Helsingin normaalilyseo

Helsingin normaalilyseo (lempinimi Norssi) on yksi Suomen vanhimmista toiminnassa olevista suomenkielisistä kouluista. Nykyisin peruskoulun 1.-5. ja 7.–9. luokat sekä lukion käsittävä koulu sijaitsee osoitteessa Ratakatu 6 Helsingin Punavuoressa. Koulu on Helsingin yliopiston käyttäytymistieteellisen tiedekunnan erillisyksikkö, ja se toimii normaalikouluna eli opetusharjoittelukouluna. Vuonna 2023 koulussa oli kaikkiaan noin 740 opiskelijaa tai oppilasta, joista peruskoulussa oli noin 480 ja lukiossa noin 260. Koulun johtavana rehtorina on vuodesta 2015 toiminut kasvatustieteiden tohtori Tapio Lahtero.

Helsingin normaalilyseo
Helsingin normaalilyseo, Ratakatu 6
Motto	Non scholae sed vitae - Ei koulua, vaan elämää varten
Perustettu	1867
Tyyppi	normaalikoulu
Rehtori	Tapio Lahtero
Sijainti	Helsinki, Suomi
Osoite	Ratakatu 6, 00120 Helsinki
Sivusto	Verkkosivut
Infobox OK

Helsingin normaalilyseo

Helsingin normaalilyseon pitkä historia erityisesti klassillisena kouluna näkyy vielä nykyäänkin muun muassa siitä, että se on yksi harvoista suomalaisista kouluista, joissa voi opiskella latinaa peruskoulun 7. luokalta alkaen. Koulu käyttää myös latinankielistä mottoa "Non scholae sed vitae (discimus)" (suomeksi "ei koulua, vaan elämää varten (opiskelemme)").

Koulun historiaa

Normaalilyseon Ratakadun puoleinen sisäänkäynti.

Lukion pääsyrajat 2000–2024

Vuosi	KA-raja
2000–2001	8,73
2001–2002	8,80
2002–2003	8,70
2003–2004	8,90
2004–2005	8,91
2005–2006	8,90
2006–2007	8,92
2007–2008	9,00
2008–2009	9,07
2009–2010	9,08
2010–2011	9,08
2011–2012	8,85
2012–2013	9,00
2013–2014	9,08
2014–2015	9,25
2015–2016	9,17
2016–2017	9,33
2017–2018	9,33
2018–2019	9,33
2019–2020	9,33
2020–2021	9,50
2021–2022	9,50
2022–2023	9,62
2023–2024	9,67
2024–2025	9,62

Helsingin normaalilyseon historian katsotaan alkavan vuodesta 1867, jolloin Helsingin ruotsinkieliseen normaalilyseoon perustettiin suomenkielisiä luokkia. Suomenkielisen osaston perustamisen aikoina Suomessa käytiin voimakasta kielipoliittista keskustelua. Se vaikutti osaltaan siihen, että vuonna 1871 suomenkielinen osasto määrättiin lakkautettavaksi niin, että alemmille luokille ei otettu uusia oppilaita. Suomenkielisen opetuksen turvaamiseksi perustettiin samana vuonna yksityinen Helsingin Suomalainen Alkeisopisto, jonka luokat olivat samoja kuin ruotsalaisen normaalilyseon lakkautettavat luokat. Alkeisopiston ensimmäinen oma koulurakennus valmistui vuonna 1878 osoitteeseen Ratakatu 2 (nykyisin Ratakatu 6a) arkkitehti F. A. Sjöströmin suunnittelemana.

Helsingin Suomalainen Alkeisopisto muuttui normaalilyseoksi vuonna 1887, kun valtio lunasti Alkeisopiston haltuunsa, ja samalla vuonna 1873 perustettu Hämeenlinnan suomenkielinen normaalilyseo muutettiin tavalliseksi lyseoksi.

Normaalilyseo muutti vuonna 1905 naapuritontille Ratakatu 4:ään (nykyisin Ratakatu 6b), jonne oli valmistunut arkkitehti Jacob Ahrenbergin piirtämä uusi koulurakennus. Rakennus vihittiin käyttöönsä 28. lokakuuta 1905. Koulurakennuksessa tehtiin huomattavia laajennustöitä vuosina 1926 ja 1953. Vanhassa koulutalossa toimi vuoteen 1958 asti Kouluhallitus ja sitten Helsingin opettajakorkeakoulu, joka myöhemmin muuttui Helsingin yliopiston opettajankoulutuslaitokseksi. Normaalilyseo toimi poikakouluna vuoteen 1971 saakka, jolloin ensimmäiset naispuoliset oppilaat aloittivat koulussa. Samalla vuosikymmenellä toteutetun peruskoulu-uudistuksen myötä koulu liitettiin hallinnollisesti osaksi Helsingin yliopiston kasvatustieteellistä osastoa. Vuosina 1979–1980 koulurakennus peruskorjattiin ja koulu toimi väistötiloissa osoitteessa Kansakoulukatu 3. Koulun muutettua takaisin omiin tiloihinsa opetusta alettiin antaa aineluokissa.

Keväällä 2006 valmistuneen peruskorjauksen myötä Ratakatu 6a -rakennuksen tilat tulivat sadan vuoden tauon jälkeen jälleen Helsingin normaalilyseon käyttöön, opettajankoulutuslaitoksen muutettua yliopiston keskustakampukselle Kruununhakaan. Samaan aikaan käynnistyi Ratakatu 6b -rakennuksen nyt jo valmistunut vaiheittainen peruskorjaus. Peruskorjauksen yhteydessä purettiin vanhoja rakennuksia yhdistänyt väliosarakennus ja sen tilalle rakennettiin uusi Cedercreutz Arkkitehtien suunnittelema väliosarakennus. Uudessa väliosarakennuksessa sijaitsevat voimistelusali, atk-luokka, sekä kaksikerroksinen aulatila. Aulatila on koulurakennusten ainoa etelään Johanneksen kirkolle avautuva yleinen tila. Aulatilan suurikokoinen ikkuna, sekä kierreporras ja parven kaiderakenne muodostavat arkkitehtonisesti mielenkiintoisen tilakokonaisuuden.

Pitkän historiansa aikana Helsingin normaalilyseossa on saanut alkunsa moni suomalaiseen kouluperinteeseen kuuluva ilmiö. Esimerkiksi lukion toisen vuosikurssin opiskelijoiden viettämän juhlan, vanhojen tanssien, uskotaan olevan peräisin Norssista.

Helsingin normaalilyseon opiskelutulokset ja lukion sisäänpääsyrajat ovat koko maan korkeimpien joukossa. Koulun opiskelijat ovat menestyneet erinomaisesti myös valtakunnallisissa kilpailuissa kuten kansallisessa Talousguru-kilpailussa ja Turpotietäjä-kilpailussa.

Koulun entisten opiskelijoiden eli vanhojen norssien keskuudessa toimii aktiivinen alumniverkosto Vanhat Norssit ry, joka on perustettu jo vuonna 1947.

Koulun nimet

• 1871–1887 Helsingin Suomalainen Alkeisopisto
• 1887–1915 Helsingin Suomalainen Normaalilysee
• 1915–1950 Helsingin Suomalainen Normaalilyseo
• 1950–1974 Helsingin Normaalilyseo
• 1974–1995 Helsingin I normaalikoulu
• 1995– Helsingin normaalilyseo

Normaalilyseon väliosarakennuksen aulatila.

Rehtorit

Koululla on kolme rehtoria, peruskoulun rehtori, lukion rehtori ja johtava rehtori. Johtavan rehtorin tärkeimpänä tehtävänä on hoitaa yliopiston ja normaalilyseon suhteita ja olla edustamassa koulua tiedekuntaneuvostossa. Johtavan rehtorin vararehtori on lukion rehtori. Lukion rehtorilla ja peruskoulun rehtorilla on omat vararehtorit.

Luettelo johtavista rehtoreista:

• Fil. tri J. G. Geitlin 1887–1890
• Fil. tri A. W. Streng 1890–1908
• Teol. tri Paavo Virkkunen 1908–1918
• Fil. tri H. F. Soveri 1918–1929
• Fil. tri F. A. Heporauta 1929–1942
• Teol. tri Rafael Holmström 1942–1959
• Fil. tri Aulis Ojajärvi 1959–1968
• Kouluneuvos Niilo Visapää 1968–1971
• FK Risto Valjakka 1971–1975
• HuK Ilkka Nuotio 1975–1976
• KM Martti Kuikka 1976–1980
• FM Raili Tähtinen 1980–1986
• Kouluneuvos Jussi Luukko 1986–2002
• FM Tuula Sirén 2002
• TT Markku Pyysiäinen 2002–2015
• KT Tapio Lahtero 2015–

Vuoden Norssit

Koulun entisten oppilaiden ja opiskelijoiden välisenä yhdyssiteenä toimii alumniyhdistys Vanhat Norssit ry, joka vaalii koulun perinteitä, järjestää alumnitilaisuuksia, jakaa stipendejä ja edistää koulua koskevaa tutkimusta. Vuosittain toukokuun toisena perjantaina koululla vietetään Norssin päivää, jolloin lakitetaan yhdistyksen hallituksen valitsema Vuoden Norssi perinteisellä latinankielisellä kaavalla. Arvonimi voidaan myöntää vuosittain yhdelle tai useammalle henkilölle koulun tai yhteiskunnan hyväksi tehdystä työstä tai maineteosta. Vuoden Norssiksi valittuja ovat olleet:

• Toivo Aro (1955)
• Rolf Nevanlinna (1967)
• Olli Laiho (1968)
• Matti Rantanen (1969)
• Risto Leskinen (1970)
• Teuvo Aura (1971)
• Matti Vaara ja Timo Vaara (1972)
• Lauri Norros (1973)
• Jussi Lappi-Seppälä (1974)
• Matti Virkkunen (1975)
• Matti Kuusi (1976)
• Eero Rönkä (1977)
• Kauko Sipponen (1978)
• Olli Lounasmaa (1979)
• Heikki Sarmanto (1980)
• Esko Rechardt (1981)
• Heikki Brotherus (1982)
• Kai Korte (1983)
• Jaakko Valtanen (1984)
• Paavo Berglund (1985)
• Erkki Toivanen (1986)
• Esko Kosunen (1987)
• Max Jakobson (1988)
• Lasse Pöysti (1989)
• Raimo Pekkanen (1990)
• Aimo T. Nikolainen (1991)
• Kari Rahkamo ja Roland Freund (1992)
• Katariina Kaitue (1993)
• Matti Klinge (1994)
• Eero Huovinen (1995)
• Anu Koivisto (1996)
• Jukka Suni (1997)
• Jaakko Frösén (1998)
• Lassi Rajamaa (1999)
• Juhani Salonius (2000)
• Ossi Sunell (2001)
• Heikki Paunonen (2002)
• Lauri Tarasti (2003)
• Eero Hirvensalo (2004)
• Mitro Repo (2005)
• Jorma Kaimio (2006)
• Lauri Karhuvaara (2007)
• Jussi Huttunen (2008)
• Mikko Kosonen (2009)
• Katri Makkonen (2010)
• Eero Tarasti (2011)
• Kari Rydman (2012)
• Pertti Alaja (2013)
• Tero Kivelä (2014)
• Tuomas Manninen (2015)
• Heikki Peltola (2016)
• Eero Hyvönen (2017)
• Jaakko Eskola (2018)
• Linda Liukas (2019)
• Seppo Murto (2020)
• Maria Lindén (2021)
• Mikko Mykkänen (2022)
• Pekka Toveri (2023)

Ikinorssit

Erityisen ansiokkaasta, pitkäaikaisesta toiminnasta koulun tai yhdistyksen hyväksi Vanhat Norssit ry:n hallitus voi myöntää koulun entiselle oppilaalle tai opiskelijalle Ikinorssin arvonimen. Ikinorssin arvonimi voi olla kerrallaan korkeintaan kolmella elossa olevalla henkilöllä. Ikinorssiksi valittuja ovat olleet Jaakko Ollila (1992), Roland Freund (1992), Timo Havulinna (2001), Jussi Luukko (2009) ja Erkki Nordberg (2011).

Tunnettuja Norsseja

Helsingin normaalilyseossa on vuosikymmenten saatossa opiskellut ja opettanut useita tunnettuja henkilöitä.

Mika Waltari, kirjailija

Pentti Saarikoski, runoilija

Eero Järnefelt, taidemaalari

Einojuhani Rautavaara, säveltäjä

Sakari Tuomioja, Suomen pääministeri

Edwin Linkomies, Suomen pääministeri

Aaro Pajari, kaksinkertainen Mannerheim-ristin ritari

Max Jakobson, ministeri

Rolf Nevanlinna, matemaatikko

Eero Erkko, sanomalehtimies ja poliitikko

Ernesti Aarnio, kansanedustaja E. J. Ahla, Korkeimman hallinto-oikeuden presidentti Eero Akaan-Penttilä, lääkäri ja kansanedustaja Maria Lindén, Yhdysvaltain politiikan tutkija Vilho Annala, kansanedustaja, ministeri ja kansantaloustieteen professori Teuvo Aura, Suomen pääministeri Aleksi Bardy, käsikirjoittaja ja elokuvatuottaja Paavo Berglund, kapellimestari ja viulisti Väinö Blomstedt, taidemaalari Ilmari Bonsdorff, tähtitieteilijä Heikki Borenius, asianajaja Clas von Collan, Suomen Pankin pääjohtaja Klaus Bremer, toimittaja ja kansanedustaja Simo Brofeldt, Mannerheim-ristin ritari ja lääkintäeversti Heikki Brotherus, lähetystöneuvos Tapani Brotherus, suurlähettiläs Aarno Cronvall, toimittaja Gregorius Ekholm, Mannerheim-ristin ritari Jaakko Enäjärvi, oikeuskansleri Eero Erkko, sanomalehtimies ja poliitikko Aarne Ervi, arkkitehti Jaakko Eskola, vuorineuvos Jalmari Finne, kirjailija Jaakko Frösén, emeritusprofessori Bertel Gripenberg, runoilija Jaakko Gummerus, piispa Jorma Haapkylä, Kontra-amiraali ja Merivoimien komentaja Kai Halmevaara, kenraaliluutnantti Johan Helo, valtiovarainministeri Kaarlo af Heurlin, kansanedustaja Jussi Himanka, toimittaja Eero Huovinen, emerituspiispa Jussi Huttunen, KTL:n pääjohtaja ja professori Harri Holma, suurlähettiläs Karl Holma, eduskunnan oikeusasiamies ja kansanedustaja Risto Hyvärinen, suurlähettiläs ja YK:n apulaispääsihteeri Matti Häkkänen, suurlähettiläs Veikko Ihamuotila, ministeri Jaakko Iloniemi, ministeri ja diplomaatti Martti Innanen, muusikko Asko Ivalo, suurlähettiläs Max Jakobson, ministeri ja diplomaatti Paavo Jaale, olympiamitalisti Toivo Jäntti, arkkitehti Armas Järnefelt, säveltäjä Arvid Järnefelt, kirjailija Eero Järnefelt, taidemaalari Aulis O. Kairamo, vuorineuvos Eino Kaila, filosofi ja psykologi Erkki Kaila, arkkipiispa Esa Kaitila, valtiovarainministeri ja kauppa- ja teollisuusministeri Katariina Kaitue, näyttelijä R. G. Kallia, kansanedustaja Ermei Kanninen, kenraaliluutnantti Lauri Karhuvaara, toimittaja Pekka Karhuvaara, toimittaja Eero Kekomäki, Suojelupoliisin päällikkö Yrjö Kilpinen, säveltäjä ja akateemikko Matti Klinge, emeritusprofessori Seppo Kuusela, koripalloilija Janne Kuusi, elokuvaohjaaja Matti Kuusi, akateemikko Juhani Kurikka, kansanedustaja Yrjö Koskelainen, päätoimittaja Mikko Kosonen, Sitran yliasiamies Kai Korte, Oikeuskansleri Mikko Könkkölä, hovioikeuden presidentti Olli Laiho, olympiamitalisti Pertti Laatikainen, prikaatikenraali evp. Timo Laukkio, päätoimittaja Jussi Lappi-Seppälä, kansanedustaja ja Rakennushallituksen pääjohtaja Pertti Lindfors, filosofi Sakari T. Lehto, ministeri Tero Lehtovaara, suurlähettiläs Anto Leikola, professori Erkki Leikola, kansanedustaja Olavi Leimuvirta, olympiamitalisti Yrjö Leino, Suomen sisäasiainministeri Risto Leskinen, eduskunnan oikeusasiamies ja oikeuskansleri Edwin Linkomies, Suomen pääministeri, kansleri (opettajana) Linda Liukas, puhuja ja kirjailija Alfred Agathon Liuksiala, senaattori Olli Lounasmaa, akateemikko Toivo Lyy, runoilija ja kääntäjä

Katri Makkonen, toimittaja Veikko Makkonen, Kansallis-Osake-Pankin pääjohtaja Lauri Malmberg, jääkärikenraaliluutnantti ja Suomen puolustusministeri Ohto Manninen, professori ja yliopiston rehtori Leo Meller (toimittaja) toimittaja Aarre Merikanto, säveltäjä Seppo Murto, kapellimestari ja kanttori-urkuri Pekka Myllykoski, muusikko Jussi Mäkinen, suurlähettiläs Hjalmar Neovius, Korkeimman oikeuden presidentti Rolf Nevanlinna, akateemikko Hanna Nikkanen, toimittaja Aimo T. Nikolainen, teologi ja piispa Osmo Niskanen, teollisuusneuvos Aarne Nuorvala, oikeuskansleri, korkeimman hallinto-oikeuden presidentti ja pääministerin sijainen Nelli Orell, tubettaja Osmo Orkomies, Erikoislähettiläs ja täysivaltainen ministeri Erkki Paavolainen, Suomen sosiaaliministeri Aaro Pajari, kenraalimajuri ja kaksinkertainen Mannerheim-ristin ritari Raoul Palmgren, kirjailija Reidar Palmgren, näyttelijä ja kirjailija Jukka-Pekka Palo, näyttelijä Eero Paloheimo, professori ja kanasanedustaja H. G. Paloheimo, senaattori Olli Paloheimo, jääkärieversti ja vuorineuvos Väinö Palojärvi, jääkärikenraalimajuri Raimo Pekkanen, Euroopan ihmisoikeustuomioistuimen tuomari Heikki Peltola, infektiotautien emeritusprofessori Matti Pesonen, säveltäjä ja kansanedustaja Olli Puhakka, Mannerheim-ristin ritari, hävittäjälentäjä Tauno Pylkkänen, säveltäjä Lasse Pöysti, näyttelijä Kari Rahkamo, ylipormestari Panu Rajala, kirjailija Einojuhani Rautavaara, säveltäjä Esko Rechardt, kilpapurjehtija, olympiavoittaja Mitro Repo, europarlamentaarikko Matti Riitakorpi, toimittaja Yrjö Ruutu, valtiotieteilijä ja poliitikko Elof Roschier, jääkärikenraaliluutnantti Kari Rydman, säveltäjä Wille Rydman, kansanedustaja Pentti Saarikoski, runoilija, kirjailija ja suomentaja Erkki Salmenhaara säveltäjä Asser Salo, kansanedustaja Juhani Salonius, valtakunnansovittelija Samuli Sario, senaattori Allan Serlachius, senaattori ja kansanedustaja Aarre Simonen, Suomen pääministerin sijainen ja kansanedustaja Kauko Sipponen, kansleri ja professori Heikki Siren, arkkitehti Mikael Soininen, Suomen opetusministeri (opettajana) Ossi Sunell, diplomaatti Paavo Susitaival, heimoaktivisti ja kansanedustaja Kari Suomalainen, pilapiirtäjä Olavi Sohlberg, vuorineuvos Toivo Särkkä, elokuvaohjaaja ja -tuottaja Armas Taipale, olympiavoittaja Martti Takala, professori Onni Talas, senaattori, oikeustoimikunnan päällikkö ja itsenäisyyssenaatin jäsen Eero Tarasti, musiikin tutkija ja professori Lauri Tarasti, ministeri Päivö Tarjanne, erikoislähettiläs ja täysivaltainen ministeri Toivo Tarjanne, Korkeimman oikeuden presidentti ja oikeuskansleri Ahti Tarkkanen, professori, ylilääkäri Rolf Thesleff, diplomaatti Arno Tuurna, kansanedustaja Sakari Tuomioja, Suomen pääministeri ja Suomen pankin pääjohtaja Erkki Toivanen, toimittaja Erkki Toivanen, vuorineuvos Pekka Toveri, kenraalimajuri evp. Eero Valjakka, arkkitehti Jaakko Valtanen, kenraali ja puolustusvoimain komentaja Matti Virkkunen, Kansallis-Osake-Pankin pääjohtaja Yrjö Vesa, vuorineuvos Paavo Virkkunen, eduskunnan puhemies ja professori (opettajana) Aleksi Vuorinen, hiukkasfyysikko, professori Jouko Väänänen, dekaani, professori Mika Waltari, kirjailija ja akateemikko Otso Wartiovaara, erikoislähettiläs ja täysivaltainen ministeri T. A. Wiherheimo, Suomen puolustusministeri ja kauppa- ja teollisuusministeri Karl Fredrik Wilkama, jalkaväenkenraali ja Sotaväen päällikkö Oiva Willamo, jääkärieversti Ivar Wilskman, ”suomalaisen urheilun isä” (opettajana) Sulo Wuolijoki, kansanedustaja Eero A. Wuori, ministeri ja SAK:n puheenjohtaja Aarno Yrjö-Koskinen, Suomen ulkoasiainministeri Yrjö Koskinen Yrjö-Koskinen, todellinen valtioneuvos (opettajana)

Veikko-lehti

Helsingin normaalilyseossa ilmestyy koulun oppilaiden tekemä Veikko-lehti, joka julkaistiin ensimmäisen kerran jo vuonna 1871. Veikko on Suomen vanhin edelleen ilmestyvä koululehti, ja toiseksi vanhin edelleen ilmestyvä suomenkielinen lehti. Veikko-lehteen ovat kirjoittaneet muun muassa kirjailijat Mika Waltari, Pentti Saarikoski ja Jalmari Finne. Nykyisin Veikko ilmestyy Vanhat Norssit ry:n tukemana noin kerran vuodessa. Esimerkiksi keväällä 2022 lehdessä käsiteltiin laajasti Ukrainan tilannetta ja lehteen haastateltiin muun muassa ulkoministeri Pekka Haavistoa, puolustusministeri Antti Kaikkosta sekä vanhaa norssia, kenraalimajuri evp. Pekka Toveria.

Norssin Turnarit

Myös Norssin urheiluseura Norssin Turnarit, joka perustettiin vuonna 1878, on merkittävä: seura on vanhin yhä toimiva suomenkielinen voimistelun ja urheilun yleisseura. Seuran kasvatteja eli käytännössä Vanhoja Norsseja ovat muun muassa olympiamitalistit Armas Taipale (kultaa kiekonheitossa Tukholmassa 1912 ja hopeaa kiekonheitossa Antwerpenissa 1920), Esko Rechardt (kultaa purjehduksessa Moskovassa 1980), Kaarlo Saastamoinen (hopeaa joukkuevoimistelussa Tukholmassa 1912), Olli Laiho (hopeaa voimistelussa Meksikossa 1968), Paavo Johansson (pronssia keihäänheitossa Antwerpenissa 1920) ja Olavi Leimuvirta (pronssia joukkuevoimistelussa Melbournessa 1956).

Eurooppa-koulu

Syyslukukauden 2008 alusta kevätlukukauden 2010 alkuun Helsingin normaalilyseon tiloissa toimi myös Euroopan kemikaaliviraston lapsille suunnattu Helsingin eurooppalainen koulu. Nykyään Eurooppa-koulu toimii Bulevardilla.

Aiheesta muualla

• Helsingin normaalilyseo
• Vanhat Norssit ry
• Ylen Elävä arkisto: Perinteet kunniassa Norssissa