Suomen maakunnat

aluejako Suomessa
(Ohjattu sivulta Maakuntahallinto)

Maakunta voi tarkoittaa Suomessa 1900-luvulla muodostuneita nykymaakuntia tai historiallisia maakuntia. Nykymaakuntien rajat olivat epävirallisia ja osin rajoiltaan epäselviä, kunnes vuoden 1994 aluehallintouudistuksen yhteydessä yhdistettiin aiemmat maakuntaliitot ja seutukaavaliitot. Lisäksi on olemassa maisema-alueita koskeva jako Suomen maisemamaakuntiin ja luonnontieteissä käytettävät Suomen luonnontieteelliset maakunnat.[1][2]

Suomen maakunnat ja maakuntakeskukset vuodesta 2021 alkaen

Historialliset maakunnat muokkaa

Suomen yhdeksän historiallista maakuntaa olivat Ahvenanmaa, Häme, Karjala, Lappi, Pohjanmaa, Satakunta, Savo, Uusimaa ja Varsinais-Suomi. Keskiajalla syntynyt hallinnollinen jako linnalääneihin vastasi melko pitkälle maakuntien rajoja. Linnaläänit korvattiin vuonna 1634 maaherrajohtoisilla siviililääneillä, jotka eivät enää täysin noudatelleet vanhaa maakuntajakoa. Sen jälkeen historiallisilla maakunnilla ei enää ole ollut hallinnollista merkitystä, mutta niiden perinteet ovat säilyneet monin tavoin.lähde?

Nykymaakuntien muodostuminen muokkaa

Etenkin taloudellisilla ja liikenteellisillä perusteilla muotoutui Suomeen 1900-luvulla uusi maakuntajako, niin sanotut uudet maakunnat tai nykymaakunnat. Maakuntien syntyyn vaikuttivat myös kotiseutuhengen herääminen, yhdistystoiminnan järjestäytyminen sekä alueellisen lehdistön synty. Nykymaakunnat ovat yleensä historiallisten maakuntien pienempiä osia kuten Etelä-Savo ja Pohjois-Savo, tai ne ovat syntyneet kahden tai useamman historiallisen maakunnan raja-alueista kuten Kymenlaakso ja Pirkanmaa tai yhdistämällä, kuten Lappi (Lappi ja Peräpohjola, osa Pohjanmaata). Ennen vuotta 1994 niillä ei ollut selvää hallinnollista merkitystä eivätkä niiden rajat olleet kaikilta osin täsmällisiä. Maakuntahengen kasvaessa alettiin 1920-luvulta lähtien perustaa maakuntaliittoja, ensin Varsinais-Suomessa vuonna 1927 ja viimeisimpänä Päijät-Hämeessä vuonna 1967. 1960-luvulta alkaen maakuntiin muodostettiin alueellista suunnittelua varten erikseen myös seutukaavaliittoja.lähde?

Ennen vuotta 1994 nykymaakunnat Suomessa olivat epävirallisia ja niiden rajat poikkesivat vuonna 1994 virallistetusta maakuntajaosta.[3] Muun muassa Etelä-Pohjanmaan maakunnasta erosi tuolloin Pohjanmaan maakunta, suuri osa sitä ennen Keski-Pohjanmaan maakunnaksi mielletystä alueesta liittyi Pohjois-Pohjanmaan maakuntaan ja Uudenmaan maakunnasta jäi omaksi maakunnakseen Itä-Uudenmaan maakunta, joka sittemmin vuoden 2011 alusta liittyi jälleen Uuteenmaahan. Samoin maakuntaliittojen toimialueet ennen vuotta 1994 limittyivät myös päällekkäin ja niiden alueet saattoivat poiketa myös seutukaavaliittojen aluejaoista.lähde?

Toiminnallis-taloudelliset maakunnat vuodesta 1994 muokkaa

Vuoden 1994 alusta voimaan astuneen aluekehityslainsäädännön uudistuksen yhteydessä Suomi jaettiin 20:een niin sanottuun toiminnallis-taloudelliseen maakuntaan.[4] Samalla aiemmat seutukaavaliitot ja maakuntaliitot yhdistettiin maakuntien liitoiksi. Kuntayhtymiä kutsutaan maakuntien liitoiksi, koska kaikkia yhdistysmuotoisia maakuntaliittoja ei lakkautettu. Tästä huolimatta Etelä-Savo ja Pohjois-Karjala ovat ottaneet käyttöön maakuntaliitto-termin. Vuoden 1997 lääniuudistuksen ansiosta näiden uusien maakuntien rooli vahvistui entisestään. Esimerkiksi syksyllä 1997 lääniuudistuksen yhteydessä maanteiden rajakylteissä läänitunnukset vaihdettiin maakuntatunnuksiin.[5] Lopullisesti nykyään voimassa oleva maakuntajako ja maakuntien nimet määriteltiin vuonna 1998 Valtioneuvoston päätöksessä maakunnista.[6] Vuonna 2011 maakuntajakoa muutettiin yhdistämällä alun perin seutukaavaliittojen aluejakojen perusteella muodostunut Itä-Uudenmaan maakunta Uudenmaan maakuntaan. Tämän jälkeen maakuntia on Suomessa 19.lähde?

Maakunnan alueella sijaitsevat kunnat muodostavat yhdessä maakunnan liiton, joka on luonteeltaan kuntien autonomiseen päätöksentekovaltaan perustuva yhteishallinnollinen yksikkö, joka ilmentää paikallista demokratiaa aluetasolla valtion suuntaan. Lain mukaan maakuntajohtajan johtama Maakunnan liitto vastaa maakunnan yleisestä kehittämisestä ja suunnittelusta. Valtionhallinnon alueellinen toimeenpanovalta ja kunnallishallinnon alueellinen päätösvalta kohtaavat Suomessa elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskusten (ely-keskus) ja maakuntien liittojen tasolla. Näiden aluejaot ovat yhtenevät siten, että jokainen nykymaakunta kuuluu yhden aluehallintoviraston toimialueeseen joko yksin tai yhdessä toisten maakuntien kanssa.lähde?

Suomen 19 maakunnasta vain Ahvenanmaan autonomisella maakunnalla on vaaleilla valittu maakuntaneuvosto (Kainuussa kokeiltiin mallia 2004–2012). Muissa maakunnissa maakunnan liiton ylin päättävä elin maakuntavaltuusto on kunnanvaltuustojen nimittämä.lähde?

Maakuntien tunnukset muokkaa

Pääartikkeli: Suomen maakuntatunnukset

Suomen maakunnilla on joukko enemmän tai vähemmän virallisia ja vakiintuneita maakuntatunnuksia. Näistä vanhimpia ja ehkä tärkeimpiä ovat maakuntavaakunat (joillain maakunnilla on myös maakuntalippuja) ja maakuntalaulut. Näiden ohella maakunnille on valittu muun muassa nimikkolajeja kuten maakuntakukkia, -eläimiä ja -kaloja sekä lisäksi muun muassa maakuntakivet,[7] maakuntajärvet ja maakuntaruokia. Jokaisella maakunnalla on myös oma isännänviiri.lähde?

Taulukko nykymaakunnista muokkaa

Vaakuna Maakunta Perustettu Maakuntakeskus Väkiluku[8]
(31.12.2023)
Maapinta-ala[9]
(km²)
Väestö­tiheys
(as./km²)
(2023)
  Ahvenanmaa 1922[10] Maarianhamina &&&&&&&&&&030547.&&&&0030 547 &&&&&&&&&&&01553.09000001 553,90 &&&&&&&&&&&&&019.070000019,7
  Etelä-Karjala 1991[11] Lappeenranta &&&&&&&&&0125190.&&&&00125 190 &&&&&&&&&&&05326.03700005 326,37 &&&&&&&&&&&&&023.050000023,5
  Etelä-Pohjanmaa 1994[12] Seinäjoki &&&&&&&&&0190543.&&&&00190 543 &&&&&&&&&&013798.019000013 798,19 &&&&&&&&&&&&&013.080000013,8
  Etelä-Savo 1991[13] Mikkeli &&&&&&&&&0129896.&&&&00129 896 &&&&&&&&&&012651.054000012 651,54 &&&&&&&&&&&&&010.030000010,3
  Kainuu 1991[14] Kajaani &&&&&&&&&&070149.&&&&0070 149 &&&&&&&&&&020197.026000020 197,26 &&&&&&&&&&&&&&03.05000003,5
  Kanta-Häme 1991[15] (28.2.1998 asti
Hämeen maakunta)
Hämeenlinna &&&&&&&&&0169575.&&&&00169 575 &&&&&&&&&&&05199.01500005 199,15 &&&&&&&&&&&&&032.060000032,6
  Keski-Pohjanmaa 1994[16] Kokkola &&&&&&&&&&067742.&&&&0067 742 &&&&&&&&&&&05019.09800005 019,98 &&&&&&&&&&&&&013.050000013,5
  Keski-Suomi 1991[17] Jyväskylä &&&&&&&&&0273319.&&&&00273 319 &&&&&&&&&&016042.038000016 042,38 &&&&&&&&&&&&&017.&&&&0017
  Kymenlaakso 1994lähde? Kouvola (hallinnollinen)
Kotka (virallinen)
&&&&&&&&&0158636.&&&&00158 636 &&&&&&&&&&&04558.05400004 558,54 &&&&&&&&&&&&&034.080000034,8
  Lappi 1995[18] Rovaniemi &&&&&&&&&0176134.&&&&00176 134 &&&&&&&&&&092673.082000092 673,82 &&&&&&&&&&&&&&01.09000001,9
  Pirkanmaa 1991[19] Tampere &&&&&&&&&0539339.&&&&00539 339 &&&&&&&&&&013248.071000013 248,71 &&&&&&&&&&&&&040.070000040,7
  Pohjanmaa 1994[20] (28.2.1998 asti
Vaasan rannikkoseutu)
Vaasa &&&&&&&&&0177605.&&&&00177 605 &&&&&&&&&&&07401.03400007 401,34 &&&&&&&&&&&&&024.&&&&0024
  Pohjois-Karjala 1993[21] Joensuu &&&&&&&&&0162312.&&&&00162 312 &&&&&&&&&&018791.07000018 791,07 &&&&&&&&&&&&&&08.06000008,6
  Pohjois-Pohjanmaa 1993[22] Oulu &&&&&&&&&0418212.&&&&00418 212 &&&&&&&&&&036828.032000036 828,32 &&&&&&&&&&&&&011.040000011,4
  Pohjois-Savo 1991[23] Kuopio &&&&&&&&&0248176.&&&&00248 176 &&&&&&&&&&017344.041000017 344,41 &&&&&&&&&&&&&014.030000014,3
  Päijät-Häme 1992[24] Lahti &&&&&&&&&0204495.&&&&00204 495 &&&&&&&&&&&05713.07200005 713,72 &&&&&&&&&&&&&035.080000035,8
  Satakunta 1991[25] Pori &&&&&&&&&0211754.&&&&00211 754 &&&&&&&&&&&07821.01400007 821,14 &&&&&&&&&&&&&027.010000027,1
  Uusimaa 1993[26] Helsinki &&&&&&&&01760144.&&&&001 760 144 &&&&&&&&&&&09099.02700009 099,27 &&&&&&&&&&&&0193.0400000193,4
  Varsinais-Suomi 1993[27] Turku &&&&&&&&&0490790.&&&&00490 790 &&&&&&&&&&010666.06000010 666,06 &&&&&&&&&&&&&046.&&&&0046
 
Suomen maakunnat vuonna 2000.

Maakuntarajojen muutokset muokkaa

Yksi kokonainen maakunta on vuoden 1994 jälkeen hävinnyt, kun Itä-Uudenmaan maakunta vuoden 2011 alusta liitettiin Uudenmaan maakuntaan.

Vaakuna Maakunta Olemassa Maakuntakeskus Keskiväkiluku 2010[28] Maapinta-ala
(km², 2010)
Väestö­tiheys
(as./km²)
  Itä-Uusimaa 1.9.1997[29]–31.12.2010[30] Porvoo &&&&&&&&&&094174.&&&&0094 174 &&&&&&&&&&&02701.08400002 701,84 &&&&&&&&&&&&&034.090000034,9

Maakuntien rajoissa on vuoden 1994 jälkeen tapahtunut myös muita vähäisiä muutoksia lähinnä yksittäisten kuntien kohdalla, jos esimerkiksi kuntaliitos on tapahtunut toisessa maakunnassa olevaan kuntaan:

1997 (1. syyskuuta, lääniuudistuksen yhteydessä) muokkaa

2001 muokkaa

2002 muokkaa

2005 muokkaa

2007 muokkaa

2009 muokkaa

2010 muokkaa

2013 muokkaa

2016 muokkaa

  • Vaala siirtyi Kainuusta Pohjois-Pohjanmaalle.

2021 muokkaa

  • Heinävesi siirtyi Etelä-Savosta Pohjois-Karjalaan.
  • Iitti siirtyi Kymenlaaksosta Päijät-Hämeeseen.
  • Isokyrö siirtyi Pohjanmaan maakunnasta Etelä-Pohjanmaalle.
  • Joroinen siirtyi Etelä-Savosta Pohjois-Savoon.
  • Kuhmoinen siirtyi Keski-Suomesta Pirkanmaalle.[31]

Katso myös muokkaa

Lähteet muokkaa

  1. Arkistoitu kopioMaisemamaakunnat (arkistoitu sivu) Valtion ympäristöhallinto, ymparisto.fi. Arkistoitu 19.1.2012. Viitattu 1.2.2022.
  2. Eliömaakunnat Luonnontieteellinen keskusmuseo, luomus.fi. Viitattu 1.2.2022.
  3. Vertaa esimerkiksi Palomäki, Mauri: On the concept and delimitation of the present-day provinces in Finland. Acta Geographica 20. Helsinki: Suomen maantieteellinen seura, 1967. (englanniksi)
  4. http://www.finlex.fi/fi/laki/alkup/1993/19931135
  5. Läänit katoavat Suomen tiekuvasta - Maakuntatunnusten saaminen paikoilleen vie viikkoja HS arkisto (maksullinen). Viitattu 17.7.2018.
  6. http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1998/19980147 (Arkistoitu – Internet Archive)
  7. Sari Grönholm, Reijo Alviola, Kari A. Kinnunen, Kari Kojonen, Niilo Kärkkäinen, Hannu Mäkitie: Retkeilijän kiviopas (pdf) (Suomen kansalliskivi ja maakuntakivet s. 64-72) Geologian tutkimuskeskus via e-julkaisu.fi. Viitattu 1.2.2022.
  8. Suomen virallinen tilasto (SVT): Väestön ennakkotilasto [verkkojulkaisu.] 25.1.2024. Tilastokeskus. Viitattu 26.1.2024.
  9. Pinta-alat kunnittain (Excel) 1.1.2021 1.1.2021. Maanmittauslaitos. Viitattu 13.5.2021.
  10. Ahvenanmaa juhlii 90-vuotiasta itsehallintoaan Yle. Viitattu 17.7.2018.
  11. http://www.ekarjala.fi/liitto/etela-karjalan-liitto/tulevat-tapahtumat/ (Arkistoitu – Internet Archive)
  12. https://www.finder.fi/Maakuntien+liittoja+ja+kuntayhtymi%C3%A4/Etel%C3%A4-Pohjanmaan+liitto/Sein%C3%A4joki/yhteystiedot/132353
  13. http://suuntanasaimaa.kixit.fi/fi/page/133
  14. http://kafi.tutka.net/mk_paatokset/kokous/2011789-13.HTM (Arkistoitu – Internet Archive)
  15. http://hameenliitto.fi/fi/historia (Arkistoitu – Internet Archive)
  16. http://keski-pohjanmaa-kulttuuri.fi/keski-pohjanmaan-historian-havinaa/ (Arkistoitu – Internet Archive)
  17. https://www.keskisuomi.fi/keski-suomen_liitto/organisaatio/keski-suomen_liiton_historiaa (Arkistoitu – Internet Archive)
  18. https://www.hs.fi/kotimaa/art-2000003336039.html
  19. http://www.pirkanmaa.fi/tutki/pirkanmaa-perustietoa/pirkanmaan-historiaa/koulut-ja-kaupungistuminen/ (Arkistoitu – Internet Archive)
  20. https://www.obotnia.fi/tietoa-liitosta/tehtavamme/liiton-historia/ (Arkistoitu – Internet Archive)
  21. http://data.nationallibrary.fi/au/cn/21071A
  22. Ritva Kylli, Mirja Vehkaperä 2009. Maakunta on matkassamme. Pohjois-Pohjanmaan maakuntaliitto 1931-1993 ja Pohjois-Pohjanmaan seutukaavaliitto 1969-1993. Oulu, Pohjois-Pohjanmaan liitto. ISBN 978-952-5731-08-8
  23. https://www.pohjois-savo.fi/ota-yhteytta/tietoa-meista.html (Arkistoitu – Internet Archive)
  24. http://data.nationallibrary.fi/yso/p106045
  25. http://www.satakuntaliitto.fi/node/1555 (Arkistoitu – Internet Archive)
  26. https://www.uudenmaanliitto.fi/uudenmaan_liitto/organisaatio_ja_tehtavat/liiton_historiaa (Arkistoitu – Internet Archive)
  27. https://www.asiakastieto.fi/yritykset/fi/varsinais-suomen-liitto-egentliga-finlands-forbund/09223059/rekisteritiedot
  28. http://pxdata.stat.fi/PXWeb/pxweb/fi/StatFin_Passiivi/StatFin_Passiivi__vrm__vaerak/statfinpas_vaerak_pxt_020_201000_fi.px/table/tableViewLayout2/?rxid=96632dfb-97d5-4b0d-adc4-10b7b0cc7dd1[vanhentunut linkki]
  29. https://www.doria.fi/bitstream/handle/10024/163940/xskat_199800_1998_dig.pdf?sequence=1&isAllowed=y
  30. https://www.finlex.fi/fi/laki/alkup/2009/20090799 (Arkistoitu – Internet Archive)
  31. Suvi-Tuulia Nykänen, Janne Rönkkö: Etelä-Savo pienenee kahdella kunnalla — Joroinen liittyy Pohjois-Savoon ja Heinävesi Pohjois-Karjalaan Itä-Savo. 29.8.2019. Viitattu 12.7.2020.

Kirjallisuutta muokkaa

  • Etelä-Pohjanmaan historia I–VII (8 nidettä) 19452006. Etelä-Pohjanmaan maakuntaliitto.
  • Hämeen historia I–V (9 nidettä) 1955–1986. Hämeen heimoliitto.
  • Kainuun historia I–III 1985–1986. Kainuun maakuntaliitto.
  • Keski-Suomen historia I–III 1988–1999. Keski-Suomen maakuntaliitto.
  • Kymenlaakson historia I–II 2012. Kymenlaakson Liitto.
  • Pohjois-Karjalan historia I–V 1969–. Karjalaisen kulttuurin edistämissäätiö.
  • Pohjois-Pohjanmaan ja Lapin historia I–V 1954–1984. Pohjois-Pohjanmaan maakuntaliiton ja Lapin maakuntaliiton yhteinen historiatoimikunta.
  • Päijät-Häme I–IV 1997–2003. Päijät-Hämeen liitto.
  • Satakunnan historia I–VIII (9 nidettä) 1952–. Satakunnan maakuntaliitto.
  • Savon historia I–VI (7 nidettä) 1947–2013. Savon säätiö. Teokset julkaistu avoimina e-kirjoina vuonna 2019.
  • Varsinais-Suomen historia I–IX 1931– (20 hyvin eri kokoista nidettä ilmestynyt 2012 mennessä). Varsinais-Suomen maakuntaliitto.
  • Viipurin läänin historia I–VI 2003–. Karjalaisen kulttuurin edistämissäätiö.

Aiheesta muualla muokkaa