Kunnanvaltuusto Suomessa
 |
Tätä artikkelia tai sen osaa on pyydetty parannettavaksi, koska se ei täytä Wikipedian laatuvaatimuksia. Voit auttaa Wikipediaa parantamalla artikkelia tai merkitsemällä ongelmat tarkemmin. Lisää tietoa saattaa olla keskustelusivulla. Tarkennus: Puuttuu historia, kunnallisvero, tehtävien yksilöinti, kunnallinen demokratia, palkkiot ja demokratian suhde virkamiehistöön |
Kunnanvaltuusto on Suomen kunnissa kuntalain mukainen ylintä päätösvaltaa käyttävä elin, jonka jäsenet eli valtuutetut valitaan neljän vuoden välein kuntavaaleilla. Kaupungeissa siitä voidaan käyttää myös kaupunginvaltuusto-nimeä.
Kunnanvaltuuston toimikausi alkaa vaalivuoden kesäkuun alusta.[1]
Kunnanvaltuuston edeltäjä suomalaisessa paikallishallinnossa oli kuntakokous.
Kunnanvaltuusto vastaa kunnan toiminnasta ja taloudesta sekä valvoo kunnan toimielinten toiminnan lain- ja tarkoituksenmukaisuutta. Lisäksi se hoitaa kunnan hallinnon järjestämisen, käyttää kunnan taloudellista valtaa ja ilmaisee sen mielipiteen ja valitsee muiden toimielinten jäsenet. Kunnanvaltuusto muodostuu eri poliittisia kantoja edustavista valtuustoryhmistä.
Kokoukset muokkaa
Toimikauden alussa kunnanvaltuusto valitsee itselleen puheenjohtajan, jonka tehtävä on kutsua koolle valtuuston kokoukset ja johtaa niissä puhetta. Kunnanvaltuusto myös valitsee itselleen ja näin myös kunnalle kunnanhallituksen. Se on yksi kunnan kolmesta pakollisesta toimielimestä, joka valmistelee valtuuston käsittelemät asiat ja vastaa kunnan hallinnosta ja taloudesta. Kunnan kolmas pakollinen toimielin on valtuuston lisäksi tarkastuslautakunta.[2] Valtuusto kokoontuu tarpeen vaatiessa; tavallisesti pidetään noin 10–20 kokousta vuosittain. Ollakseen päätösvaltainen kokouksessa pitää olla paikalla vähintään kaksi kolmasosaa kaikista valtuutetuista. Kunnanvaltuuston kokoukset ovat säännönmukaisesti julkisia. Kokouksissa tehtäviin päätöksiin tarvitaan ääntenenemmistö. Aikaisemmin taloudenpitoa koskevat määräenemmistövaatimukset poistettiin vuonna 1995 säädetyssä kuntalaissa.[3]
Kunnanvaltuuston tehtävät muokkaa
Kunnanvaltuuston tehtävistä säädetään kuntalaissa. Valtuuston tehtävänä on päättää[4]:
- kuntastrategiasta,
- hallintosäännöstä,
- talousarviosta ja taloussuunnitelmasta,
- omistajaohjauksen periaatteista ja konserniohjeesta,
- liikelaitokselle asetettavista toiminnan ja talouden tavoitteista,
- varallisuuden hoidon ja sijoitustoiminnan perusteista,
- sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan perusteista,
- palveluista ja muista suoritteista perittävien maksujen yleisistä perusteista,
- takaussitoumuksen tai muun vakuuden antamisesta toisen velasta,
- jäsenten valitsemisesta toimielimiin, jollei jäljempänä toisin säädetä,
- luottamushenkilöiden taloudellisten etuuksien perusteista,
- tilintarkastajien valitsemisesta,
- tilinpäätöksen hyväksymisestä ja vastuuvapaudesta,
- muista valtuuston päätettäviksi säädetyistä ja määrätyistä asioista.
Valtuutetut muokkaa
Kunnanvaltuuston vähimmäiskoko riippuu kunnan asukasmäärästä (vaalivuotta edeltävän marraskuun 30. päivän tiedon mukaan). Jollei valtuusto tee päätöstä valtuutettujen lukumäärästä, valtuutettuja valitaan laissa säädetty vähimmäismäärä. Lukumäärä on aina pariton.[5]
| Asukkaita | Valtuutettuja vähintään |
|---|---|
| enintään 5 000 | 13 |
| 5 001–20 000 | 27 |
| 20 001–50 000 | 43 |
| 50 001–100 000 | 51 |
| 100 001–250 000 | 59 |
| 250 001–500 000 (vain Espoo) | 67 |
| yli 500 000 (vain Helsinki) | 79 |
Kunnat voivat valita vähimmäismäärää enemmän valtuutettuja ja jotkut kunnat näin tekevätkin. Suurista kaupungeista esimerkiksi Tampereella, Turussa ja Vantaalla valitaan 67 kaupunginvaltuutettua, vaikka kuntalain mukaan näissä kaupungeissa riittäisi 59 valtuutetun valitseminen.[6][7][8]
Kuntavaaleissa vaalikelpoisia ovat tietyin poikkeuksin kaikki kunnan asukkaat, joilla on kyseisissä vaaleissa äänioikeus. Nämä kuntalaissa määrätyt poikkeukset ovat:[9]
- valtion virkamies, joka hoitaa välittömästi kunnallishallintoa koskevia valvontatehtäviä;
- kunnan palveluksessa oleva henkilö, joka toimii kunnanhallituksen tai lautakunnan tehtäväalueen johtavassa tehtävässä tai sellaiseen rinnastettavassa vastuullisessa tehtävässä;
- kunnan määräysvallassa olevan yhteisön tai säätiön palveluksessa oleva henkilö, joka asemaltaan voidaan rinnastaa 2 kohdassa tarkoitettuun kunnan palveluksessa olevaan henkilöön;
- kuntayhtymän jäsenkunnan valtuuston osalta kuntayhtymän palveluksessa oleva henkilö, joka asemaltaan voidaan rinnastaa kohdassa 2 tarkoitettuun kunnan palveluksessa olevaan henkilöön.
Kainuun maakunnan hallintokokeilussa 2004–2012 osa kunnanvaltuustojen vallasta siirrettiin vaaleissa valittavalle maakuntavaltuustolle.
Kaupunginvaltuustoja muokkaa
Historia muokkaa
 |
Tähän artikkeliin tai osioon ei ole merkitty lähteitä, joten tiedot kannattaa tarkistaa muista tietolähteistä. Voit auttaa Wikipediaa lisäämällä artikkeliin tarkistettavissa olevia lähteitä ja merkitsemällä ne ohjeen mukaan. |
Kunnanvaltuustojen perustaminen tuli mahdolliseksi Suomen maalaiskunnissa vuoden 1865 kunnallisasetuksen nojalla. Asetuksen mukaan päätösvaltaa maalaiskunnissa käytti kuntakokous, joka halutessaan saattoi siirtää osan vallastaan kolmivuotiskaudeksi nimitettäville kunnanvaltuutetuille. Valtuuston perustaminen pysyi vapaaehtoisena myös vuoden 1898 kunnallisasetuksessa, mutta asetus helpotti valtuuston asettamista kuntakokouksissa.
Kaupunkikunnissa valtuustojen perustamisesta säädettiin vuoden 1873 asetuksella kaupunkien kunnallishallinnosta. Asetus velvoitti kaikki yli 2000 asukkaan kaupungit asettamaan kaupunginvaltuuston.
Maalaiskunnissa kunnanvaltuustojärjestelmän käyttöönotto yleistyi vasta vuoden 1905 suurlakon jälkeen.[10] Vuoteen 1917 mennessä valtuusto asetettiin vapaaehtoisesti lähes sataanviiteenkymmeneen maalaiskuntaan.
Marraskuussa 1917 säädetyt kunnallislait tekivät kunnanvaltuustojen asettamisesta pakollista niin kaupungeissa kuin maalaiskunnissa. Kunnallislait määräsivät valtuuston valittavaksi yleisellä ja yhtäläisellä äänioikeudella yleisellä ja yhtäläisellä äänioikeudella.
Ensimmäiset uusien kunnallislakien mukaiset kunnanvaltuustojen vaalit määrättiin pidettäväksi maaliskuussa 1918 ja eräissä kunnissa nämä vaalit myös järjestettiin käynnissä olleesta sisällissodasta huolimatta. Koko maan laajuisesti uudenmuotoiset kunnallisvaalit pidettiin kuitenkin vasta vuosien 1918 ja 1919 vaihteessa.
Katso myös muokkaa
Lähteet muokkaa
- ↑ Kuntalaki 410/2015 (15 §) Finlex Ajantasainen lainsäädäntö. Edita Publishing Oy. Arkistoitu 28.3.2023. Viitattu 24.8.2018.
- ↑ Kuntalaki 410/2015
- ↑ Nousiainen, Jaakko: Suomen poliittinen järjestelmä. 10. uudistettu p.. WSOY, 1998. ISBN 951-0-22759-5.
- ↑ Kuntalaki 410/2015 Finlex. Edita Publishing Oy.
- ↑ Kuntalaki (16 §) Finlex. 10.4.2015. Helsinki: Edita Publishing Oy. Viitattu 13.4.2017.
- ↑ Kuntavaalit 2021 / Tulokset / Pirkanmaan vaalipiiri / Tampere vaalit.fi. 22.6.2021. Oikeusministeriö - Tieto- ja tulospalvelu. Viitattu 7.10.2021.
- ↑ Kuntavaalit 2021 / Tulokset / Varsinais-Suomen vaalipiiri / Turku vaalit.fi. 22.6.2021. Oikeusministeriö - Tieto- ja tulospalvelu. Viitattu 7.10.2021.
- ↑ Kuntavaalit 2021 / Tulokset / Uudenmaan vaalipiiri / Vantaa vaalit.fi. 22.6.2021. Oikeusministeriö - Tieto- ja tulospalvelu. Viitattu 7.10.2021.
- ↑ Kuntalaki (72 §) Finlex. 10.4.2015. Helsinki: Edita Publishing Oy. Viitattu 13.4.2017.
- ↑ Hannu Soikkanen: Kunnallinen itsehallinto kansanvallan perusta. Maalaiskuntien itsehallinnon historia, s. 460–461. Maalaiskuntien Liitto, 1966.
| Maalaiskunnat |
pitäjänkokous, kuntakokous (1865–1898) ja kunnanvaltuusmiehet (–1898), kunnanvaltuustot (1917–) |
|---|---|
| Kaupungit |
kaupunginraadit, kaupunginvaltuustot (1917–) |
| Maakuntahallinto |
maakuntaliitot (1920–50-luvuilta 1990-luvuille), seutukaavaliitot (1960-luvulta 1990-luvulle), maakuntien liitot (1990-luvulta) |