Heini Kaarina Junkkaala (s. 27. heinäkuuta 1975 Helsinki)[1][2] on suomalainen näytelmäkirjailija ja dramaturgi.

Heini Junkkaala
Henkilötiedot
Koko nimi Heini Kaarina Junkkaala
Syntynyt27. heinäkuuta 1975 (ikä 48)
Ammatti näytelmäkirjailija ja dramaturgi
Käsikirjoittaja
Alma mater Taideyliopiston Teatterikorkeakoulu
Palkinnot

Ura muokkaa

Junkkaala valmistui Teatterikorkeakoulusta teatteritaiteen maisteriksi keväällä 2006. Aiemmin hän opiskeli kotimaista kirjallisuutta Helsingin yliopistossa. Junkkaala on käsitellyt töissään muun muassa sukupolvien välisiä ylittämättömyyksiä, sukupuolista moneutta ja evankelis-luterilaisen uskon paradokseja.[2] Hänelle myönnettiin Pohjoismainen näytelmäkirjailijapalkinto 2010 näytelmästä Kymmenen tikkua laudalla.[3] Vuonna 2019 Junkkaala sai esittävien taiteiden valtionpalkinnon [4].

Junkkaalan näytelmä Kristuksen morsian (2010) käsittelee kristinuskon monimutkaista suhdetta sukupuoleen ja seksuaalisuuteen sekä suvaitsemisen vaikeutta.[5] Siitä on sovitettu myös Kari Paljakan ohjaama samanniminen elokuva (2013).[6] Vuonna 2019 Junkkaala julkaisi esikoisromaaninsa Kymmenen tikkua laudalla.

Junkkaala on työskennellyt Pirjo Honkasalon ohjaamassa Betoniyö-elokuvassa apulaisohjaajana. Elokuva perustuu Pirkko Saision vuonna 1981 kirjoittamaan samannimiseen romaaniin.[7]

Huhtikuussa 2011 Junkkaala oli organisoimassa eduskuntatalon edessä pidettyä mielenosoitusta, joka kritisoi vuoden 2011 eduskuntavaalien tulosta.[8]

Junkkaalan isä on teologian tohtori, Suomen Raamattuopiston entinen johtaja Timo Junkkaala.[9]

Tuotanto muokkaa

Näytelmät muokkaa

  • Joosef -musikaali (1995, ohjaus)
  • Sexton (2006)
  • Kivet suuhun (2006, yhdessä Milja Sarkolan kanssa)
  • Nainen johon aina rakastut (2006)
  • Elämänmeno (2008, dramatisointi)
  • Kymmenen tikkua laudalla (2008)
  • Odotus (2009, yhdessä Pirkko Saision ja Marja Packalénin kanssa)
  • Itsettömät (2009, yhdessä Elina Snickerin kanssa)
  • Kristuksen morsian (2010)
  • Toinen vasemmalta (2010)
  • Soita minulle Billy (2011)
  • Olipa kerran minä (2015)
  • Axel - soolo miesäänelle (2018)
  • Homoäiti (2018)
  • Valehtelijan peruukki (2019, yhdessä Pirkko Saision ja Marja Packalénin kanssa)
  • Elvi S - Huomisen tekijä (2020), perustuu Elvi Sinervon runoihin

Muut teokset muokkaa


Lähteet muokkaa

  1. Teatterit ja teatterintekijät 2005, s. 248. Helsinki: Like, 2005. ISBN 952-471-629-1.
  2. a b Heini Junkkaala Näytelmät.fi. Suomen Näytelmäkirjailijaliitto – Näytelmät.fi. Viitattu 24.7.2011.
  3. Heini Junkkaala nappasi pohjoismaisen näytelmäkirjailijapalkinnon Iltalehti. 7.5.2010. Viitattu 7.1.2011.
  4. Liisa Pentti ja Heini Junkkaala saivat esittävien taiteiden valtionpalkinnot www.taike.fi. Arkistoitu 1.7.2022. Viitattu 19.2.2021.
  5. Kristuksen morsian Suomen Näytelmäkirjailijaliitto – Näytelmät.fi. Viitattu 6.3.2016.
  6. Kotikatsomo: Kristuksen morsian Yle TV1 Vintti. 7.3.2014. Viitattu 6.3.2016.
  7. Betoniyö Elonet.
  8. Suvaitsevaisuusmielenosoitus keräsi yli tuhat ihmistä Helsingin keskustaan Yle Uutiset. 28.4.2011. Viitattu 6.3.2016.
  9. Antila, Hanna: Siedettäviä ristiriitoja Valomerkki / Vantaan Lauri. 17.3.2010. Arkistoitu 10.3.2016. Viitattu 6.3.2016.