Aleksanterin kirkko

Aleksanterin kirkko
	; Aleksanterin kirkko
Sijainti	Kaakinmaa, Tampere
Koordinaatit	61°29′50″N, 023°44′57″E
Hiippakunta	Tampereen hiippakunta
Seurakunta	Tampereen tuomiokirkkoseurakunta
Rakentamisvuosi	1881
Suunnittelija	Theodor Decker
Materiaali	tiili
Istumapaikkoja	1 430
Tyylisuunta	uusgotiikka
Lisää rakennusartikkeleitaArkkitehtuurin teemasivulla
	Infobox OKVirheellinen NIMI-arvo

Aleksanterin kirkko on Tampereen keskustassa Kaakinmaan kaupunginosassa Hämeenpuiston laidalla sijaitseva Tampereen tuomiokirkkoseurakunnan, vuoteen 2013 saakka Pyynikin seurakunnan kirkko. Arkkitehti Theodor Deckerin suunnittelema kirkko rakennettiin puhtaaksi muuratusta tiilestä vuosien 1880–1881 aikana. Se on nimetty keisari Aleksanteri II:n mukaan. Kirkkoa ympäröi Pyynikin kirkkopuisto, jossa on entinen hautausmaa.

Kirkko on päätytornillinen pitkäkirkko, jonka pitkiltä sivuilta erkanevat monikulmaisen kuoripäädyn kohdalla lyhyet ristinvarret. Kirkon julkisivua hallitsevat suuret pyöreät ja pyörökaariset ikkunat sekä ulkonevat pilarit, joilla ei kuitenkaan ole rakenteellista merkitystä vaan ne ovat puhtaasti arkkitehtonisia koriste-elementtejä. Puulla katetun kolmilaivaisen kirkkosalin yläparvet on tuettu tiilipilarein. Mannermaista katedraalityyliä tavoitteleva kirkko edustaa myöhempää uusgoottilaista tyyliä, jossa on eri tyylisuuntien vaikutteita.

Kirkossa on 1 430 istumapaikkaa. Kirkossa on 56+3-äänikertaiset Kangasalan urkutehtaan rakentamat sähköpneumaattiset urut vuodelta 1939. Alttaritaulun on maalannut Alexandra Frosterus-Såltin vuonna 1883, ja se on nimeltään Kristuksen kirkastus.

Kirkossa järjestetään pääsääntöisesti noin kolmen viikon välein Tuomasmessu.^[1]

Kirkon historiaa

Tampere kuului vuoteen 1904 saakka Messukylän seurakuntaan. Seurakunnan pääkirkkona toimi Messukylän vanha harmaakivikirkko. Tamperelaiset olivat jo 1820-luvulla vaatineet oman kaupunkiseurakunnan perustamista ja vapautumista Messukylän kirkon ylläpidosta, mutta lopulta Suomen senaatti hylkäsi esityksen. Turun tuomiokapituli hylkäsi vastaavat esitykset myös vuosina 1847 ja 1853. Vuonna 1869 senaatti vihdoin hyväksyi esityksen, mutta asetti asialle kaksi ehtoa. Toisen ehdon mukaan Messukylän kirkkoherran piti olla ”virastaan eronneita” eli viran vapaa täytettäväksi. Messukylän kirkkoherran virassa vuonna 1861 aloittanut Josef Grönberg eli kuitenkin lähes 90-vuotiaaksi ja kuoli vasta vuonna 1903. Toinen senaatin asettamista ehdoista oli uuden kirkkorakennuksen rakentaminen.^[2]

Kirkko vihittiin käyttöön adventtina 1881, jolloin siitä tuli Tampereen kaupunkiseurakunnan pääkirkko. Maaliaineiden itsesyttymisestä alkanut tulipalo vaurioitti kirkkoa pahasti 12. – 13. marraskuuta 1937, kun sen ensimmäinen peruskorjaus oli loppusuoralla. Työ kuitenkin saatettiin loppuun, ja korjaus valmistui joulukuussa 1938.^[3]^[4]