Otso Wartiovaara

Otso Uolevi Wartiovaara (16. marraskuuta 1908 Helsinki[1]24. maaliskuuta 1991 Helsinki)[2] oli suomalainen diplomaatti. Hän valmistui lakitieteen kandidaatiksi 1932, työskenteli ulkoministeriössä vuodesta 1934, toimien lähetystöneuvoksena Washingtonissa 1949–1952, ulkoministeriön hallinnollisen osaston päällikkönä 1952–1954 ja oikeudellisen osaston päällikkönä 1954–1956. Hän oli Belgradissa Suomen lähettiläänä 1956–1958 ja suurlähettiläänä 1958–1961, ollen samanaikaisesti myös Ateenan-suurlähettiläänä 1956–1961, suurlähettiläänä Wienissä ja samalla Suomen pysyvänä edustaja YK:ssa 1961–1968 sekä suurlähettiläänä Lontoossa 1968–1974.[1][2][3][4] Wartiovaara oli myös Lapin sodan aikana 1944 Pohjois-Suomen evakuoinnin rajavaltuuskunnan puheenjohtaja. Hän sai erikoislähettilään ja täysivaltaisen ministerin arvonimen vuonna 1954.[2]

Otso Wartiovaaran isä oli Valtiokonttorin pääjohtaja J. V. Wartiovaara.[5]

LähteetMuokkaa

  1. a b Otavan Iso tietosanakirja, Otava 1966, osa 9 p. 1062
  2. a b c Leila Välkevirta: Kuolleita: Suurlähettiläs Otso Wartiovaara (maksullinen artikkeli) Helsingin Sanomat 30.3.1991. Viitattu 18.5.2018.
  3. Ulkoministeriö
  4. Ulkoministeriö
  5. Mikko Uola: Wartiovaara, Jonathan Vindician (1875 - 1937) Kansallisbiografia-verkkojulkaisu (maksullinen). Helsinki: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura.
Tämä henkilöön liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.