Avaa päävalikko

Adolf Voldemar Streng (9. toukokuuta 1852 Räisälä22. elokuuta 1933 Helsinki) oli suomalainen lyseon lehtori, rehtori ja latinan kielen kieliopin ja sanakirjan tekijä.

HenkilöhistoriaMuokkaa

Strengin vanhemmat olivat pastori Erik Volmar Streng ja Rosa Karolina Starck. Hän pääsi ylioppilaaksi 1868 ja valmistui filosofian kandidaatiksi 1873 sekä lisensiaatiksi 1886. Streng oli naimisissa 1880–1932 Saima Siviä Vilhelmina Schildtin (s. 1854) kanssa, metsänhoitaja, taidemaalari Wäinö Wolmar Streng (1882-1919) oli heidän poikansa.[1] Streng toimi Helsingin alkeisopiston opettajana 1875–1879, Viipurin yksityisen suomalaisen lyseon opettajana ja johtajana 1879–1881 ja 1882–1883, Helsingin alkeisopiston opettajana 1883–1887 sekä Suomalaisessa normaalilyseossa latinan ja kreikan lehtorina 1887–1891, kielten yliopettajana vuodesta 1891 ja rehtorina 1891–1908. Hän oli alkeisoppilaitosten ja tyttökoulujen järjestelykomitean jäsen 1906, yksityiskoulukomitean puheenjohtaja 1909 ja Helsingin seurakuntien kirkkovaltuuston jäsen vuodesta 1913. Streng sai professorin arvon 1907.

Streng omisti Räisälässä sijainneen Ivaskan hovin kartanon vuosina 1890–1921.[2]

TeoksiaMuokkaa

  • De Cicoronis ad Brutum epistolarum libro qui secundus inscribitur, väitöskirja. 1885
  • Publius Maro Vergilius : Aeneidos libri I, II ; johdatuksella ja selityksillä varustanut Adolf V. Streng. WSOY 1889
  • Muutamia matkahavaintoja kieliopetuksen alalta. KS, Helsinki 1897
  • Latinan kielioppi : kouluja varten. Yrjö Weilin, Helsinki 1905, 4. korj. painos Kirja, Helsinki 1928, 5. painos WSOY 1936, 8. painos 1964
  • Miten Kaakkois-Karjalan rautatiet maanviljelijän oloihin vaikuttavat ja miten maanviljelijän on näitä uusia oloja hyväksensä käytettävä?. Tekijä, Helsinki 1915
  • Latinalais–suomalainen sanakirja, toim. Adolf V. Streng. Suomalaisen kirjallisuuden seura, Helsinki 1933, 2. painos 1955, 3. painos 1975, 4. painos 1992, 5. painos 1997, 6. painos 2006

LähteetMuokkaa

ViitteetMuokkaa

  1. ”Streng, Wäinö Wolmar”, Suomen metsänhoitajat. Finlands forstmästare 1851–1931, s. 455. Mänttä: Suomen Metsänhoitajaliitto, 1931.
  2. Räisälä - historia ja perinteet : Ivaskan hovi