Lilly Korpiola
Lilly Korpiola (s. 1964) on suomalainen tietokirjailija, median, viestinnän ja Lähi-idän asiantuntija.[1]
Korpiolan ja Hanna Nikkasen teos Arabikevät (2011) oli Tieto-Finlandia-palkintoehdokkaana vuonna 2012. Kirja käsittelee arabimaailman kansannousuja ja sosiaalisen median roolia niissä.[2] Vuonna 2014 ilmestyi Korpiolan teos Pitkä tie äidiksi, joka käsittelee kansainvälistä adoptiota.
Korpiolan ja Sanna Raita-ahon teos Arabikevään jälkeen - Arjen ja apokalypsin välissä käsittelee arabikevään jälkeistä Lähi-idän tilannetta.
Korpiolan ja Petro Poutasen teos Korona ja digitaalinen riskiyhteiskunta käsittelee koronakriisin vaikutuksia ihmisten elämään, arkeen ja yhteiskunnalliseen kokemukseen ensimmäisen pandemiavuoden aikana.
Korpiola on ollut Adoptioperheet ry:n puheenjohtaja ja Nordic Adoption Councilin hallituksen jäsen.[3] Hän on työskennellyt elokuvatuottajana ja Suomen elokuvasäätiössä tuotantokonsulttina.
Tuotanto
muokkaa- Kriisiviestintä digitaalisessa julkisuudessa. Helsinki: Infor, 2011. ISBN 978-952-5928-10-5
- Korpiola, Lilly & Nikkanen, Hanna: Arabikevät. Helsinki: Avain, 2012. ISBN 978-951-692-912-8
- Pitkä tie äidiksi. Helsinki: Tammi, 2014. ISBN 978-951-31-7657-0
- Korpiola, Lilly & Raita-aho Sanna: Arabikevään jälkeen - Arjen ja apokalypsin välissä. Helsinki: Tammi, 2017. ISBN 978-951-31-9686-8
- Korpiola, Lilly & Poutanen, Petro: Korona ja digitaalinen riskiyhteiskunta. Helsinki: Tammi, 2020. ISBN 978-952-04-1805-2
- Parpala, Alisa & Korpiola, Lilly: Alisan tarina - Yksi elämä, kaksi syöpää. Helsinki: Tammi, 2022. ISBN 978-952-04-4044-2
Lähteet
muokkaa- ↑ Korpiola, Lilly Kirjasampo. Viitattu 10.3.2022.
- ↑ Tieto-Finlandian ehdokkaat valittu Yle Uutiset. 8.11.2012. Viitattu 17.2.2016.
- ↑ Pitkä tie äidiksi / Lilly Korpiola E-kirjasto. Viitattu 17.2.2016.
Aiheesta muualla
muokkaa- Lilly Korpiolan kotisivut
- Arabikevät ja journalismin uusi ekosysteemi Journalismikritiikin vuosikirja 2012.
- Arabikevään jälkeen - tietoa teoksesta
- Arabikevään jälkijäristykset jatkuvat – tämä kirja auttaa ymmärtämään, miksi Lähi-itä on siinä tilassa kuin se on Helsingin Sanomat 29.12.2017.