Avaa päävalikko
Professori emerita ja tietokirjailija Riitta Konttinen Helsingin Taiteiden yössä 2014

Kirsti Paula Riitta Konttinen (o.s. Kalliomaa, s. 12. maaliskuuta 1946 Hämeenlinna)[1] on Helsingin yliopiston taidehistorian professori emerita ja tietokirjailija.

Konttinen valmistui ylioppilaaksi 1967, filosofian kandidaatiksi Helsingin yliopistossa 1975 ja lisensiaatiksi 1985. Hän väitteli tohtoriksi vuonna 1991. Konttinen on toiminut Suomen taideakatemian amanuenssina, Suomen Akatemian tutkijana, Helsingin ja Oulun yliopistojen dosenttina sekä Helsingin yliopiston professorina vuodesta 2003 lähtien.[1]

Konttinen on saanut valtion tiedonjulkistamispalkinnon 1989 ja 2002 sekä Suomen tietokirjailijat ry:n Tietokirjailijapalkinnon 2003.[1] Hän sai vuonna 2008 elämäntyöstään Lauri Jäntin säätiön 30 000 euron suuruisen kunniapalkinnon.[2] Kerran viidessä vuodessa jaettava palkinto myönnettiin työstä taidehistorian tutkijana, tietokirjailijana ja tieteen kansantajuistajana.[3] Konttisen teos Elämänvirrassa: Alvar ja Ragni Cawén (2015) on ehdolla maaliskuussa 2016 jaettavan Vuoden tiedekirja -palkinnon saajaksi.[4]

TeoksetMuokkaa

  • Louis Sparren Suomea, (näyttelyjulkaisu) Suomen taideakatemia 1980
  • Nainen, taide, historia, (toimittanut) Taidehistorian seura 1987
  • Suomalaisia naistaiteilijoita 1880-luvulta, Otava 1988
  • Eva Cederström. Taiteilijan henkilökuva, Otava 1989
  • Suomen marsalkan ratsastajapatsas, Suomen marsalkka Mannerheimin perinnesäätiö 1989
  • Totuus enemmän kuin kauneus. Naistaiteilija, realismi ja naturalismi 1880-luvulla, (väitöskirja) Otava 1991
  • Taiteilijapareja, Otava 1991
  • Mannerheim-muotokuvia, (näyttelyjulkaisu) Mikkelin taidemuseo 1992
  • Fanny Churberg, Otava 1994
  • Taiteilijasisaria, (näyttelyjulkaisu, yhdessä Anna-Maria von Bonsdorffin kanssa) Järvenpään kaupunki 1994
  • Elin Danielson-Gambogi, (yhdessä Ulla Savojärven kanssa) Otava 1995
  • Boheemielämä. Venny Soldan-Brofeldtin taiteilijantie, Otava 1996
  • Helena Westermarck 1857–1938, Turun taidemuseo 1996
  • Eero Järnefelt, (yhdessä Leena Lindqvistin kanssa) Järvenpään kaupunki 1997
  • Treffpunkt Paris. Naistaiteilijoita Schleswig-Holsteinista ja Suomesta, (yhdessä Ulrike Wolff-Thomsenin kanssa) 1997
  • Maria Wiik, Otava 2000
  • Taiteen sanakirja, (yhdessä Liisa Laajoen kanssa) Otava 2000
  • Sammon takojat: Nuoren Suomen taiteilijat ja suomalaisuuden kuvat. Helsingissä: Otava, 2001. ISBN 951-1-16075-3.
  • Anna Sahlstén 1859–1931, (näyttelyjulkaisu) Iisalmen kaupunki 2001
  • Oma tie. Helene Schjerfbeckin elämä, Otava 2004
  • Dora Wahlroos. Taiteilijatarina, (näyttelyjulkaisu) Otava 2008
  • Naistaiteilijat Suomessa. Keskiajalta modernismin murrokseen, Tammi 2008
  • Alvar & Ragni Cawén, Didrichsen 2009
  • Naiset taiteen rajoilla. Naistaiteilijoita Suomessa 1800-luvulla, Tammi 2010
  • Modernistipareja, Otava 2010
  • Fanny Churberg. Uudistettu laitos, Otava, 2012. 199 s. ISBN 978-951-1-26111-7
  • Onnellista asua maalla - Tuusulanjärven taiteilijayhteisö, Kustannusosakeyhtiö Siltala, 2013. ISBN 978-952-234-170-9
  • Taiteilijatoveruutta. Helene Schjerfbeck, Ada Thilén, Helena Westermarck ja Maria Wiik. Siltala, 2014. ISBN 978-952-234-213-3.
  • Elämänvirrassa: Alvar ja Ragni Cawén. Helsinki: Siltala, 2015. ISBN 978-952-234-301-7.
  • Täältä tullaan! Naistaiteilijat modernin murroksessa. Siltala, 2017. ISBN 978-952-234-388-8.

LähteetMuokkaa

  • Fennica-tietokanta

ViitteetMuokkaa

  1. a b c Rantala, Risto (päätoim.): Kuka kukin on: henkilötietoja nykypolven suomalaisista 2009, s. 434–435. Helsinki: Kustannusosakeyhtiö Otava, 2008. ISBN 978-951-1-21965-1.
  2. Lauri Jäntin säätiön kunniapalkinto professori Riitta Konttiselle Yle Uutiset. Viitattu 5.6.2017.
  3. Marja-Terttu Kivirinta: Taidehistorioitsija Riitta Konttinen palkittiin elämäntyöstä. Helsingin Sanomat, 3.10.2008, s. C1. Artikkelin verkkoversio.
  4. Lakkala, Aletta: Veli-Pekka Lehtolan "Saamelaiskiista" ehdolla Vuoden tiedekirjaksi Yle Uutiset. 12.2.2016. Viitattu 19.2.2016.