 2.3.2022.
  14. Energia | Saksan Scholz: Nord Stream 2 -hanke ei voi enää edetä – Venäjän Medvedev uhkaa kaasun hinnan kallistumisella Helsingin Sanomat. 22.2.2022. Viitattu 23.2.2022.
  15. Kaija Ahtela: Saksa pysäytti Nord Stream 2:n – ”Eurooppaa uhkaa sota idässä” Tärkeimmät talousuutiset | Kauppalehti. Viitattu 23.2.2022.
  16. Statement by President Biden on Nord Stream 2 The White House. 23.2.2022. Viitattu 2.3.2022. (englanniksi)
  17. Hyökkäys alkoi monesta ilmansuunnasta Yle Uutiset. 24.2.2022. Viitattu 2.3.2022.
  18. Kaasuputkihanke Nord Stream 2:n taustayhtiö konkurssiin, työntekijät irtisanottiin Yle Uutiset. 1.3.2022. Viitattu 2.3.2022.
  19. StackPath www.uniper.energy. Viitattu 9.3.2022.
  20. International Energy Agency Speaks Out Against Russia’s Baltic Gas Pipeline 30.12.2005. PO.com. Viitattu 18.2.2008. (englanniksi)
  21. http://yle.fi/uutiset/kotimaa/2009/08/suomalaisliikemiehet_vaativat_karjalaa_kaasuputkesta_956700.html
  22. Yhdysvaltain kongressi hyväksyi Nord Stream-pakotteet – käytännön vaikutukset epäselviä Yle Uutiset/STT. 17.12.2019. Viitattu 17.12.2019.
  23. EU-parlamentti esittää Nord Stream 2:n pysäyttämistä – syynä Navalnyin pidätys Yle Uutiset. Viitattu 22.1.2021.
  24. Heli Suominen: Ruotsalainen ex-diplomaatti: Kaasuputkelle oltava vaihtoehtoja 28.2.2007. Helsingin Sanomat. Viitattu 18.2.2008.

Aiheesta muuallaMuokkaa

 
Wikimedia Commonsissa on kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Nord Stream.


Maakaasunsiirtoputkistot

Blue Stream | Jamal-Eurooppa | Jamal-Eurooppa 2 | Nabucco | Nord Stream | South Stream | Transgas