Heikki Brotherus

suomalainen toimittaja, diplomaatti, lähetystöneuvos ja kirjailija

Karl Henrik "Heikki" Brotherus (1. huhtikuuta 1909 Helsinki30. lokakuuta 1985 Helsinki[1]) oli suomalainen toimittaja, diplomaatti, lähetystöneuvos ja kirjailija.[2]

Heikki Brotherus

Heikki Brotheruksen vanhemmat olivat professori Karl Robert Brotherus ja Vera Augusta Carlson. Hän pääsi ylioppilaaksi vuonna 1927 ja valmistui filosofian maisteriksi vuonna 1932. Brotherus toimi aluksi Helsingin Sanomien Pariisin-kirjeenvaihtajana. Hänet pamputettiin tajuttomaksi helmikuussa 1934 Stavisky-mellakoiden aikana.[3] Brotherus oli ulkoministeriön palveluksessa vuosina 1935–1960. Hän oli freelancerina vuosina 1960–1961 ja Apu-lehden erikoistoimittajana vuosina 1961–1963. Brotherus toimi vuodesta 1963 alkaen Suomen Kuvalehden toimituspäällikkönä.[2]

Kesken jääneen diplomaattiuransa[4] pohjalta hän käytti saamaansa kansainvälistä kokemusta hyväksi myös kirjallisessa muodossa. Hänet tunnettiin maltillisena kirjoittajana, joka kuvasi aikansa ilmiöitä ja suomalaisen sivistyneistön kehitystä.[5] Hän myös suomensi kauno- ja tietokirjallisuutta.[6]

Brotherus oli Helsingin suomalaisen klubin johtokunnassa 19731978 ja sen kunniajäsen vuodesta 1982.[7]

Heikki Brotherus oli naimisissa vuodesta 1935 Katri Liisa Ignatiuksen kanssa. Heidän poikiaan ovat suurlähettiläs Tapani Brotherus ja suomentaja Matti Brotherus.[2]

Tuotantoa

muokkaa
  • Petite histoire de Finlande. Helsinki. Määritä julkaisija! OCLC 186689547
  • Zur geschichte Finnlands. Helsinki: Valtioneuvoston kirjapaino, 1941. OCLC 40884828
  • Ragnar Numelin; Heikki Brotherus; Birger Fagerström: Itsenäinen isänmaa. Helsinki: Suomen kirja, 1942. OCLC 58131304
  • Suomi ja Neuvostoliitto 1917–1942. Helsinki: Suomen kirja, 1942. OCLC 58159555
  • Norja ja norjalaiset. Porvoo: WSOY, 1948. OCLC 58110500
  • Ruotsi ja ruotsalaiset. Porvoo: WSOY, 1953. OCLC 35636443
  • Euroopan kasvot: maat, kansat, nähtävyydet. Porvoo: WSOY, 1961. OCLC 58024850
  • Ranguma : matkaraportti Uudesta Guineasta. Helsinki: Tammi, 1963. OCLC 20499697
  • Mitä Etelä-Afrikassa tapahtuu. Porvoo: WSOY, 1964. OCLC 57985103
  • Kaskuniekka. Helsinki: Weilin+Göös, 1966. OCLC 57970015
  • Eero Saarenheimo; Heikki Brotherus; C P Snow: Aikamme kaksi kulttuuria: Puheenvuoroja. Porvoo, Helsinki: WS, 1967. OCLC 57884846
  • Vanhat hyvät ajat. Helsinki: Otava, 1969. OCLC 3935085
  • Eljas Erkko, legenda jo eläessään. Porvoo, Helsinki: WS, 1973. ISBN 9510060003
  • Kuusesta katajaan: päiväkirjavälähdyksiä 1941–46. Porvoo: Söderström, 1978. ISBN 9510089540
  • Muistathan, Barbara--: kolumneja kymmeneltä vuodelta. Hämeenlinna: Karisto, 1982. ISBN 9512319020
  • Seurapiiri : ihmisiä, tapoja, miljöötä. Espoo: Weilin+Göös, 1982. ISBN 9513528162
  • Ritarikadun asiamiehenä : muistelmia murrosvuosilta 1932-1944. Espoo: Weilin+Göös, 1984. ISBN 9513531759
  • Ritarikadun salaisuudet. Espoo: Weilin+Göös, 1985. ISBN 9513535592

Lähteet

muokkaa
  1. Mitä Missä Milloin, s. 114. Helsinki: Otava, 1987. ISBN 951-1-08999-4
  2. a b c Helsingin Norssin matrikkeli 1867–1992, numero 2273
  3. Irja Spira : Pariisin kumouksellisten hävitysvimma kohdistuu erikoisesti ulkomaalaisten liikkeisiin. Kirjeenvaihtajamme, maist. Heikki Brotherus pamputettu tajuttomaksi, Helsingin Sanomat, 13.02.1934, nro 42, s. 11, Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot. Viitattu 09.06.2024
  4. Seppinen, Jukka: Suomen Efta-ratkaisu yöpakkasten ja noottikriisin välissä s. 185–186. (PDF) doria.fi. Viitattu 1.12.2021.
  5. Brotherus, Heikki (1909–1985) Biografiakeskus. Viitattu 22. tammikuuta 2008.
  6. Search results for 'au:Heikki Brotherus' > 'Finnish' (Heikki Brotheruksen suomenkieliset julkaisut World Cat -tietokannassa) worldcat.org. Viitattu 22. tammikuuta 2008.
  7. Helsingin suomalaisen klubin kunniajäsenet 1921–2005 klubi.fi. Arkistoitu 17.5.2006. Viitattu 22. tammikuuta 2008.

Aiheesta muualla

muokkaa

Heikki Brotheruksen lehtiartikkeleita: