Ultra Bra – Sokeana hetkenä

tietokirja

Ultra Bra – Sokeana hetkenä on Ville Similän ja Mervi Vuorelan vuonna 2018 julkaistu tietokirja. Kirja käsittelee 1990- ja 2000-lukujen taitteessa suurta suosiota Suomessa nauttineen Ultra Bra -yhtyeen ja sen jäsenten tarinaa. Kirjaan on haastateltu Ultra Bran jäseniä, jotka kertovat yhtyeen vaiheista kukin omasta näkökulmastaan.[1] Kirjan päähenkilön asemaan nousee yhtyeen säveltäjä ja perustaja Kerkko Koskinen, jonka nuoruusvuosia kirjassa valotetaan melko paljon. Kuitenkin kirjassa kerrotaan melko laajasti koko yhtyeen ja sen albumeiden synnystä.[2]

Ultra Bra – Sokeana hetkenä
Kirjailija Ville Similä, Mervi Vuorela
Kieli suomi
Genre Tietokirjallisuus
Kustantaja WSOY
Julkaistu 16. elokuuta 2018
Sivumäärä 399
ISBN 978-951-0-42976-1
Löydä lisää kirjojaKirjallisuuden teemasivulta

Vastaanotto muokkaa

Aamulehden Stina Alapirtti antoi 21. elokuuta 2018 Ultra Bra – Sokeana hetkenä -kirjalle neljä tähteä viidestä. Kirja saa Alapirtiltä kiitosta muun muassa informaation ja yksityiskohtien määrästä. Toisaalta kirjaa kritisoidaan paikoin huolimattomasta kieliasusta ja siitä, ettei se etene kronologisesti vaan sisältää paljon aikahyppyjä.[3]

Helsingin Sanomien Mari Koppinen arvioi 21. lokakuuta 2018, että Ultra Bra – Sokeana hetkenä on ”vuoden paras musiikkikirja”. Koppinen kiittää arvostelussaan kirjan kirjailijoita Similää ja Vuorelaa siitä, kuinka he ovat saaneet koottua kerronnaltaan yhtenäisen kokonaisuuden, vaikka haastatteluita ja näkemyksiä yhtyeen vaiheista on valtavasti. Toisaalta Koppinen huomauttaa, että kirjassa sivuutetaan Ultra Bran lopettamisvaihe melko nopeasti verrattuna nousuvaiheen vahvaan pohjustukseen.[4]

Finlandia-ehdokkuus muokkaa

Ultra Bra – Sokeana hetkenä valittiin yhdeksi kuudesta vuoden 2018 Tieto-Finlandia-palkinnon saajaehdokkaista. Kolmihenkisen valitsijaraadin perusteluissa todetaan muun muassa, että ”täyteläisesti kirjoitettu teos antaa kokonaiskuvan paitsi yhdestä sukupolvensa merkittävimmästä yhtyeestä myös taiteen tekemisestä ja vuosituhannen vaihteen nuorisokulttuurista”. Lisäksi sitä kiitetään siitä, ettei se sorru ”fanitukseen”, kuten genren kirjoilla usein on tapana.[5]

Lähteet muokkaa

Viitteet muokkaa