Suomen maakunnat

aluejako Suomessa
(Ohjattu sivulta Maakuntahallinto)

Maakunta voi tarkoittaa Suomessa 1900-luvulla muodostuneita nykymaakuntia tai historiallisia maakuntia. Nykymaakuntien rajat olivat epävirallisia ja osin rajoiltaan epäselviä, kunnes vuoden 1994 aluehallintouudistuksen yhteydessä yhdistettiin aiemmat maakuntaliitot ja seutukaavaliitot. Lisäksi on olemassa maisema-alueita koskeva jako Suomen maisemamaakuntiin ja luonnontieteissä käytettävät Suomen luonnontieteelliset maakunnat.lähde?

Suomen maakunnat ja maakuntakeskukset vuodesta 2021 alkaen

Historialliset maakunnatMuokkaa

Suomen yhdeksän historiallista maakuntaa olivat Ahvenanmaa, Häme, Karjala, Lappi, Pohjanmaa, Satakunta, Savo, Uusimaa ja Varsinais-Suomi. Keskiajalla syntynyt hallinnollinen jako linnalääneihin vastasi melko pitkälle maakuntien rajoja. Linnaläänit korvattiin vuonna 1634 maaherrajohtoisilla siviililääneillä, jotka eivät enää täysin noudatelleet vanhaa maakuntajakoa. Sen jälkeen historiallisilla maakunnilla ei enää ole ollut hallinnollista merkitystä, mutta niiden perinteet ovat säilyneet monin tavoin.lähde?

Nykymaakuntien muodostuminenMuokkaa

Etenkin taloudellisilla ja liikenteellisillä perusteilla muotoutui Suomeen 1900-luvulla uusi maakuntajako, niin sanotut uudet maakunnat tai nykymaakunnat. Maakuntien syntyyn vaikuttivat myös kotiseutuhengen herääminen, yhdistystoiminnan järjestäytyminen sekä alueellisen lehdistön synty. Nykymaakunnat ovat yleensä historiallisten maakuntien pienempiä osia kuten Etelä-Savo ja Pohjois-Savo, tai ne ovat syntyneet kahden tai useamman historiallisen maakunnan raja-alueista kuten Kymenlaakso ja Pirkanmaa tai yhdistämällä, kuten Lappi (Lappi ja Peräpohjola, osa Pohjanmaata). Ennen vuotta 1994 niillä ei ollut selvää hallinnollista merkitystä eivätkä niiden rajat olleet kaikilta osin täsmällisiä. Maakuntahengen kasvaessa alettiin 1920-luvulta lähtien perustaa maakuntaliittoja, ensin Varsinais-Suomessa vuonna 1927 ja viimeisimpänä Päijät-Hämeessä vuonna 1967. 1960-luvulta alkaen maakuntiin muodostettiin alueellista suunnittelua varten erikseen myös seutukaavaliittoja.lähde?

Ennen vuotta 1994 nykymaakunnat Suomessa olivat epävirallisia ja niiden rajat poikkesivat vuonna 1994 virallistetusta maakuntajaosta.[1] Muun muassa Etelä-Pohjanmaan maakunnasta erosi tuolloin Pohjanmaan maakunta, suuri osa sitä ennen Keski-Pohjanmaan maakunnaksi mielletystä alueesta liittyi Pohjois-Pohjanmaan maakuntaan ja Uudenmaan maakunnasta jäi omaksi maakunnakseen Itä-Uudenmaan maakunta, joka sittemmin vuoden 2011 alusta liittyi jälleen Uuteenmaahan. Samoin maakuntaliittojen toimialueet ennen vuotta 1994 limittyivät myös päällekkäin ja niiden alueet saattoivat poiketa myös seutukaavaliittojen aluejaoista.lähde?

Toiminnallis-taloudelliset maakunnat vuodesta 1994Muokkaa

Vuoden 1994 alusta voimaan astuneen aluekehityslainsäädännön uudistuksen yhteydessä Suomi jaettiin 20:een niin sanottuun toiminnallis-taloudelliseen maakuntaan.[2] Samalla aiemmat seutukaavaliitot ja maakuntaliitot yhdistettiin maakuntien liitoiksi. Kuntayhtymiä kutsutaan maakuntien liitoiksi, koska kaikkia yhdistysmuotoisia maakuntaliittoja ei lakkautettu. Tästä huolimatta Etelä-Savo ja Pohjois-Karjala ovat ottaneet käyttöön maakuntaliitto-termin. Vuoden 1997 lääniuudistuksen ansiosta näiden uusien maakuntien rooli vahvistui entisestään. Esimerkiksi syksyllä 1997 lääniuudistuksen yhteydessä maanteiden rajakylteissä läänitunnukset vaihdettiin maakuntatunnuksiin.[3] Lopullisesti nykyään voimassa oleva maakuntajako ja maakuntien nimet määriteltiin vuonna 1998 Valtioneuvoston päätöksessä maakunnista.[4] Vuonna 2011 maakuntajakoa muutettiin yhdistämällä alun perin seutukaavaliittojen aluejakojen perusteella muodostunut Itä-Uudenmaan maakunta Uudenmaan maakuntaan. Tämän jälkeen maakuntia on Suomessa 19.lähde?

Maakunnan alueella sijaitsevat kunnat muodostavat yhdessä maakunnan liiton, joka on luonteeltaan kuntien autonomiseen päätöksentekovaltaan perustuva yhteishallinnollinen yksikkö, joka ilmentää paikallista demokratiaa aluetasolla valtion suuntaan. Lain mukaan maakuntajohtajan johtama Maakunnan liitto vastaa maakunnan yleisestä kehittämisestä ja suunnittelusta. Valtionhallinnon alueellinen toimeenpanovalta ja kunnallishallinnon alueellinen päätösvalta kohtaavat Suomessa elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskusten (ely-keskus) ja maakuntien liittojen tasolla. Näiden aluejaot ovat yhtenevät siten, että jokainen nykymaakunta kuuluu yhden aluehallintoviraston toimialueeseen joko yksin tai yhdessä toisten maakuntien kanssa.lähde?

Suomen 19 maakunnasta vain Ahvenanmaan autonomisella maakunnalla on vaaleilla valittu maakuntaneuvosto (Kainuussa kokeiltiin mallia 2004–2012). Muissa maakunnissa maakunnan liiton ylin päättävä elin maakuntavaltuusto on kunnanvaltuustojen nimittämä.lähde?

Maakuntien tunnuksetMuokkaa

Pääartikkeli: Suomen maakuntatunnukset

Suomen maakunnilla on joukko enemmän tai vähemmän virallisia ja vakiintuneita maakuntatunnuksia. Näistä vanhimpia ja ehkä tärkeimpiä ovat maakuntavaakunat (joillain maakunnilla on myös maakuntalippuja) ja maakuntalaulut. Näiden ohella maakunnille on valittu muun muassa nimikkolajeja kuten maakuntakukkia, -eläimiä ja -kaloja sekä lisäksi muun muassa maakuntakivet, maakuntajärvet ja maakuntaruokia.lähde?

Taulukko nykymaakunnistaMuokkaa

Vaakuna Maakunta Perustettu Maakuntakeskus Väkiluku[5]
(30.6.2021)
Maapinta-ala[6]
(km²)
Väestö­tiheys
(as./km²)
(2021)
  Ahvenanmaa 1922[7] Maarianhamina &&&&&&&&&&030355.&&&&0030 355 &&&&&&&&&&&01553.09000001 553,90 &&&&&&&&&&&&&019.050000019,5
  Etelä-Karjala 1991[8] Lappeenranta &&&&&&&&&0126282.&&&&00126 282 &&&&&&&&&&&05326.03700005 326,37 &&&&&&&&&&&&&023.070000023,7
  Etelä-Pohjanmaa 1994[9] Seinäjoki &&&&&&&&&0192248.&&&&00192 248 &&&&&&&&&&013798.019000013 798,19 &&&&&&&&&&&&&013.090000013,9
  Etelä-Savo 1991[10] Mikkeli &&&&&&&&&0132435.&&&&00132 435 &&&&&&&&&&012651.054000012 651,54 &&&&&&&&&&&&&010.050000010,5
  Kainuu 1991[11] Kajaani &&&&&&&&&&071511.&&&&0071 511 &&&&&&&&&&020197.026000020 197,26 &&&&&&&&&&&&&&03.05000003,5
  Kanta-Häme 1991[12] (28.2.1998 asti
Hämeen maakunta)
Hämeenlinna &&&&&&&&&0170740.&&&&00170 740 &&&&&&&&&&&05199.01500005 199,15 &&&&&&&&&&&&&032.080000032,8
  Keski-Pohjanmaa 1994[13] Kokkola &&&&&&&&&&068162.&&&&0068 162 &&&&&&&&&&&05019.09800005 019,98 &&&&&&&&&&&&&013.060000013,6
  Keski-Suomi 1991[14] Jyväskylä &&&&&&&&&0272112.&&&&00272 112 &&&&&&&&&&016042.038000016 042,38 &&&&&&&&&&&&&017.&&&&0017
  Kymenlaakso 1994lähde? Kouvola
Kotka
&&&&&&&&&0162545.&&&&00162 545 &&&&&&&&&&&04558.05400004 558,54 &&&&&&&&&&&&&035.070000035,7
  Lappi 1995[15] Rovaniemi &&&&&&&&&0176478.&&&&00176 478 &&&&&&&&&&092673.082000092 673,82 &&&&&&&&&&&&&&01.09000001,9
  Pirkanmaa 1991[16] Tampere &&&&&&&&&0524523.&&&&00524 523 &&&&&&&&&&013248.071000013 248,71 &&&&&&&&&&&&&039.060000039,6
  Pohjanmaa 1994[17] (28.2.1998 asti
Vaasan rannikkoseutu)
Vaasa &&&&&&&&&0175678.&&&&00175 678 &&&&&&&&&&&07401.03400007 401,34 &&&&&&&&&&&&&023.070000023,7
  Pohjois-Karjala 1993[18] Joensuu &&&&&&&&&0163008.&&&&00163 008 &&&&&&&&&&018791.07000018 791,07 &&&&&&&&&&&&&&08.07000008,7
  Pohjois-Pohjanmaa 1993[19] Oulu &&&&&&&&&0414536.&&&&00414 536 &&&&&&&&&&036828.032000036 828,32 &&&&&&&&&&&&&011.030000011,3
  Pohjois-Savo 1991[20] (28.2.1998 asti
Savon maakunta)
Kuopio &&&&&&&&&0248179.&&&&00248 179 &&&&&&&&&&017344.041000017 344,41 &&&&&&&&&&&&&014.030000014,3
  Päijät-Häme 1992[21] Lahti &&&&&&&&&0205962.&&&&00205 962 &&&&&&&&&&&05713.07200005 713,72 &&&&&&&&&&&&&036.&&&&0036
  Satakunta 1991[22] Pori &&&&&&&&&0215277.&&&&00215 277 &&&&&&&&&&&07821.01400007 821,14 &&&&&&&&&&&&&027.050000027,5
  Uusimaa 1993[23] Helsinki &&&&&&&&01709534.&&&&001 709 534 &&&&&&&&&&&09099.02700009 099,27 &&&&&&&&&&&&0187.0900000187,9
  Varsinais-Suomi 1993[24] Turku &&&&&&&&&0482241.&&&&00482 241 &&&&&&&&&&010666.06000010 666,06 &&&&&&&&&&&&&045.020000045,2
 
Suomen maakunnat vuonna 2000.

Maakuntarajojen muutoksetMuokkaa

Yksi kokonainen maakunta on vuoden 1994 jälkeen hävinnyt, kun Itä-Uudenmaan maakunta vuoden 2011 alusta liitettiin Uudenmaan maakuntaan.

Vaakuna Maakunta Olemassa Maakuntakeskus Keskiväkiluku 2010[25] Maapinta-ala
(km², 2010)
Väestö­tiheys
(as./km²)
  Itä-Uusimaa 1.3.1998[26][27]–31.12.2010[28] Porvoo &&&&&&&&&&094174.&&&&0094 174 &&&&&&&&&&&02701.08400002 701,84 &&&&&&&&&&&&&034.090000034,9

Maakuntien rajoissa on vuoden 1994 jälkeen tapahtunut myös muita vähäisiä muutoksia lähinnä yksittäisten kuntien kohdalla, jos esimerkiksi kuntaliitos on tapahtunut toisessa maakunnassa olevaan kuntaan:

1997Muokkaa

2001Muokkaa

2002Muokkaa

2005Muokkaa

2007Muokkaa

2010Muokkaa

2013Muokkaa

2016Muokkaa

  • Vaala siirtyi Kainuusta Pohjois-Pohjanmaalle.

2021Muokkaa

  • Heinävesi siirtyi Etelä-Savosta Pohjois-Karjalaan.
  • Iitti siirtyi Kymenlaaksosta Päijät-Hämeeseen.
  • Isokyrö siirtyi Pohjanmaan maakunnasta Etelä-Pohjanmaalle.
  • Joroinen siirtyi Etelä-Savosta Pohjois-Savoon.
  • Kuhmoinen siirtyi Keski-Suomesta Pirkanmaalle.[29]

Katso myösMuokkaa

LähteetMuokkaa

  1. Vertaa esimerkiksi Palomäki, Mauri: On the concept and delimitation of the present-day provinces in Finland. Acta Geographica 20. Helsinki: Suomen maantieteellinen seura, 1967. (englanniksi)
  2. http://www.finlex.fi/fi/laki/alkup/1993/19931135
  3. Läänit katoavat Suomen tiekuvasta - Maakuntatunnusten saaminen paikoilleen vie viikkoja HS arkisto (maksullinen). Viitattu 17.7.2018.
  4. http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1998/19980147
  5. Väestörakenteen ennakkotiedot muuttujina Kuukausi, Alue, Sukupuoli, Ikä ja Tiedot 22.7.2021. Tilastokeskus. Viitattu 22.7.2021.
  6. Pinta-alat kunnittain (Excel) 1.1.2021 1.1.2021. Maanmittauslaitos. Viitattu 13.5.2021.
  7. Ahvenanmaa juhlii 90-vuotiasta itsehallintoaan Yle. Viitattu 17.7.2018.
  8. http://www.ekarjala.fi/liitto/etela-karjalan-liitto/tulevat-tapahtumat/
  9. https://www.finder.fi/Maakuntien+liittoja+ja+kuntayhtymi%C3%A4/Etel%C3%A4-Pohjanmaan+liitto/Sein%C3%A4joki/yhteystiedot/132353
  10. http://suuntanasaimaa.kixit.fi/fi/page/133
  11. http://kafi.tutka.net/mk_paatokset/kokous/2011789-13.HTM
  12. http://hameenliitto.fi/fi/historia
  13. http://keski-pohjanmaa-kulttuuri.fi/keski-pohjanmaan-historian-havinaa/
  14. https://www.keskisuomi.fi/keski-suomen_liitto/organisaatio/keski-suomen_liiton_historiaa
  15. https://www.hs.fi/kotimaa/art-2000003336039.html
  16. http://www.pirkanmaa.fi/tutki/pirkanmaa-perustietoa/pirkanmaan-historiaa/koulut-ja-kaupungistuminen/
  17. https://www.obotnia.fi/tietoa-liitosta/tehtavamme/liiton-historia/
  18. http://data.nationallibrary.fi/au/cn/21071A
  19. Ritva Kylli, Mirja Vehkaperä 2009. Maakunta on matkassamme. Pohjois-Pohjanmaan maakuntaliitto 1931-1993 ja Pohjois-Pohjanmaan seutukaavaliitto 1969-1993. Oulu, Pohjois-Pohjanmaan liitto. ISBN 978-952-5731-08-8
  20. https://www.pohjois-savo.fi/ota-yhteytta/tietoa-meista.html
  21. http://data.nationallibrary.fi/yso/p106045
  22. http://www.satakuntaliitto.fi/node/1555
  23. https://www.uudenmaanliitto.fi/uudenmaan_liitto/organisaatio_ja_tehtavat/liiton_historiaa
  24. https://www.asiakastieto.fi/yritykset/fi/varsinais-suomen-liitto-egentliga-finlands-forbund/09223059/rekisteritiedot
  25. http://pxnet2.stat.fi/PXWeb/pxweb/fi/StatFin_Passiivi/StatFin_Passiivi__vrm__vaerak/statfinpas_vaerak_pxt_020_201000_fi.px/table/tableViewLayout2/?rxid=96632dfb-97d5-4b0d-adc4-10b7b0cc7dd1
  26. http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1998/19980147
  27. https://www.finlex.fi/fi/laki/alkup/1997/19971159
  28. https://www.finlex.fi/fi/laki/alkup/2009/20090799
  29. Suvi-Tuulia Nykänen, Janne Rönkkö: Etelä-Savo pienenee kahdella kunnalla — Joroinen liittyy Pohjois-Savoon ja Heinävesi Pohjois-Karjalaan Itä-Savo. 29.8.2019. Viitattu 12.7.2020.

Aiheesta muuallaMuokkaa

Maakuntahistoriat
  • Etelä-Pohjanmaan historia I–VII (8 nidettä) 19452006. Etelä-Pohjanmaan maakuntaliitto.
  • Hämeen historia I–V (9 nidettä) 1955–1986. Hämeen heimoliitto.
  • Kainuun historia I–III 1985–1986. Kainuun maakuntaliitto.
  • Keski-Suomen historia I–III 1988–1999. Keski-Suomen maakuntaliitto.
  • Kymenlaakson historia I–II 2012. Kymenlaakson Liitto.
  • Pohjois-Karjalan historia I–V 1969–. Karjalaisen kulttuurin edistämissäätiö.
  • Pohjois-Pohjanmaan ja Lapin historia I–V 1954–1984. Pohjois-Pohjanmaan maakuntaliiton ja Lapin maakuntaliiton yhteinen historiatoimikunta.
  • Päijät-Häme I–IV 1997–2003. Päijät-Hämeen liitto.
  • Satakunnan historia I–VIII (9 nidettä) 1952–. Satakunnan maakuntaliitto.
  • Savon historia I–VI (7 nidettä) 1947–2013. Savon säätiö. Teokset julkaistu avoimina e-kirjoina vuonna 2019.
  • Varsinais-Suomen historia I–IX 1931– (20 hyvin eri kokoista nidettä ilmestynyt 2012 mennessä). Varsinais-Suomen maakuntaliitto.
  • Viipurin läänin historia I–VI 2003–. Karjalaisen kulttuurin edistämissäätiö.