Avaa päävalikko

Ruotsilan kartano on Sastamalan Kiikassa sijaitseva kartano, joka syntyi vuonna 1641, kun kenraalimajuri Christoffer Burmeister yhdisti kaksi Tyrvään pitäjän Ruotsilan kylässä olevaa taloa yhdeksi säteriratsutilaksi.[1] Kartano sijaitsee Kokemäenjoen rannalla noin kilometri Kiikan kirkonkylästä Sastamalaan päin. Sen maiden pinta-ala oli suurimmillaan 1900-luvun alussa noin 3 000 hehtaaria.[2]

HistoriaMuokkaa

Ruotsilan kylän kaksi taloa olivat 1600-luvun alkupuolella osa Fabian von Wrangelin (k. 1621) lesken Anna Tuven Tyrväällä omistamasta 38 talon läänityksestä. Hänen kuoltuaan 1641 ne siirrettiin taistelukentillä kunnostautuneelle kenraalimajuri Christoffer Burmeisterille, joka osti molempien talojen sukuoikeudet ja muodosti niistä läänitysten keskuspaikan. Burmeisterin kaikki kolme poikaa kaatuivat sodissa, jonka vuoksi läänitykset siirtyivät Burmeisterin tyttärelle Gertrudille ja hänen miehelleen ratsumestari Didrik Johan von Rigemanille. Pariskunta muutti Virosta Suomeen vuonna 1660 ottamaan läänitykset vastaan ja asettuivat vakituisesti Ruotsilaan. Heidän saapumisensa seurauksena Kiikka irrotettiin Tyrväästä omaksi kappeliseurakunnakseen vuonna 1662. Tämän jälkeen kartano periytyi Burmeisterin jälkeläisille niin, että sen saivat aina haltuunsa tytär ja vävy. Vuosina 1818–1827 se oli vuokralla Kokemäenkartanon omistaneeseen Knorringin sukuun kuuluneelle Georg Reinhold von Knorringille. Tämän jälkeen omistajaksi tuli Burmeisterin miespuolinen jälkeläinen Gustaf Henrik Wirzén ja seuraavaksi 1834 hänen veljensä Jakob Johan Wirzén. Veljekset tunnettiin ankarina ja vihattuina kartanonherroina, joiden syyskuussa 1836 käynnistämä torpparihäätö sai aikaan seitsemän pitäjän alueelle ulottuneen torpparikapinan. Jakob Johan Wirzén myi kartanon lopulta vuonna 1844 kruununvouti Petter August Rydmanille ja näin Christoffer Burmeisterin jälkeläisten aika Ruotsilan kartanon omistajina päättyi.[2]

Kartanon nykyinen uusklassistinen päärakennus on rakennettu vuonna 1925 ja se on arkkitehti Birger Federleyn suunnittelema. Edellinen päärakennus tuhoutui vuonna 1918 hieman ennen sisällissodan käynnistymistä niin sanotun Ruotsilan kahakan aikana.[2] Vuodesta 1934 lähtien kartanon omistanut Karl August Rydman tunnettiin 1950–1960-luvuilla yhtenä Suomen merkittävimmistä ravihevosten kasvattajista.[3] Ruotsilassa on syntynyt myös muun muassa pappi ja runoilija Jakob Zidén, jonka vanhemmat isännöivät kartanoa 1760–1770-luvuilla.[2]

OmistajiaMuokkaa

  • kenraalimajuri Christoffer Burmeister (1600–1671), 1641–1660
  • Gertrud Burmeister ja ratsumestari Didrik Johan von Rigeman (k. n.1684), 1660–n.1684
  • Helena Kristina von Rigeman (1668–1740) ja ratsumestari Gustaf Mellin (1673–1704), n.1684–1739
  • Gertrud Helena Mellin (1703–1766) ja kersantti Lars Johan Enholm (1698–1761), 1739–1761
  • Kristina Juliana Enholm (1730–1799) ja kirkkoherra Jakob Zidén (1722–1771), 1762–1780
  • Katarina Zidén (s. 1751) ja maanmittaustirehtööri Johan Kristian Wirzenius (1748–1820), 1781–1818
  • majuri Georg Reinhold von Knorring (1760–1841), 1818–1827
  • luutnantti Henrik Gustaf Wirzén (1786–1837), 1827–1834
  • apteekkari Jakob Johan Wirzén (1783–1844), 1834–1844
  • kruununvouti Petter August Rydman (1798–1881), 1844–1881
  • kruununvouti August Efraim Rydman (1837–1886) ja Ida Charlotta Emilia Rydman (1838–1915), 1881–1903
  • varatuomari Arno August Rydman (1886–1934), 1903–1934
  • agronomi Karl August Rydman (1901–1968), 1934–1968

LähteetMuokkaa

ViitteetMuokkaa

  1. Christoffer Burmeister Svenskt Biografiskt Lexikon. Viitattu 22.1.2017.
  2. a b c d Piilonen, Juhani: Sastamalan historia 2. 1860–1920, s. 454–456. Vammala: Vammalan kaupunki, 1997. ISBN 978-951-97691-0-3.
  3. Historiikki Vammalan Seudun Ravi. Viitattu 22.1.2017.