Tietokirjallisuuden Finlandia
palkinto, joka myönnetään ansiokkaalle suomalaiselle tieto- tai oppikirjalle
(Ohjattu sivulta Tieto-Finlandia-palkinto)
Tietokirjallisuuden Finlandia-palkinto eli Tieto-Finlandia-palkinto on myönnetty vuodesta 1989 ansiokkaalle suomalaiselle tieto- tai oppikirjalle, ”jonka voidaan katsoa merkittävästi edistävän lukijoiden kiinnostusta kerronnaltaan taidokkaaseen tietokirjallisuuteen”. Palkinnon myöntää Suomen Kirjasäätiö. Säätiö asettaa kolmihenkisen valintalautakunnan, joka valitsee palkintoehdokkaaksi kolmesta kuuteen kirjaa sekä henkilön, joka tekee esityksistä lopullisen valinnan palkinnon saajaksi. Palkinnon suuruus on 30 000 euroa.[1]
Tieteentekijät ja tietokirjailijat ovat arvostelleet palkinnon perusteita liian löyhiksi, viihteellisiksi ja epätieteellisiksi.[2]
Vuonna 2016 palkinto jaettiin ensimmäisen kerran nimellä tietokirjallisuuden Finlandia-palkinto.[3]
PalkitutMuokkaa
| Vuosi | Kirjailija[1] | Kirja[1] | Valitsija | Kirjoitus- kieli |
Muut ehdokkaat[4] |
|---|---|---|---|---|---|
| 1989 | Erik Tawaststjerna | Jean Sibelius 1–5 | suomi | Pekka Teerikorpi & Mauri Valtonen: Kosmos: Maailmamme muuttuva kuva Seppo Zetterberg (päätoim.): Maailmanhistorian Pikku-jättiläinen Riitta Nikula: Armas Lindgren 1874–1989: Arkkitehti Linda Jakobson: Mureneva muuri: Vuosi kiinalaisena | |
| 1990 | Markku Löytönen (toim.) | Matka-arkku: Suomalaisia tutkimusmatkailijoita | suomi | Matti Kamppinen, Pasi Laihonen & Timo Vuorisalo (toim.): Kulttuurieläin Nils Erik Wickberg: Städer, byggnader... Keijo Korhonen: Mitalin toinen puoli | |
| 1991 | Olli Marttila, Tari Haahtela, Hannu Aarnio, Pekka Ojalainen | Suomen päiväperhoset | suomi | ||
| 1992 | Jukka Salo, Mikko Pyhälä | Amazonia | suomi | ||
| 1993 | Erik Wahlström, Tapio Reinikainen, Eeva-Liisa Hallanoro | Ympäristön tila Suomessa | suomi | ||
| 1994 | Heikki Ylikangas | Tie Tampereelle | suomi | ||
| 1995 | Matti Sarmela | Suomen perinneatlas | suomi | ||
| 1996 | Pekka Kivikäs | Kalliomaalaukset – muinainen kuva-arkistomme | suomi | ||
| 1997 | Fabian Dahlström, Erkki Salmenhaara, Mikko Heiniö | Suomen musiikin historia 1–4 | suomi | ||
| 1998 | Hannu Karttunen | Vanhin tiede – Tähtitiedettä kivikaudesta kuulentoihin | Leena Palotie | suomi | |
| 1999 | Kari Enqvist | Olemisen porteilla | suomi | ||
| 2000 | Anu Kantola et al. | Maailman tila ja Suomi | suomi | ||
| 2001 | Heikki Paunonen, Marjatta Paunonen | Tsennaaks Stadii, bonjaaks slangii: Stadin slangin suursanakirja | suomi | ||
| 2002 | Esko Valtaoja | Kotona maailmankaikkeudessa | Isä Ambrosius | suomi | |
| 2003 | Antti Helanterä, Veli-Pekka Tynkkynen | Maantieteelle Venäjä ei voi mitään | Astrid Gartz | suomi | |
| 2004 | Elina Sana | Luovutetut: Suomen ihmisluovutukset Gestapolle | Hannu Taanila | suomi | |
| 2005 | Sami Koski, Mika Rissanen, Juha Tahvanainen | Antiikin urheilu | Kari Raivio | suomi | |
| 2005 joulukuu | Jari Leskinen, Antti Juutilainen (toim.) | Jatkosodan pikkujättiläinen | Helena Ranta | suomi | |
| 2006 | Erkki Tuomioja (suomentanut Heikki Eskelinen) | Häivähdys punaista: Hella Wuolijoki ja hänen sisarensa Salme Pekkala vallankumouksen palveluksessa | Raimo Väyrynen | englanti | |
| 2007 | Peter von Bagh | Sininen laulu | Matti Apunen | suomi | |
| 2008 | Marjo T. Nurminen | Tiedon tyttäret | Veikko Sonninen | suomi | Tuomas Hoppu & julkaisuryhmä (toim.): Tampere 1918 Juhani Koivisto: Tuijotin tulehen kauan –Toivo Kuulan lyhyt ja kiihkeä elämä Helena Telkänranta, Heikki Simola & Harri Ajomaa (toim.): Laulujoutsenen perintö – Suomalaisen ympäristöliikkeen taival Jorma Lehtola: Laulujen Lappi Sari Näre & Jenni Kirves (toim.): Ruma sota – Talvi- ja jatkosodan vaiettu historia |
| 2009 | Henrika Tandefelt | Borgå 1809: Ceremoni och fest (Porvoo 1809: Juhlamenoja ja tanssiaisia) | Björn Wahlroos | ruotsi | Roope Hollmén: Juuret Karjalassa Seppo Laurell: Valo merellä – Suomen majakat 1753-1906 (Ljuset till havs – Finlands fyrar 1753-1906) Juha Maasola: Kirves Antti Parpola & Veijo Åberg: Metsävaltio – Metsähallitus ja Suomi 1859–2009 Mikko Ylikangas: Unileipää, kuolonvettä, spiidiä – Huumeet Suomessa 1800–1950 |
| 2010 | Vesa Sirén | Suomalaiset kapellimestarit: Sibeliuksesta Saloseen, Kajanuksesta Franckiin | Sinikka Salo | suomi | Saara Bäck, Markku Ollikainen, Erik Bonsdorff, Annukka Eriksson, Eeva-Liisa Hallanaro, Sakari Kuikka, Markku Viitasalo, Mari Walls (toim.): Itämeren tulevaisuus Harry Halén (julkaisija.): Gustaf Mannerheim: Dagbok förd under min resa i Centralasien och Kina 1906-07-08 Sirpa Kähkönen: Vihan ja rakkauden liekit - kohtalona 1930-luvun Suomi Tatu Lehtovaara, valokuvat Jukka Heiskanen: Suomalaiset kalaherkut Anssi Ruusuvuori: Puukon historia[5] |
| 2011 | Soili Stenroos, Teuvo Ahti, Katileena Lohtander ja Leena Myllys (toim.) | Suomen jäkäläopas | Alf Rehn | suomi | Raoul Johnsson (kirjoittaja) & Maria Grönroos, Ilkka Karttunen, Tommi Jokivaara, Juhani Kaskeala, Erik Båsk (toimituskunta): Kustaa III ja suuri merisota: Taistelut Suomenlahdella 1788–1790 Anna Keski-Rahkonen & Minna Nalbantoglu: Unihiekkaa etsimässä Mikko Porvali: Operaatio Hokki Christer Pursiainen: Trotski Markus Varesvuo, Jari Peltomäki & Bence Máté: Lintukuvauksen käsikirja |
| 2012 | Elina Lappalainen | Syötäväksi kasvatetut: Miten ruokasi eli elämänsä | Janne Virkkunen | suomi | Lilly Korpiola & Hanna Nikkanen: Arabikevät Anto Leikola: Norsusta nautilukseen: Löytöretkiä eläinkuvituksen historiaan Arto Mustajoki: Kevyt kosketus venäjän kieleen Jukka Tarkka: Karhun kainalossa: Suomen kylmä sota 1947–1990 Björn Wahlroos: Markkinat ja demokratia |
| 2013[6] | Ville Kivimäki | Murtuneet mielet: Taistelu suomalaissotilaiden hermoista 1939–1945 | Maija Tanninen-Mattila | suomi | Hanna Jensen: 940 päivää isäni muistina Harri Kalha: Kokottien kultakausi: Belle Époquen mediatähdet modernin naiseuden kuvastimina Teemu Keskisarja: Viipuri 1918 Rauli Partanen, Harri Paloheimo & Heikki Waris: Suomi öljyn jälkeen Matti Verkasalo, Jarkko-Juhani Henttonen & Kai Arponen: Vapaalasku – tieto, taito, turvallisuus |
| 2014[7] | Mirkka Lappalainen | Pohjolan leijona: Kustaa II Adolf ja Suomi 1611–1632 | Heikki Hellman[8] | suomi | Minna Maijala: Herkkä, hellä, hehkuvainen Minna Canth Hanna Nikkanen & Antti Järvi: Karanteeni: Kuinka aids saapui Suomeen Pekka Nykänen & Merina Salminen: Operaatio Elop Aila Ruoho & Vuokko Ilola: Usko, toivo ja raskaus: Vanhoillislestadiolaista perhe-elämää Samuli Tiikkaja: Tulisaarna: Einojuhani Rautavaaran elämä ja teokset |
| 2015 | Tapio Tamminen | Kansankodin pimeämpi puoli[9] | Arto Nyberg[10] | suomi | Sari Katajala-Peltomaa, Christian Krötzl & Marjo Meriluoto-Jaakkola (toim.): Suomalaisten pyhiinvaellukset keskiajalla Esa Koivuranta, Kati Pehkonen, Tuija Sorjanen & Annina Vainio: Marimekko: Suuria kuvioita Tiina Miettinen: Piikojen valtakunta: Nainen, työ ja perhe 1600–1700-luvuilla |
| 2016 | Mari Manninen | Yhden lapsen kansa: Kiinan salavauvat, pikkukeisarit ja hylätyt tyttäret | Jörn Donner[3] | suomi | Vesa Heikkinen & Tapio Pajunen, Kansalaistaito: Miten politiikkaa voi ymmärtää, jos sitä voi ymmärtää? Heikki Aittokoski: Kuolemantanssi: Askeleita nationalismin Euroopassa Marjo Kaartinen, Hannu Salmi & Marja Tuominen (toim.): Maamme: Itsenäisen Suomen kulttuurihistoria Harri Kalha: Rut Bryk: Elämän taide Kimmo Ohtonen: Karhu – voimaeläin[12] |
| 2017 | Riitta Kylänpää | Pentti Linkola: Ihminen ja legenda[13] | Matti Rönkä[14] | suomi | Martti Backman: Vakoojat: Vilho Pentikäisen pako ja neuvostovakoilun romahdus 1933 Eeva Eronen: Jättiläisen askeleet: Matka Kiinan talouteen Jenni Räinä & Vesa Ranta: Reunalla: Tarinoita Suomen tyhjeneviltä sivukyliltä Alexander Stubb & Karo Hämäläinen: Alex Työryhmä ja Hanna Nikkanen: Hyvän sään aikana: Mitä Suomi tekee, kun ilmasto muuttaa kaiken |
| 2018 | Seppo Aalto | Kapina tehtailla: Kuusankoski 1918[15] | Virpi Suutari[16] | suomi | Tuomas Aivelo: Loputtomat loiset Kaisa Haatanen ja Sanna-Mari Hovi: Monarkian muruset: Kaiken maailman kuninkaallisia Helena Ruuska: Hugo Simberg. Pirut ja enkelit Risto Siilasmaa ja Catherine Fredman: Paranoidi optimisti: Näin johdin Nokiaa murroksessa Ville Similä ja Mervi Vuorela: Ultra Bra – Sokeana hetkenä[17] |
| 2019 | Anssi Jokiranta, Pekka Juntti, Anna Ruohonen ja Jenni Räinä | Metsä meidän jälkeemme | Sixten Korkman[18] | suomi | Anu Kantola ja Hanna Kuusela: Huipputuloiset: Suomen rikkain promille Ville Ropponen ja Ville-Juhani Sutinen: Luiden tie: Gulagin jäljillä Aapo Roselius ja Oula Silvennoinen: Villi itä Andrei Sergejeff: Egyptin historia – Kleopatran ajasta arabikevääseen Taina Tervonen ja Anna Autio: Hukkuneet[19] |
| 2020 | Marko Tikka & Seija-Leena Nevala | Kielletyt leikit – Tanssin kieltämisen historia Suomessa 1888–1948 | Nasima Razmyar[20] | suomi | Leena Malkki: Mitä tiedämme terrorismista Jussi Pullinen: Mitä meille tapahtui? – Näin internet ja sosiaalinen media muuttivat elämämme Timo R. Stewart: Valter Juvelius ja kadonneen arkin metsästys Juha Taskinen: Jää hyvin, saimaannorppa Marjatta Sarpaneva: Timo Sarpaneva – taide ja elämä[21] |
| 2021 | Osmo Tapio Räihälä | Miksi nykymusiikki on niin vaikeaa[22] | Katri Makkonen[23] | suomi | Markku Henriksson: Tähtilipun maa – Yhdysvaltain alueen historia Ritva Kylli: Suomen ruokahistoria – Suolalihasta sushiin Kristiina Markkanen ja Leena Virtanen: Wivi ja Hanna – Arkkitehdin ja kauppaneuvoksen yhteiset vuodet Osmo Soininvaara: 2020-luvun yhteiskuntapolitiikka Julia Thurén: Kaikki kuluttamisesta – Näin aloin käyttää rahojani paremmin[24] |
Katso myösMuokkaa
LähteetMuokkaa
- ↑ a b c Tietokirjallisuuden Finlandia-palkinto Suomen Kirjasäätiö. Viitattu 28.11.2019.
- ↑ Stenbäck, Irma: Mazzarellan teoksen palkitseminen suututti tiedekirjailijat (Internet Archive) Helsingin Sanomat. 17.3.2008. Viitattu 13.6.2011.
- ↑ a b Sundqvist, Janne: Finlandia-palkintojen nimet pistettiin uusiksi – Baba Lybeck valitsee kaunokirjallisuuden Finlandia-voittajan Yle Uutiset. 29.3.2016. Viitattu 29.3.2016.
- ↑ Aiemmat voittajat Suomen Kirjasäätiö. Viitattu 9.11.2021.
- ↑ Marja-Liisa Lappalainen: He kilpailevat Tieto-Finlandiasta Ilta-Sanomat, is.fi. 4.11.2010. Viitattu 30.6.2021.
- ↑ Ville Kivimäen sotilaan psyykeä kuvaava Murtuneet mielet voitti Tieto-Finlandian Helsingin Sanomat. 21.11.2013. Viitattu 17.2.2015.
- ↑ Rinta-Tassi, Minna: Tieto-Finlandia Mirkka Lappalaiselle Yle Uutiset. 19.11.2014. Viitattu 19.11.2014.
- ↑ Finlandia-palkintojen päättäjät valittu Yle Uutiset. 20.5.2014. Viitattu 19.11.2014.
- ↑ Pesonen, Mikko: Kansankodin pimeämpi puoli sai Tieto-Finlandian – Finlandia Junior esikoisteos Rambolle Ylen uutiset. 26.11.2015. Viitattu 26.11.2015.
- ↑ Hector päättää Finlandia-palkinnon saajan Yle Uutiset. 28.4.2015. Viitattu 29.4.2015.
- ↑ Blomberg, Maria: Tieto-Finlandia -ehdokkaat julkistettiin – mukana ex-voittaja Marjo T. Nurminen Yle Uutiset. 2.11.2015. Viitattu 2.11.2015.
- ↑ Gustafsson, Miia: Tietokirjallisuuden Finlandia-ehdokkaat julkistettiin – mukana monta toimittajaa Yle Uutiset. 31.10.2016. Viitattu 31.10.2016.
- ↑ Tieto-Finlandia Pentti Linkola -elämäkerralle Yle Uutiset. Viitattu 29.11.2017.
- ↑ Gustafsson, Miia: Elisabeth Rehn on tämän vuoden Finlandia-diktaattori Yle Uutiset. 20.4.2017. Viitattu 2.11.2017.
- ↑ Verilöyly Kuusankoskella toi Tieto-Finlandian Seppo Aallolle Ilta-Sanomat. 28.11.2018. Viitattu 28.11.2018.
- ↑ Parkkinen, Pia: Kirjallisuuden Finlandia-diktaattorit on nimetty: He ovat Seppo Puttonen, Virpi Suutari ja Riku Rantala Yle Uutiset. 19.4.2018. Viitattu 4.11.2018.
- ↑ Puukka, Päivi: Tietokirjallisuuden Finlandia -palkinnosta kisaavat muun muassa kirjat maailman monarkioista ja ihmistä piinaavista loisista Yle Uutiset. 5.11.2018. Viitattu 5.11.2018.
- ↑ Natri, Santtu: Kirjallisuuden Finlandia-voittajista päättävät Merja Ylä-Anttila, Sixten Korkman ja Olavi Uusivirta Yle Uutiset. 27.3.2019. Viitattu 27.5.2019.
- ↑ Bjurström, Eelis: Suomen rikkain promille, heimosodat ja hukkuneet pakolaiset – nämä kuusi teosta ovat ehdolla Tieto-Finlandian saajaksi Yle Uutiset. 6.11.2019. Viitattu 6.11.2019.
- ↑ Gustafsson, Miia: Finlandia-diktaattorit on valittu – Kaunokirjallisuuden voittajan valitsee kapellimestari Hannu Lintu Yle Uutiset. 25.3.2020. Viitattu 8.10.2020.
- ↑ Gustafsson, Miia: Tässä ovat tietokirjallisuuden Finlandia-ehdokkaat: mukana teokset tanssikiellosta, saimaannorpasta ja terrorismista Yle Uutiset. 3.11.2020. Viitattu 3.11.2020.
- ↑ Puukka, Päivi: Tietokirjallisuuden Finlandia-palkinnon voittanut Osmo Tapio Räihälän teos selittää, miksi nykymusiikki koetaan vaikeana Yle Uutiset. Viitattu 1.12.2021.
- ↑ Finlandia-palkinnot 2021. Suomen Kirjasäätiö. Viitattu 24.3.2021.
- ↑ Gustafsson, Miia: Tässä ovat tietokirjallisuuden Finlandia-ehdokkaat – mukana teokset kuluttamisesta, nykymusiikista ja ruokahistoriasta Yle Uutiset. 9.11.2021. Viitattu 9.11.2021.
KirjallisuuttaMuokkaa
- Linko, Maaria: Raadit ja ratkaisut. Tutkimus Tieto-Finlandia-palkinnosta 1989–2000. Helsinki: Suomen kirjasäätiö: Suomen tietokirjailijat, 2001. ISBN 951-95186-9-X.