Helsingin normaalilyseo

peruskoulu ja lukio Helsingissä
(Ohjattu sivulta Helsingin Normaalilyseo)

Helsingin normaalilyseo (lempinimi Norssi) on yksi Suomen vanhimmista toiminnassa olevista suomenkielisistä kouluista. Nykyisin peruskoulun 1.-5. ja 7.–9. luokat sekä lukion käsittävä koulu sijaitsee osoitteessa Ratakatu 6 Helsingin Punavuoressa. Koulu on Helsingin yliopiston käyttäytymistieteellisen tiedekunnan erillisyksikkö, ja se toimii normaalikouluna eli opetusharjoittelukouluna. Vuonna 2021 koulussa oli kaikkiaan noin 690 opiskelijaa, joista peruskoulussa noin 440[1] ja lukiossa noin 250[2]. Koulun johtavana rehtorina on vuodesta 2015 toiminut kasvatustieteiden tohtori Tapio Lahtero.

Helsingin normaalilyseo
Helsingin normaalilyseo, Ratakatu 6
Helsingin normaalilyseo, Ratakatu 6
Motto Non scholae sed vitae - Ei koulua, vaan elämää varten
Perustettu 1867
Tyyppi Normaalikoulu
Rehtori Tapio Lahtero
Sijainti Helsinki, Suomi
Osoite Ratakatu 6
Sivusto https://www.helsinki.fi/fi/harjoittelukoulut/helsingin-normaalilyseo
Helsingin normaalilyseo

Helsingin normaalilyseon pitkä historia erityisesti klassillisena kouluna näkyy vielä nykyäänkin muun muassa siitä, että se on yksi harvoista suomalaisista kouluista, joissa voi opiskella latinaa peruskoulun 7. luokalta alkaen. Koulu käyttää myös latinankielistä mottoa "Non scholae sed vitae (discimus)" (suomeksi "ei koulua, vaan elämää varten (opiskelemme)").[3]

Koulun historiaa muokkaa

 
Normaalilyseon Ratakadun puoleinen sisäänkäynti.

Helsingin normaalilyseon historian katsotaan alkavan vuodesta 1867, jolloin Helsingin ruotsinkieliseen normaalilyseoon perustettiin suomenkielisiä luokkia. Suomenkielisen osaston perustamisen aikoina Suomessa käytiin voimakasta kielipoliittista keskustelua. Se vaikutti osaltaan siihen, että vuonna 1871 suomenkielinen osasto määrättiin lakkautettavaksi niin, että alemmille luokille ei otettu uusia oppilaita. Suomenkielisen opetuksen turvaamiseksi perustettiin samana vuonna yksityinen Helsingin Suomalainen Alkeisopisto, jonka luokat olivat samoja kuin ruotsalaisen normaalilyseon lakkautettavat luokat. Alkeisopiston ensimmäinen oma koulurakennus valmistui vuonna 1878 osoitteeseen Ratakatu 2 (nykyisin Ratakatu 6a) arkkitehti F. A. Sjöströmin suunnittelemana.

Helsingin Suomalainen Alkeisopisto muuttui normaalilyseoksi vuonna 1887, kun valtio lunasti Alkeisopiston haltuunsa, ja samalla vuonna 1873 perustettu Hämeenlinnan suomenkielinen normaalilyseo muutettiin tavalliseksi lyseoksi.

Normaalilyseo muutti vuonna 1905 naapuritontille Ratakatu 4:ään (nykyisin Ratakatu 6b), jonne oli valmistunut arkkitehti Jacob Ahrenbergin piirtämä uusi koulurakennus. Rakennus vihittiin käyttöönsä 28. lokakuuta 1905.[5] Koulurakennuksessa tehtiin huomattavia laajennustöitä vuosina 1926 ja 1953. Vanhassa koulutalossa toimi vuoteen 1958 asti Kouluhallitus ja sitten Helsingin opettajakorkeakoulu, joka myöhemmin muuttui Helsingin yliopiston opettajankoulutuslaitokseksi. Normaalilyseo toimi poikakouluna vuoteen 1971 saakka, jolloin ensimmäiset naispuoliset oppilaat aloittivat koulussa. Samalla vuosikymmenellä toteutetun peruskoulu-uudistuksen myötä koulu liitettiin hallinnollisesti osaksi Helsingin yliopiston kasvatustieteellistä osastoa. Vuosina 1979–1980 koulurakennus peruskorjattiin ja koulu toimi väistötiloissa osoitteessa Kansakoulukatu 3. Koulun muutettua takaisin omiin tiloihinsa opetusta alettiin antaa aineluokissa.

Keväällä 2006 valmistuneen peruskorjauksen myötä Ratakatu 6a -rakennuksen tilat tulivat sadan vuoden tauon jälkeen jälleen Helsingin normaalilyseon käyttöön, opettajankoulutuslaitoksen muutettua yliopiston keskustakampukselle Kruununhakaan. Samaan aikaan käynnistyi Ratakatu 6b -rakennuksen nyt jo valmistunut vaiheittainen peruskorjaus. Peruskorjauksen yhteydessä purettiin vanhoja rakennuksia yhdistänyt väliosarakennus ja sen tilalle rakennettiin uusi Cedercreutz Arkkitehtien suunnittelema väliosarakennus. Uudessa väliosarakennuksessa sijaitsevat voimistelusali, atk-luokka, sekä kaksikerroksinen aulatila. Aulatila on koulurakennusten ainoa etelään Johanneksen kirkolle avautuva yleinen tila. Aulatilan suurikokoinen ikkuna, sekä kierreporras ja parven kaiderakenne muodostavat arkkitehtonisesti mielenkiintoisen tilakokonaisuuden.[6]

Pitkän historiansa aikana Helsingin normaalilyseossa on saanut alkunsa moni suomalaiseen kouluperinteeseen kuuluva ilmiö. Esimerkiksi lukion toisen vuosikurssin opiskelijoiden viettämän juhlan, vanhojen tanssien, uskotaan olevan peräisin Norssista.[7]

Helsingin normaalilyseon opiskelutulokset ja lukion sisäänpääsyrajat ovat koko maan korkeimpien joukossa.[8] Koulun opiskelijat ovat menestyneet erinomaisesti myös valtakunnallisissa kilpailuissa kuten kansallisessa Talousguru-kilpailussa ja Turpotietäjä-kilpailussa.[9][10]

Koulun entisten opiskelijoiden eli vanhojen norssien keskuudessa toimii aktiivinen alumniverkosto Vanhat Norssit ry, joka on perustettu jo vuonna 1947.[11]

Koulun nimet muokkaa

  • 1871–1887 Helsingin Suomalainen Alkeisopisto
  • 1887–1915 Helsingin Suomalainen Normaalilysee
  • 1915–1950 Helsingin Suomalainen Normaalilyseo
  • 1950–1974 Helsingin Normaalilyseo
  • 1974–1995 Helsingin I normaalikoulu
  • 1995– Helsingin normaalilyseo
 
Normaalilyseon väliosarakennuksen aulatila.

Rehtorit muokkaa

Koululla on kolme rehtoria, peruskoulun rehtori, lukion rehtori ja johtava rehtori. Johtavan rehtorin tärkeimpänä tehtävänä on hoitaa yliopiston ja normaalilyseon suhteita ja olla edustamassa koulua tiedekuntaneuvostossa. Johtavan rehtorin vararehtori on lukion rehtori. Lukion rehtorilla ja peruskoulun rehtorilla on omat vararehtorit.

Luettelo johtavista rehtoreista:

  • FK Risto Valjakka 1971–1975
  • HuK Ilkka Nuotio 1975–1976
  • KM Martti Kuikka 1976–1980
  • FM Raili Tähtinen 1980–1986
  • Kouluneuvos Jussi Luukko 1986–2002
  • FM Tuula Sirén 2002
  • TT Markku Pyysiäinen 2002–2015
  • KT Tapio Lahtero 2015–

Vuoden Norssit muokkaa

Koulun entisten oppilaiden ja opiskelijoiden välisenä yhdyssiteenä toimii alumniyhdistys Vanhat Norssit ry, joka vaalii koulun perinteitä, järjestää alumnitilaisuuksia, jakaa stipendejä ja edistää koulua koskevaa tutkimusta. Vuosittain toukokuun toisena perjantaina koululla vietetään Norssin päivää, jolloin lakitetaan yhdistyksen hallituksen valitsema Vuoden Norssi perinteisellä latinankielisellä kaavalla. Arvonimi voidaan myöntää vuosittain yhdelle tai useammalle henkilölle koulun tai yhteiskunnan hyväksi tehdystä työstä tai maineteosta.[12] Vuoden Norssiksi valittuja ovat olleet:


Ikinorssit muokkaa

Erityisen ansiokkaasta, pitkäaikaisesta toiminnasta koulun tai yhdistyksen hyväksi Vanhat Norssit ry:n hallitus voi myöntää koulun entiselle oppilaalle tai opiskelijalle Ikinorssin arvonimen. Ikinorssin arvonimi voi olla kerrallaan korkeintaan kolmella elossa olevalla henkilöllä.[12] Ikinorssiksi valittuja ovat olleet Jaakko Ollila (1992), Roland Freund (1992), Timo Havulinna (2001), Jussi Luukko (2009) ja Erkki Nordberg (2011).

Tunnettuja Norsseja muokkaa

Helsingin normaalilyseossa on vuosikymmenten saatossa opiskellut ja opettanut useita tunnettuja henkilöitä.

 
Mika Waltari, kirjailija
 
Pentti Saarikoski, runoilija
 
Eero Järnefelt, taidemaalari
 
Einojuhani Rautavaara, säveltäjä
 
Sakari Tuomioja, Suomen pääministeri
 
Edwin Linkomies, Suomen pääministeri
 
Aaro Pajari, kaksinkertainen Mannerheim-ristin ritari
 
Max Jakobson, ministeri
 
Rolf Nevanlinna, matemaatikko
 
Eero Erkko, sanomalehtimies ja poliitikko

Veikko-lehti muokkaa

Helsingin normaalilyseossa ilmestyy koulun oppilaiden tekemä Veikko-lehti, joka julkaistiin ensimmäisen kerran jo vuonna 1871. Veikko on Suomen vanhin edelleen ilmestyvä koululehti, ja toiseksi vanhin edelleen ilmestyvä suomenkielinen lehti. Veikko-lehteen ovat kirjoittaneet muun muassa kirjailijat Mika Waltari, Pentti Saarikoski ja Jalmari Finne. Nykyisin Veikko ilmestyy Vanhat Norssit ry:n tukemana noin kerran vuodessa. Esimerkiksi keväällä 2022 lehdessä käsiteltiin laajasti Ukrainan tilannetta ja lehteen haastateltiin muun muassa ulkoministeri Pekka Haavistoa, puolustusministeri Antti Kaikkosta sekä vanhaa norssia, kenraalimajuri evp. Pekka Toveria.[15]

Norssin Turnarit muokkaa

Myös Norssin urheiluseura Norssin Turnarit, joka perustettiin vuonna 1878, on merkittävä: seura on vanhin yhä toimiva suomenkielinen voimistelun ja urheilun yleisseura. Seuran kasvatteja eli käytännössä Vanhoja Norsseja ovat muun muassa olympiamitalistit Armas Taipale (kultaa kiekonheitossa Tukholmassa 1912 ja hopeaa kiekonheitossa Antwerpenissa 1920), Esko Rechardt (kultaa purjehduksessa Moskovassa 1980), Kaarlo Saastamoinen (hopeaa joukkuevoimistelussa Tukholmassa 1912), Olli Laiho (hopeaa voimistelussa Meksikossa 1968), Paavo Johansson (pronssia keihäänheitossa Antwerpenissa 1920) ja Olavi Leimuvirta (pronssia joukkuevoimistelussa Melbournessa 1956).

Eurooppa-koulu muokkaa

Syyslukukauden 2008 alusta kevätlukukauden 2010 alkuun Helsingin normaalilyseon tiloissa toimi myös Euroopan kemikaaliviraston lapsille suunnattu Helsingin eurooppalainen koulu. Nykyään Eurooppa-koulu toimii Bulevardilla.[16]

Lähteet muokkaa

  1. Perusopetuksen oppilaitokset (Valitse opetuksen järjestäjäksi Helsingin Yliopisto.) Opetushallinnon tilastopalvelu Vipunen. Viitattu 9.8.2023.
  2. Lukiokoulutuksen oppilaitokset (Valitse koulutuksen järjestäjäksi Helsingin Yliopisto.) Opetushallinnon tilastopalvelu Vipunen. Viitattu 9.8.2023.
  3. Helsingin normaalilyseo | Helsingin yliopisto www.helsinki.fi. Viitattu 22.7.2022.
  4. a b c d e f g h i j k l m n o p q r s t u v w x Helsingin lukioiden sisäänpääsyrajat (Vuosien 2000–2022 tiedot on laskentataulukosta. Vuoden 2023 tieto on Vipunen-palvelusta.) Helsingin kaupunki. Viitattu 9.8.2023.
  5. Snellman, Paavo: Zacharias Topelius kasvatustieteilijänä - esitelmä Suomalaisen Normaalilyceen uuden talon vihkiäisjuhlassa. Helsinki: Yrjö Weilin, 1905.
  6. Normaalilyseon historia | Helsingin normaalilyseo | Helsingin yliopisto www.helsinki.fi. Viitattu 22.7.2022.
  7. Vanhojen tanssien pukuloistoa 1950-luvulta tähän päivään – katso nostalgiset kuvat! mtvuutiset.fi. 18.2.2016. Viitattu 22.7.2022.
  8. Helsinkiläiseen eliittilukioon vaadittiin 9,69:n keskiarvo, Viitasaarella riitti 5,25 – katso kaikkien toisen asteen oppilaitosten pisterajat Yle Uutiset. 21.6.2022. Viitattu 22.7.2022.
  9. Talousguruvoittajat kautta aikain Talousguru. Viitattu 22.7.2022.
  10. Vuoden 2021 Turpotietäjä-kilpailun voitto Helsinkiin - ePressi www.epressi.com. 30.11.2021. Viitattu 22.7.2022.
  11. Tietoa yhdistyksestä www.norssit.fi. Viitattu 22.7.2022.
  12. a b Vanhat Norssit ry:n säännöt norssit.fi. Viitattu 29.7.2020.
  13. Norssin matrikkelit www.norssit.fi. Viitattu 22.7.2022.
  14. Ylioppilasmatrikkeli 1853-1899 ylioppilasmatrikkeli.fi. Viitattu 22.7.2022.
  15. Norssin Veikko-lehti elää ajassa ja vaalii perinteitä läpi haastavien aikojen | Helsingin normaalilyseo | Helsingin yliopisto www.helsinki.fi. Viitattu 22.7.2022.
  16. Laita Samuli: Eurooppa-koulu Bulevardille vasta 2010 Helsingin Sanomat. 9.7.2008. Viitattu 22.7.2022.

Aiheesta muualla muokkaa