Kari Enqvist
suomalainen professori ja kirjailija
Kari-Pekka Enqvist (s. 16. helmikuuta 1954 Lahti) on Helsingin yliopiston fysikaalisten tieteiden laitoksen teoreettisen fysiikan professori.[1]
| Kari Enqvist | |
|---|---|
 Kari Enqvist helmikuussa 2012. |
|
| Henkilötiedot | |
| Syntynyt | 16. helmikuuta 1954 Lahti, Suomi |
| Kansalaisuus |
 Suomi |
| Koulutus ja ura | |
| Tutkinnot | Helsingin yliopisto |
| Tutkimusalue | teoreettinen fysiikka, kosmologia |
| Palkinnot |
Magnus Ehrnrooth -säätiön palkinto 1997, Tieto-Finlandia 1999, Väinö Voipio -palkinto 2004, J. V. Snellman -palkinto 2007 |
| Aiheesta muualla | |
| Kotisivu | |
Ura
muokkaaEnqvist väitteli filosofian tohtoriksi vuonna 1983 teoreettisesta fysiikasta. Hän toimi kosmologian professorina Helsingin yliopistossa vuodesta 2001.[2] Enqvist on ollut myös Skepsis ry:n tieteellisen neuvottelukunnan puheenjohtaja. Vuoden 2010 alusta Enqvist nimitettiin viisivuotiseen akatemiaprofessorin virkaan. Enqvist jäi eläkkeelle Helsingin yliopistosta vuonna 2019.[3]
Enqvist valittiin Suomalaisen Tiedeakatemian jäseneksi vuonna 2004.[4]
Näkemyksiä
muokkaaEnqvist on Suomen tunnetuimpia luonnontieteellisen maailmankuvan selittäjiä ja tieteen popularisoijia. Hän on kirjoittanut useita luonnontieteitä kansantajuistavia kirjoja ja lukuisia artikkeleita. Kirjallisen työn ohella Enqvist on pitänyt yleistajuisia esitelmiä ja ollut usein mukana radion ja television tiedeohjelmissa. Hän on esiintynyt monissa tieteidenvälisissä seminaareissa ja on vakioesiintyjä Tieteen päivillä.[5] Huumorintajuisena esiintyjänä hän on usein mukana radion ja television viihteellisissä keskusteluohjelmissa. Hän on yksi Yle Radio 1 -kanavan vakiokolumnisteista, joiden puhutut kolumnit tallennetaan Yle Areenaan ja julkaistaan verkossa myös tekstimuodossa.[6]
Enqvist on uskonnoton.[7]
Tuomari Nurmion kappaleessa ”Punainen planeetta” mainittu ”Eno” on Kari Enqvist. Eno oli Nurmion ystäväpiiriin kuuluneen Enqvistin opiskeluaikainen lempinimi.[8]
Palkintoja
muokkaa- Suomen Kulttuurirahasto myönsi Enqvistille Yrjö Koskisen stipendin hänen kirjoitettuaan ylioppilaaksi Lahden lyseosta keväällä 1973.[9]
- Tiedonjulkistamisen valtionpalkinto vuonna 1995 kirjasta Tyhjästä syntynyt: Nykytieteen käsitys maailmankaikkeuden rakenteesta, yhdessä Jukka Maalammen kanssa. Perustelujen mukaan kirja ”perehdyttää lukijan havainnollisesti tutkimuksen uusimpiin tuloksiin ja valottaa samalla tieteentekijöiden toimintaa ja ajattelutapaa”, ja kirjoittajat ”popularisoivat fysiikkaa erittäin asiantuntevasti, poikkeuksellisen sujuvasti ja vauhdikkaasti”.[10]
- Hiukkasfysiikkaa ja kosmologiaa koskevista ansioista Enqvistille myönnettiin 1997 Magnus Ehrnrooth -säätiön palkinto.
- Lauri Jäntin säätiön palkinto vuonna 1997 kirjasta Näkymätön todellisuus.[11]
- Vuonna 1999 Enqvist sai Tieto-Finlandia-palkinnon teoksellaan Olemisen porteilla. Palkinnon jaosta päättänyt genetiikan professori Leena Palotie perusteli valintaansa sillä, että Enqvistin kirja ”haastaa lukijan pohtimaan tieteen totuuksia, itsestäänselvyyksiä ja näennäisiä ristiriitaisuuksia”. ”Vaikeasta tekstistä huolimatta Enqvistin teksti elää ja hengittää ja viettelee uuden maailmankäsityksen pohdintaan.”
- Vuonna 2004 Enqvist sai Vapaa-ajattelijain liiton Väinö Voipio -palkinnon tieteellisen todellisuuskäsityksen puolustamisesta.[12]
- Vuonna 2004 Enqvistille myönnettiin toinen valtion tiedonjulkistamispalkinto teoksesta Kosmoksen hahmo. Palkintoperustelujen mukaan Enqvist on määrätietoinen ja taitava tieteen kansantajuistaja, eikä hänen kirjansa voi olla herättämättä lukijan omaan maailmankuvaan liittyviä pohdintoja.
- Vuonna 2005 Enqvist sai Suomen tietokirjailijat ry:n Tietokirjailijapalkinnon.
- Enqvistille myönnettiin Helsingin yliopiston J. V. Snellman -palkinto 2007 ansiokkaasta toiminnasta tieteellisen tiedon välittäjänä.[5]
- Skepsis ry:n Sokrates-palkinto vuonna 2009.[13][14]
- Suomen Mensa ry luovutti Enqvistille vuoden 2012 Mensa-palkinnon.[15]
Teoksia
muokkaaKirjoittanut
muokkaa- Enqvist, Kari – Maalampi, Jukka: Tyhjästä syntynyt: Nykytieteen käsitys maailmankaikkeuden rakenteesta. Helsinki: WSOY, 1994. ISBN 951-0-19289-9.
- Näkymätön todellisuus. Helsinki: WSOY, 1996. ISBN 951-0-21363-2.
- Olemisen porteilla. Helsinki: WSOY, 1998. ISBN 951-0-22915-6.
- Valo ja varjo. Helsinki: WSOY, 2000. ISBN 951-0-25063-5.
- Kosmoksen hahmo. Helsinki: WSOY, 2003. ISBN 951-0-27916-1.
- Vien rucolan takaisin. Helsinki: WSOY, 2004. ISBN 951-0-29692-9.
- Suhteellisuusteoriaa runoilijoille. Helsinki: WSOY, 2005. ISBN 951-0-30082-9.
- Monimutkaisuus: Elävän olemassaolomme perusta. Helsinki: WSOY, 2007. ISBN 978-951-0-32679-4.
- Kuoleman ja unohtamisen aikakirjat. Helsinki: WSOY, 2009. ISBN 978-951-0-35443-8.
- Johdatus suhteellisuusteoriaan. Helsinki: Tähtitieteellinen yhdistys Ursa, 2011. ISBN 978-952-532-997-1.
- Uskomaton matka uskovien maailmaan. Helsinki: WSOY, 2012. ISBN 978-951-0-38972-0.
- Ensimmäinen sekunti: Silminnäkijän kertomus. Helsinki: WSOY, 2014. ISBN 978-951-0-40730-1.
- Ainoa mikä jää: keskusteluja siitä, mikä on tärkeää. (yhdessä Janne Saarikiven kanssa) WSOY, 2017. ISBN 9789510428023.
- Kangastuksia varjojen talossa: Todellisuutta etsimässä. WSOY, 2020. ISBN 978-951-0-44739-0.
- Wilson. Helsinki: WSOY, 2022. ISBN 978-951-0-47159-3.
- Tulivuoren varjossa: löytöretkellä identiteettiä etsimässä. Helsinki: WSOY, 2023. ISBN 978-951-0-50163-4.
Artikkeleita teoksissa
muokkaa- Usko: Hengellisyys valokuvassa. (Näyttelykirja) Helsinki: Sari Poijärvi, 2005. ISBN 951-95372-2-8.
- Sarlin, Tommi (toim.): Hiljaisuutta etsimässä. Helsinki: Kirjapaja, 2006. ISBN 951-607-329-8.
- Hanski, Ilkka – Niiniluoto, Ilkka – Hetemäki, Ilari (toim.): Kaikki evoluutiosta. Helsinki: Gaudeamus, 2009. ISBN 978-952-495-098-5.
Lähteet
muokkaa- ↑ Paavilainen, Ulla (päätoim.): Kuka kukin on: Henkilötietoja nykypolven suomalaisista 2015, s. 101. Helsinki: Otava, 2014. ISBN 978-951-1-28228-0.
- ↑ Ellonen, Leena (toim.): Suomen professorit 1640–2007, s. 108. Helsinki: Professoriliitto, 2008. ISBN 978-952-99281-1-8.
- ↑ Puttonen, Mikko: Opiskelu ei sujunut Kari Enqvistiltä – kunnes hän kohtasi kvanttimekaniikan Helsingin Sanomat. 1.3.2019. Viitattu 4.3.2019.
- ↑ Suomalaisen Tiedeakatemian varsinaiset jäsenet 2.9.2014. Suomalainen Tiedeakatemia. Viitattu 29.6.2015.
- ↑ a b Helsingin yliopiston vuosipäivä 26.3. (Helsingin yliopiston tiedote 26.3.2007).
- ↑ Kolumnit Yle. Viitattu 20.3.2022.
- ↑ Alenius, Jyrki: Lohduttaa, kun fyysikko ei lupaa mitään Helsingin Sanomat. 24.12.2009. Viitattu 7.6.2021.
- ↑ Ahlroth, Jussi: Eno etsii elämän tarkoitusta Helsingin Sanomat. 24.12.2009. Viitattu 3.6.2010.
- ↑ Mitä Missä Milloin: Kansalaisen vuosikirja 1974, s. 55. Helsinki: Otava, 1973.
- ↑ Myönnetyt palkinnot Tiedonjulkistamisen neuvottelukunta. Viitattu 7.6.2021.
- ↑ Palkitut 1985–2016 Lauri Jäntin säätiö. Viitattu 7.6.2021.
- ↑ Väinö Voipio -palkinto Vapaa-ajattelijain liitto ry. Viitattu 9.12.2009.
- ↑ Sokrates-palkinnot kautta aikojen Skepsis ry. Viitattu 8.9.2011.
- ↑ Järvinen, Risto K.: ”Sokrates-palkinnon velvoittava polte” Skeptikko. 2/2010. Viitattu 8.9.2011.
- ↑ Mensa-palkinto Kari Enqvistille Länsi-Savo. 8.10.2012. Etelä-Savon Viestintä. Viitattu 9.10.2012.
Aiheesta muualla
muokkaa
Wikimedia Commonsissa on kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Kari Enqvist.
Yleistä
muokkaa- Kari Enqvistin kotisivut.
- Kari Enqvistin tieteelliset julkaisut Helsingin yliopiston kotisivuilla.
- Enqvistin ansioluettelo.
- Kari Enqvist: Luonnontieteellistä sivistystä väheksytään.[vanhentunut linkki]
- Esitelmä: Mitä oli ennen alkuräjähdystä?
- Esitelmä Kirkkonummella: Mitä oli ennen alkuräjähdystä?
- Esitelmä pimeästä energiasta.
- Järvinen, Risto K.: Enqvist Puolimatkalle: Antakaa tieteen mennä menojaan! Skeptikko 4/2009.
- Kari Enqvistin alustus Johtaako tiede ateismiin? –keskustelutilaisuudessa.
- Enqvist, Kari: Lapsikaste on kirkolta moraaliton käytäntö. (Mielipidekirjoitus.) Helsingin Sanomat 21.3.2010.
- Syrjämäki, Sami: Rajaton riemu eli tyhmä Einstein, tyhmä Einstein! Kommentti Kari Enqvistin käsityksiin filosofiasta ja historiasta. Filosofia.fi 28.10.2012
- Pauli Pylkön kritiikki Kari Enqvistin ajattelusta. Uunikustannus 2012.
Haastatteluja
muokkaa- Luonnontieteen vaikutus maailmankatsomukseen (2005). Ylen Elävä arkisto.
- Miten minusta tuli minä, Kari Enqvist (2007). Ylen Elävä arkisto.
- Kasvokkain: Miltä tuntuu olla tieteen supertähti, Kari Enqvist? Yle Uutiset 13.2.2016.