Avaa päävalikko

Tulipalo

hallitsemattomasti valloilleen päässyt tuli
Tulipalo Quebecissa
Tulipalo New Orleansissa 2. syyskuuta 2005

Tulipalo on hallitsemattomasti valloilleen päässyt tuli. Se aiheuttaa helposti suurta tuhoa. Tavallisimmin tulipalolla tarkoitetaan rakennuksen palamista, mutta myös metsä- tai muuta paloa voidaan nimittää tulipaloksi.

Tulipalo syttyy monissa tapauksissa tulen tai helposti syttyvien aineiden varomattomasta käsittelystä. Sen voi sytyttää myös vika lämmityslaitteissa tai sähköjohtimien välille syntynyt oikosulku. Ajalla ennen ukkosenjohdattimen keksimistä salamatkin sytyttivät usein tulipaloja. Tahallisesti sytytettyä tulipaloa sanotaan tuhopoltoksi. Jos tuhopolton motiivina on pakkomielteinen psyykkinen häiriö, tilaa kutsutaan pyromaniaksi. Erityisen suuria tulipaloja aiheuttavat sodissa pommitukset, jotka varsinkin toisen maailmansodan aikana saivat muutamissa kaupungeissa aikaan jopa tulimyrskyjä.

Entisinä aikoina, kun Suomessa kaupungeissakin oli etupäässä puutaloja ja kadut niiden välissä olivat kapeita, syttyi toistuvasti kokonaisen kaupungin tuhonneita tulipaloja. Suurelta osin tästä syystä monet Suomen kaupungit kaavoitettiin 1700- tai 1800-luvulla kokonaan uudestaan, usein suuren kaupunkipalon jälkeen, sellaisiksi että entistä leveämmät kadut muodostavat säännöllisen ruutukaavan.

Tulipalojen sammuttamiseksi kunnat ylläpitävät palokuntia. Niiden lisäksi on olemassa myös vapaaehtoisia palokuntia. Suomessa pelastuslaissa (29.4.2011/379) säädetään paitsi palojen sammuttamisesta, myös toimenpiteistä niiden ennalta ehkäisemiseksi. Lain mukaan rakennus, rakennelma ja sen ympäristö on suunniteltava, rakennettava ja pidettävä kunnossa siten, että tulipalon syttymisen tai leviämisen vaara on vähäinen ja että pelastustoiminta on onnettomuuden sattuessa mahdollista. Helposti syttyvää materiaalia tai muuta tavaraa ei saa säilyttää ullakoilla, kellareissa, rakennusten alla tai rakennuksen välittömässä läheisyydessä niin, että siitä aiheutuu tulipalon syttymisen tai leviämisen vaaraa tai että tulipalon sammuttaminen vaikeutuu[1]. Laissa on säännöksiä myös rakennusten ja laitteiden käyttöturvallisuudesta ja palotarkastuksista.

Tulipalon varalta vakuutusyhtiöt myyvät palovakuutuksia, jotka, kattavuutensa mukaan, korvaavat palon aiheuttamat vahingot joko kokonaan tai osittain.

Suuria tulipalojaMuokkaa

Paikka Vuosi Kuvaus Koko
Rooma 64 Rooman palo oli kahdeksan päivää kestänyt suurpalo, jonka on suuruudessaan arvioitu koskettavan jokaista Rooman asukasta. Aikoinaan monet historioitsijat pitivät palon sytyttäjänä itse keisari Neroa. Kristittyjen vainot alkoivat ja levisivät Roomassa, kun keisari Neron syytti kristittyjä tuhopoltosta. Tacitus: 3/14 kapunginosasta tuhoutui täysin ja 7 kaupunginosaa vaurioitui.
Cassius Dio arvioi kaupungista tuhoutuneen jopa kaksi kolmasosaa.
Moskova 1547
Moskova 1571
Lontoo 1666 Lontoon suurpalo. 13000 taloa ja 87 kirkkoa tuhoutui.
Helsinki 1808 Palon jälkeen Helsinki rakennettiin uudestaan Johan Albrecht Ehrenströmin suunnitelman mukaan ja tehtiin muutaman vuoden kuluttua Suomen suuriruhtinaskunnan pääkaupungiksi.
Moskova 1812 Palo syttyi Napoleonin valloitettua Moskovan.
Oulu 1822 Oulun palo
Turku 1827 Turun palo. Turku rakennettiin palon jälkeen uudestaan Carl Ludvig Engelin suunnitteleman asemakaavan mukaan. Turun akatemia, Suomen silloinen ainoa yliopisto, siirrettiin palon jälkeen Helsinkiin. Turku on palanut ainakin 30 muutakin kertaa, mutta tämä oli tuhoisin palo.
Hampuri 1842 Neljäsosa kaupunkia tuhoutui.
Chicago 1871 Noin 200-300 ihmistä menehtyi, 17000 rakennusta tuhoutui.
San Francisco 1906 Syttyi suuren maanjäristyksen jälkeen. Ainakin 700 kuolonuhria
Barnaul 1917 34 uhria, 60 korttelia tuhoutui.
Stalingrad 1942 Syttyi ilmapommituksesta. Yli 40000 kuoli ja 60000 haavoittui, puolet kaupungista tuhoutui.
Hampuri 1943 Syttyi ilmapommituksesta. 35000-45000 kuolonuhria. Kaupungin keskusta tuhoutui.
Dresden 1945 Syttyi ilmapommituksesta. 25000-40000 kuolonuhria. Kaupungin keskusta tuhoutui.
Moskova 1977 Rossija-hotellin palo 42 uhria
Bradford 1985 Stadionin puurakenteet syttyivät kesken jalkapallo-ottelun. 52 uhria.
Kreikka 2007 Suuri metsäpalo.

Suomessa tapahtuneita tulipalojaMuokkaa

Huomattavia rakennuksia, joissa on Suomen itsenäisyyden aikana syttynyt tulipalo. Tähdellä (*) merkittyjen rauniot purettiin palon jälkeen, muut on kunnostettu tai jälleenrakennettu:

1910-lukuMuokkaa

1920-lukuMuokkaa

1930-lukuMuokkaa

1940-lukuMuokkaa

1950-lukuMuokkaa

1960-lukuMuokkaa

1970-lukuMuokkaa

1980-lukuMuokkaa

1990-lukuMuokkaa

  • 1990 – Ylivieskan Tiili Oy:n tehdas, Ylivieska
  • 1991 – Junnilan leirikeskus, Pori
  • 1992 – Oy Hartwall Ab, Helsinki
  • 1995 – Tikkurilan ammattioppilaitos, Vantaa
  • 1997 – Metsä-Serla Oy, Kankaan paperitehdas, Jyväskylä
  • 1997 – Tyrvään Pyhän Olavin kirkko
  • 1998 – Ristinkallion neuvola ja kirjastorakennus, Kotka
  • 1998 – Ahlström Glassfibre Oy, kuitulasitehdas, Kotka
  • 1999 –Chemicals Oy, hienokemikaalitehdas, Äetsä
  • 1999 – Åkerlund & Rausing Oy:n pakkaustehtaan varasto, Eura.
  • 1999 – Palvelutalo Viljami, Maaninka
  • 1999 – Helvar Oy:n tehdas, Karkkila

2000-lukuMuokkaa

2010-lukuMuokkaa

Katso myösMuokkaa

LähteetMuokkaa

  1. Pelastuslaki 29.4.2011/379. Finlex. Viitattu 16.6.2014.
  2. https://digi.kansalliskirjasto.fi/aikakausi/binding/1811961?page=15
  3. https://digi.kansalliskirjasto.fi/aikakausi/binding/1109477?page=27
  4. Tarja Kovanen: Vierailijaryhmä ehti täpärästi pois tuhon alta. Vaajakosken lastulevytehtaan tuhonneesta räjähdysmäisestä tulipalosta tulee tänään kuluneeksi 50 vuotta. Keskisuomalainen, 21.5.2016, s. 60.