Avaa päävalikko

Erkki Salmenhaara

suomalainen säveltäjä, kriitikko ja musiikintutkija

Erkki Olavi Salmenhaara (12. maaliskuuta 1941 Helsinki19. maaliskuuta 2002 Helsinki) oli suomalainen säveltäjä, kriitikko ja musiikintutkija.

Erkki Salmenhaara
Henkilötiedot
Syntynyt 12. maaliskuuta 1941
Helsinki
Kuollut 19. maaliskuuta 2002
Helsinki
Koulutus ja ura
Tutkinnot Helsingin yliopisto
Opettaja Joonas Kokkonen
Tutkimusalue Suomen musiikinhistoria
Tunnetut työt Jean Sibelius
Leevi Madetoja
Suomen musiikin historia
Palkinnot Valtion tiedon­julkistamis­palkinto 1988
Tieto-Finlandia 1996
Suomen Kulttuuri­rahaston tunnustus­palkinto 2001

Laaja sävellystuotanto.

Nimikirjoitus
Nimikirjoitus

UraMuokkaa

Tultuaan ylioppilaaksi Helsingin normaalilyseosta vuonna 1960 Salmenhaara alkoi opiskella sävellystä Joonas Kokkosen johdolla Sibelius-Akatemiassa ja suoritti sävellysdiplomin vuonna 1963. Hän jatkoi opintojaan György Ligetin johdolla Wienissä vuonna 1963. Hän opiskeli myös musiikkitiedettä Helsingin yliopistossa ja suoritti filosofian kandidaatin tutkinnon vuonna 1964. Hän laati tohtorinväitöskirjansa Ligetin musiikista Helsingin yliopistoon vuonna 1970.[1]

Salmenhaara sävelsi kuoromusiikkia, kamarimusiikkia, pianomusiikkia, elektronista musiikkia ja oopperan Portugalin nainen (Robert Musilin aiheeseen). Hänen musiikkinsa luokitellaan uustonaalisuutta tai uusyksinkertaisuutta edustavaksi; Salmenhaara itse vastusti ”minimalistiksi” leimaamista. Salmenhaaralla on myös huomattava orkesterituotanto: viisi sinfoniaa, orkesterirunoelmat Le Bateau ivre, Suomi – Finland, La fille en mini-jupe ja Illuminations, konserttoja (muun muassa käyrätorvelle, uruille, kahdelle viululle, sellolle) ja Requiem profanum pianolle, uruille, sopraanolle, altolle, baritonille ja orkesterille. Elektroakustista musiikkia hän sävelsi muun muassa teoksen White Label (1963) sekä kaksiosaisen nauhakollaasin Information Explosion (1967).

Salmenhaara työskenteli assistenttina (1961–1966), lehtorina (1966–1975) ja apulaisprofessorina (1975–1998) Helsingin yliopiston musiikkitieteen laitoksessa. Hänelle myönnettiin Valtion tiedonjulkistamispalkinto vuonna 1988 Leevi Madetoja -elämäkerran johdosta. Suomen musiikin historia 1–4 (josta Salmenhaara kirjoitti 2½ osaa) palkittiin 1996 Tieto-Finlandia-palkinnolla, ja 2001 Salmenhaara sai Suomen Kulttuurirahaston tunnustuspalkinnon. Salmenhaara toimi Suomen Säveltäjät ry:n puheenjohtajana 1974–1976 ja Suomen Sinfoniaorkesterit ry:n puheenjohtajana 1974–1978.[2]

Salmenhaaran vuonna 1984 julkaisema Jean Sibeliuksen yksiosainen elämäkerta Jean Sibelius aiheutti ilmestyessään pienen skandaalin, sillä Salmenhaaran opettaja Erik Tawaststjerna väitti tämän plagioineen hänen kirjoittamaansa neliosaista Sibelius-elämäkertaa. Helsingin Sanomien musiikkiarvostelija Seppo Heikinheimo kirjoitti aiheesta marraskuussa 1984 paljon näkyvyyttä saaneen artikkelin Tawaststjernan otettua häneen yhteyttä. Monet pitivät väitettä liioiteltuna, sillä kyse oli vain samojen elämäkerrallisten tosiseikkojen esittämisestä. Salmenhaara osallistui myöhemmin haamukirjoittajana Tawaststjernan Sibelius-elämäkerran viimeisen, viidennen osan kirjoittamiseen, joka ilmestyi 1988.[3]

Erkki Salmenhaara avioitui vuonna 1961 hum. kand. Anja Kososen kanssa. Heille syntyi kaksi poikaa. Pariskunta erosi vuonna 1978.

Erkki Salmenhaaran hautapaikka on Uudessa Valamossa Heinävedellä. Hän toivoi tulevansa haudatuksi samaan kalmistoon kuin ystävänsä Pentti Saarikoski.

SävellyksiäMuokkaa

OopperaMuokkaa

OrkesterilleMuokkaa

  • Sinfonia nro 1 Crescendi (1962/1963)
  • Sinfonia nro 2 (1963/1966)
  • Sinfonia nro 3 (1963/1964)
  • Sinfonia nro 4 Nel mezzo del cammin di nostra vita (1971–1972)
  • Sinfonia nro 5 Lintukoto solisteille, kuorolle ja orkesterille (teksti Aleksis Kivi, 1989)
  • Le bateau ivre (1965/1966)
  • Suomi – Finland (1966)
  • La fille en mini-jupe (1967)
  • Illuminations (1971)
  • Canzonetta jousiorkesterille (1971)
  • Canzona kamariorkesterille (1974)
  • Lamento jousiorkesterille (1979)
  • Adagietto (1981)
  • Sinfonietta jousiorkesterille (1985)
  • Elegia V jousiorkesterille ja kellolle (1995)

KonserttojaMuokkaa

  • Käyrätorvikonsertto (1973)
  • Poema sellolle ja jousiorkesterille (1975)
  • Introduction & Chorale uruille ja orkesterille (1978)
  • Kaksoiskonsertto kahdelle viululle (1980)
  • Adagio oboelle ja jousiorkesterille (1981)
  • Sellokonsertto (1983–1987)

KamarimusiikkiaMuokkaa

  • Elegia I 3 huilulle, 2 trumpetille ja kontrabassolle (1963)
  • Elegia II jousioktetille (1963)
  • Elegia III soolosellolle (1965)
  • Elegia IV sooloalttoviululle (1967)
  • Elegia V ks. orkesteriteokset
  • Sellosonaatti nro 1 (1960/1969|69)
  • Sellosonaatti nro 2 (1982)
  • Viulusonaatti (1982)
  • Puhallinkvintetto (1964)
  • Prelude, Pop Tune & Fugue soolohuilulle (1967)
  • Trois scènes de nuit viululle ja pianolle (1970)
  • Huilukvartetto (1971)
  • Leggenda harpulle (1971)
  • Sonatiini kahdelle viululle (1972)
  • Jousikvartetto (1977)
  • Sonatiini huilulle ja kitaralle (1981)
  • Balladi ja Inventio kanteleelle (1981)
  • Sarja harmonikalle (1983)
  • Introduction & Allegro klarinetille, sellolle ja pianolle (1985)

PianomusiikkiaMuokkaa

  • Pianosonaatti nro 1 (1965–1966)
  • Pianosonaatti nro 2 (1973)
  • Pianosonaatti nro 3 (1975)
  • Pianosonaatti nro 4 (1980)
  • Kocab (1972)
  • Thème et variations sur le nom Erik Tawaststjerna (1976)
  • Sonatiini (1979)

UrkumusiikkiaMuokkaa

  • Prelude – Interlude – Postlude (1969)
  • Ricercata (1971)
  • Introduction & Toccata (1985)

KuoroteoksiaMuokkaa

  • Catullus amans mieskuorolle (Catullus, 1964)
  • Kuun kasvot sekakuorolle (Pentti Saarikoski, 1964)
  • Requiem profanum solisteille, uruille, pianolle ja jousiorkesterille (Baudelaire / Raamattu, 1968–1969)
  • Missa profana sekakuorolle (Erkki Salmenhaara / Teivas Oksala, 1977)
  • Två dikter av J. L. Runeberg sekakuorolle (1985)
  • Ruususolmu sekakuorolle (Aleksis Kivi, 1988)
  • Sententiae Trimalchionis sekakuorolle (Petronius Arbiter, 1991)
  • Sinfonia nro 5 Lintukoto ks. orkesteriteokset

LauluteoksiaMuokkaa

  • Three Japanese Songs (1960/1964)
  • Lenore (Anja Kosonen, 1962–1964)
  • Syyskuu Romaniassa (Pentti Saarikoski, 1970)
  • Satumaisessa metsässä (Hannele Juhola, 1974)
  • Selene (Pentti Saarikoski, 1977)
  • Neljä P. Mustapään laulua (1995)

LevytyksiäMuokkaa

  • Suomi-Finland, La Fille en mini-jupe, Adagietto, Le bateau ivre. Tampereen filharmoninen orkesteri, Eri Klas. Ondine ODE 1031-2.
  • Kamarimusiikkiteokset pianon kanssa. Jouni Somero, piano – Raymond Cox, viulu – Laura Bucht, sello. FC Records FCRCD-9727.
  • Pianoteokset (kokonaislevytys). Jouni Somero, piano. (2CD) FC records FCRCD-9707
  • Sinfoniat no. 2, 3 & 4. Radion sinfoniaorkesteri, Paavo Berglund, Petri Komulainen, Ulf Söderblom. Finlandia Classics FINCLA 27.
  • Sinfonia no. 5 "Lintukoto". Radion sinfoniaorkesteri, Akateeminen laulu, Riikka Hakola (sopraano), Jorma Hynninen (baritoni), Jorma Panula. UHCD350.

Kirjallinen tuotantoMuokkaa

  • Sointuanalyysi 1968
  • Vuosisatamme musiikki: 1900-luvun musiikin historia pääpiirteissään. Helsingissä: Otava, 1968.
  • Preludi, Iskelmä ja Fuuga 1968 Love Records LRLP4 (äänilevy)
  • Das musikalische Material und seine Behandlung in den Werken Apparitions, Atmosphères, Aventures und Requiem von György Ligeti 1969
  • Soinnutus 1970
  • Tapiola 1970
  • Miten sävellykseni ovat syntyneet (toim.) 1976
  • Sibeliuksen Ainola 1976
  • Juhlakirja Erik Tawaststjernalle 10 X 1976 (toim.) 1976
  • Erik Tawaststjerna: Esseitä ja arvosteluja (toim.) 1976
  • Tutkielmia Brahmsin sinfonioista 1979
  • Jean Sibelius 1984
  • Leevi Madetoja 1987
  • Jean Sibelius Violin Concerto 1996
  • Löytöretkiä musiikkiin (toim. Aho, Aho, Lappalainen) 1991
  • (Salmenhaara, Heiniö, Jalkanen, Lappalainen) Suomalaisia säveltäjiä 1994
  • Säveltäjänä Suomessa 1995
  • Suomen musiikin historia 1–4 1996 (Salmenhaara, Dahlström, Heiniö)
  • Suomen musiikki 1996 (Salmenhaara, Aho, Jalkanen, Virtamo)
  • Ernst Pingoud 1997
  • Väinö Raitio 2002.

LähteetMuokkaa

  1. Obituaries Guardian
  2. Anderson, M.: Erkki Salmenhaara. (Muistokirjoitus) 2002. The Independent. Viitattu 30.8.2009. (englanniksi)
  3. Joel Kuortti & Jukka-Pekka Pietiäinen: 100 merkittävää suomalaista tietokirjaa – Abckiriasta Mustaan orkideaan, s. 115–116. Paasilinna, Helsinki 2014.

KirjallisuuttaMuokkaa

  • Jyrhämä, Outi: ”Salmenhaara, Erkki (1941–2002)”, Suomen kansallisbiografia, osa 8, s. 595–596. Helsinki: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, 2006. ISBN 951-746-449-5. Teoksen verkkoversio.

Aiheesta muuallaMuokkaa