Avaa päävalikko

Oy Renlund Ab oli vuosina 1874–1993 toiminut suomalainen rautakauppa- ja rakennustarvikealan yritys, jonka viimeinen omistaja oli Eka-yhtymä. Helsingissä perustettu yritys laajeni jo 1930–luvulla Uudellemaalle ja 1960-luvulta lähtien valtakunnalliseksi ketjuksi. Yhtiön pääkonttori ja suurin liike sijaitsi Renlundin talona tunnetussa rakennuksessa Helsingin Mikonkadulla. Pääkaupunkiseudulla Renlund oli alansa markkinajohtaja, vaikka se koko maassa olikin K-Raudan, Rautian ja SOK:n jälkeen vasta neljänneksi suurin rautakauppaketju. Viimeisinä vuosinaan Renlund laajeni myös Venäjälle ja Viroon, mutta hakeutui lopulta konkurssiin 1990-luvun alun laman myötä vuonna 1993.

Renlund
Renlund logo.JPG
Tunnuslause Renlund on rautaa
Perustettu 1874[1]
Lakkautettu 1993
Toimiala rautakauppa
Liikevaihto n. 410 milj. mk (1993)[2]
Henkilöstö n. 500 (1993)[2]
Emoyhtiö Eka-yhtymä
Renlundin talo joulukuussa 1993. Konkurssin jäljiltä liikkeessä on jo K-Raudan kyltit.

HistoriaMuokkaa

Yritys sai alkunsa vuonna 1874, jolloin K. H. Renlund, Anders Parviainen ja A. W. Winter perustivat Helsinkiin viljan ja siirtomaatavaran tukkuliikkeen A. Parviainen & Co Oy:n. Vuonna 1884 liike siirtyi kokonaan Renlundin haltuun toimien aluksi nimellä Ab K. H. Renlund Oy, kunnes 1938 nimeksi vaihtui Oy Renlund Ab. Työväenliikkeen omistama osuusliike OTK hankki yhtiön osake-enemmistön vuonna 1959,[3] ja syksyllä 1983 paikallisten osuusliikkeiden ja OTK:n fuusion jälkeen Renlund siirtyi vastaperustetulle Eka-yhtymälle.[4]

Renlundin ensimmäinen liike toimi Helsingin keskustassa Mikonkatu 8:ssa sijainneessa puutalossa, jonka paikalla nykyään on Aikatalo. Vuodesta 1890 lähtien liike oli samassa korttelissa Mikonkatu 6:ssa, kunnes se 1940 muutti Mikonkatu 7:n kiinteistöön, jota alettiin pian kutsumaan Renlundin taloksi. Yhtiön ensimmäinen sivuliike avattiin Helsingin Vallilassa vuonna 1926, ja sotavuosiin mennessä liikkeet avattiin myös Malmille, Hyvinkäälle ja Riihimäelle. Mikonkadun kaksikerroksinen myymälä uusittiin 1966, jolloin se muutettiin Suomen ensimmäiseksi itsepalveluperiaatteella toimivaksi rautakaupaksi.[5] Konkurssin jälkeen Renlundin talossa jatkoi K-Raudan myymälä, joka toimi kiinteistössä vuoteen 1999 saakka.[6]

Vuonna 1960 perustettiin Renlundin auto-osasto, jonka pääliike sijaitsi Alppilassa Karjalankadulla ja sivuliike Lohjalla.[5] Myöhemmin 1980-luvulla Renlundiin kuului myös autoliike Haka-Auto.[7] Lisäksi yhtiön omistuksessa oli vuosien saatossa muun muassa Kuusankoskella toiminut kevytsoratehdas, Vehmaisissa ja Oitissa sijainneet harkkotehtaat, Suomen Vuolukivi Oy:n louhokset Nunnanlahdessa, Lieksassa ja Tammisuolla sekä tiilitehtaat Hovinmaalla ja Oitissa.[1] 1980-luvulla Renlundilla oli kaikkiaan noin 120 liikettä eri puolilla Suomea.[8] 1970-luvun alussa yhtiön työntekijämäärä oli 1 350,[9] ja vielä 1990-luvulle tultaessa noin 850.[10] Vuonna 1988 myös Ekaan kuuluneet E-Raudan liikkeet liitettiin Renlundin rautakauppaketjuun.[11] 1990-luvun alussa Renlund laajensi Venäjälle ja Viroon. Yhtiön Moskovassa kesäkuussa 1993 avaama liike Renlund-M oli kaupungin ensimmäinen varsinainen rautakauppa, ja suunnitelmissa oli myös ostoskeskuksen avaaminen Pietariin.[12]

Eka-yhtymän ajauduttua talousvaikeuksiin suunniteltiin kesällä 1993 Renlundin ja Starckjohannin fuusiota, joka kuitenkin kaatui rahoittajien vastustukseen. Lokakuussa Ekan tytäryhtiöt jäivät konsernin yrityssaneerauksen ulkopuolelle, ja lopulta marraskuussa Renlund haettiin konkurssiin yhdessä Ekan huonekaluliikkeen Sotkan kanssa. Renlundilla oli tuolloin noin 500 työntekijää, ja liikkeet myös Pietarissa, Moskovassa ja Tallinnassa.[2][13]

LähteetMuokkaa

  1. a b Renlund täyttää tänään 70 vuotta. (mainos) Helsingin Sanomat, 3.5.1944, s. 7. HS Aikakone (vain tilaajille) Viitattu 6.10.2018.
  2. a b c Nurmi, Esko: Renlund ja Sotka konkurssiin (vain tilaajille) 3.11.1993. Helsingin Sanomat. Viitattu 6.10.2018.
  3. Ab K. H. Renlund Oy Pörssitieto. Viitattu 6.10.2018.
  4. Työväen velkainen osuusliike ei ehtinyt nousuun. Helsingin Sanomat, 22.10.1993, s. B9. HS Aikakone (vain tilaajille) Viitattu 6.10.2018.
  5. a b Renlund sata vuotta Suomea rakentamassa. (mainos) Helsingin Sanomat, 11.3.1974, s. 14. HS Aikakone (vain tilaajille) Viitattu 6.10.2018.
  6. Tuohimaa, Pasi: Renlundin talo muuttuu urheilun megamyymäläksi (vain tilaajille) 29.5.1999. Helsingin Sanomat. Viitattu 6.10.2018.
  7. Kallenautio, Jorma: Eka ja Tradeka-yhtymä 1983–2008, s. 5–6. Helsinki: Osuuskunta Tradeka-yhtymä, 2008. Teoksen verkkoversio (PDF).
  8. Salmi, Jussi: Rautakaupan luonne muuttuu. Helsingin Sanomat, 20.3.1983, s. 41. HS Aikakone (vain tilaajille) Viitattu 6.10.2018.
  9. Renlund on rautaa. (mainos) Helsingin Sanomat, 31.3.1974, s. 75. HS Aikakone (vain tilaajille) Viitattu 6.10.2018.
  10. Rautakauppa Renlund lomauttaa (vain tilaajille) 10.8.1991. Helsingin Sanomat. Viitattu 6.10.2018.
  11. Kuvateksti: E-Rauta on vuoden alusta liittynyt Renlundin rautakauppaketjuun Nurmeksen museo. Finna. Viitattu 6.10.2018.
  12. Renlund avaa liikkeen Moskovassa ja ostoskeskuksen Pietarissa. Helsingin Sanomat, 21.6.1993, s. B12. HS Aikakone (vain tilaajille) Viitattu 6.10.2018.
  13. Korhonen, Johanna: Renlund ja Starckjohann yhdistävät rauta- ja rakennustarvikekauppansa. Helsingin Sanomat, 1.7.1993, s. A17. HS Aikakone (vain tilaajille) Viitattu 6.10.2018.

Aiheesta muuallaMuokkaa