Tammisuo
Tammisuo (ven. Таммисуо) oli yksi Viipurin vanhoista suomalaisista kaupunginosista. Se oli alun perin Viipurin maalaiskuntaan kuuluva kylä, joka liitettiin kaupunkiin vuonna 1932. Tammisuo sijaitsi noin viisi kilometriä Viipurin keskustan pohjoispuolella vanhan Karjalan radan eli Viipuri–Joensuu-radan varrella.
Historia muokkaa
Tammisuon kylässä oli vielä 1800-luvun puolivälissä vain muutama torppa, jotka kuuluivat Saarelan kartanon maihin. Sen omistajiin lukeutui muun muassa Suomen kenraalikuvernöörinäkin toiminut Fabian Steinheil. Vuonna 1893 avatun Karjalan radan myötä Tammisuolle syntyi teollisuutta ja samalla myös asutusta. Liikemies Juho Hallenberg hankki Saarelan kartanon omistukseensa vuonna 1898 ja perusti samalla Tammisuolle tiilitehtaan. Myöhemmin aloittivat toimintansa vielä saha, puusepäntehdas, mylly ja konepaja. Hän rakennutti myös kapearaiteisen Tammisuon radan, joka johti Papulanlahden rannalla olleelle lastauslaiturille. Siellä Tammisuolla tuotetut tavarat lastattiin Uuraan satamaan tai Saimaan kanavalle meneviin proomuihin.[1]
1900-luvun ensimmäisinä vuosikymmeninä Tammisuolle syntyi runsaasti myös muuta teollisuutta ja vuoteen 1939 mennessä oli väkimäärä noussut jo 2 500 asukkaaseen. Tammisuo jakaantui kahteen osaan, työntekijöiden asuntoalueeseen, jota kutsuttiin nimellä Etukylä ja Tammisuon rautatieaseman ympäristöön eli Peräkylään. Rautatieaseman läheisyydessä olivat muun muassa SOK:n ja Hankkijan suuret varastorakennukset. Peräkylään rakennettiin myös kansakoulu sekä työväenyhdistyksen talo. Vuoden 1932 liitoksen myötä maalaismainen elämä Tammisuossa väheni, kun kaupungin järjestyssääntö kielsi lemmikkejä lukuun ottamatta muiden kotieläinten pidon. Samalla alue sai myös Otto-Iivari Meurmanin suunnitteleman asemakaavan, jonka mukaan Tammisuosta piti kasvaa suuri kaupunginosa. Se kuitenkin tuhoutui lähes kokonaan talvisodan aikaisissa taisteluissa.[2]
Vuonna 1917 otettiin käyttöön noin puolentoista kilometrin päässä rautatieasemalta sijainnut Tammiston hautausmaa. Yhdeksän hehtaarin laajuisesta alueesta tuli 1930-luvulla Viipurin yleisimmin käytetty hautausmaa,[3] jolla on myös vuosien 1939–1944 sotien sankarihautoja. Paikalla ei kuitenkaan ole muistomerkkiä.[4] Tammiston siunauskappelin suunnitteli vuonna 1937 arkkitehti Jalmari Lankinen.[5]
Vuoden 1930 väestönlaskennassa Tammisuolla oli 630 asukasta, joista 622 oli suomenkielisiä, 6 ruotsinkielisiä ja 2 muunkielisiä.[6]
Nykypäivä muokkaa
Nykyään Tammisuon rautatieaseman ympäristö on edelleen teollisuusalueena ja vanhalla asuinalueella on joitakin kesäasuntoja. Myös Tammiston hautausmaa on yhä käytössä.[7] Vuonna 1948 Tammisuon kylän viralliseksi venäläiseksi nimeksi annettiin "Moskvina" (Москвино), Viipurin taisteluissa kaatuneen luutnantin mukaan, mutta rautatieasema säilytti alkuperäisen nimensä.[8]
Lähteet muokkaa
- ↑ Tammisuon kaupunginosa VirtuaaliViipuri 1939. Viitattu 15.11.2014.
- ↑ Viipurin kaupunginosan Tammisuon synnystä ja kehityksestä talvisotaan asti (Arkistoitu – Internet Archive) Tammisuolaiset ry. Viitattu 15.11.2014.
- ↑ Repo, Leena: ”Hautausmaiden historiaa Viipurissa” (Arkistoitu – Internet Archive) Viipurin kaupunki. Viitattu 15.11.2014.
- ↑ Luovutettu alue (Arkistoitu – Internet Archive) Sotavainajien muiston vaalimisyhdistys ry. Viitattu 15.11.2014.
- ↑ Meurman, Otto-Iivari: ”Viipurin arkkitehdit”, s. 142. Viipurin Suomalainen Kirjallisuusseura, Lappeenranta 1976. ISBN 951-95402-2-9. Teoksen verkkoversio (Arkistoitu – Internet Archive)
- ↑ Viipurin väestölaskenta marraskuun 27 p. 1930: Taululiitteitä (PDF) (sivut 26–27) Suomen virallinen tilasto 6: Väestötilastoa 71:3. Kansalliskirjaston julkaisuarkisto Doria: Tilastollinen päätoimisto. Viitattu 8.11.2014.
- ↑ Wikimapia (venäjäksi) Viitattu 15.11.2014.
- ↑ История некоторых населенных пунктов, Выборгского района Ленинградской области (Arkistoitu – Internet Archive) Paikallishistorian yhdistys Karelia. Viitattu 15.11.2014. (venäjäksi)
Kirjallisuutta muokkaa
- Hyppönen, Martti: Kotikylämme Tammisuo, Tammisuolaiset ry 1984.
- Virtanen, Antero (toim.): Muistojemme Tammisuo Viipurissa, Tammisuolaiset ry 2010, ISBN 978-952-92-7086-6.
Aiheesta muualla muokkaa
- Tammisuolaiset ry:n kotisivut (Arkistoitu – Internet Archive)