Janne Saarikivi

suomalainen kielitieteilijä, professori ja sanoittaja

Janne Santeri Saarikivi (s. 29. toukokuuta 1973 Helsinki) on suomalainen kielitieteilijä ja tietokirjailija.

Janne Saarikivi
Henkilötiedot
Syntynyt29. toukokuuta 1973 (ikä 51)
Helsinki
Kansalaisuus suomalainen
Ammatti tietokirjailija

Koulutus

muokkaa

Saarikivi aloitti syksyllä 1989 Kallion lukiossa[1] ja valmistui ylioppilaaksi vuonna 1992. Hän väitteli tohtoriksi Helsingin yliopistossa vuonna 2006.[2] Väitöskirjassaan Substrata Uralica: Studies on Finno-Ugrian Substrate in Northern Russian Dialects hän käsitteli kuolleiden suomalais-ugrilaisten kielten jälkiä venäjän kielen pohjoisissa murteissa ja pyrki kehittämään kuolleiden kielten tutkimuksen menetelmiä.[3][4]

Vuosina 2006–2008 hän toimi tutkijana Helsingin yliopistossa[5]. Hän on ollut muun muassa suomalais-ugrilaisen kielentutkimuksen määräaikainen professori Helsingin yliopiston humanistisessa tiedekunnassa vuosina 2009–2014.[5] Saarikivi on toiminut professorina Helsingin yliopiston suomalais-ugrilaisten kielten laitoksella vuosina 2018–2021.[6][7][8]

Saarikivi on luennoinut ja opettanut ulkomailla muun muassa Tarton yliopistossa, Babeș-Bolyain yliopistossa ja Udmurtian valtionyliopistossa.[2] Hän toimii Tromssan yliopiston osa-aikaisena professorina.[9]

Saarikivi on polyglotti ja hallitsee itämerensuomalaisista kielistä suomen, viron, vepsän ja karjalan; saamelaiskielistä pohjoissaamen, jonka lisäksi ymmärtää eräitä muita saamen kieliä sekä joitakin niiden murteita; muista suomensukuisista kielistä permiläiskielet komin ja udmurtin, volgalaiskielistä marin ja ersän sekä ugrilaiskieli unkarin; germaanikielistä englannin, saksan ja ruotsin sekä muista indoeurooppalaisista kielistä venäjän, kreikan ja latinan sekä muista kielistä muun muassa turkin, arabian ja japanin – joskaan kaikkia hän ei puhu yhtä sujuvasti kuin esimerkiksi viroa.[4][10]

Saarikivi johti vuonna 2015 kahta tutkimushanketta.[11] Minoreurus-hanke tutkii vähemmistökielten säilymisen ja katoamisen kysymyksiä erityisesti Venäjällä vertaillen tilannetta Euroopan unionin vähemmistöihin.[11]

Saarikivi on 1990-luvulla tehnyt sanoituksia Ultra Bra -yhtyeen kappaleisiin.[12] Hän on myös kirjoittanut kolumneja muun muassa Parnassoon ja Helsingin Sanomiin.[13]

Saarikivellä on Helsingin yliopiston Suomalais-ugrilaisen ja pohjoismaisen osaston dosentuuri.[14]

Yksityiselämä

muokkaa

Saarikiven puoliso on Taina Saarikivi.[15]

Julkaisuja

muokkaa
  • Finnic personal names on Novgorod birch bark documents. Eripainos: Juhani Nuorluoto (ed.): Topics on the ethnic, linguistic and cultural making of the Russian North. Slavica Helsingiensia ; 32. Helsingin yliopisto, 2007. ISBN 978-952-1043-67-3. Artikkelin verkkoversio.
  • Linguistics and archaeology : a critical view of an interdisciplinary approach with reference to the prehistory of Northern Scandinavia. Kirjan osa. Suomalais-Ugrilainen Seura, 2012. ISBN 978-952-5667-39-4. Artikkelin verkkoversio.

Teoksia

muokkaa

Lähteet

muokkaa
  1. Ville Similä ja Mervi Vuorela: Ultra Bra – Sokeana hetkenä, s. 43. Porvoo-Helsinki: WSOY, 2018.ISBN 978-951-0-42976-1.
  2. a b Curriculum Vitae (PDF) Helsingin yliopisto. Viitattu 24.12.2015.
  3. Substrata Uralica: Studies on Finno-Ugrian Substrate in Northern Russian Dialects helda.helsinki.fi. Viitattu 10.1.2018.
  4. a b Kielitieteilijä Janne Saarikivi | Tienviittoja areena.yle.fi. Viitattu 10.1.2018.
  5. a b Janne Saarikivi – 375 Humanistia 375humanistia.helsinki.fi. Viitattu 10.1.2018.
  6. Janne Saarikivi Helsingin yliopisto. Viitattu 11.2.2019.
  7. Professori Janne Saarikivi – Sanastotutkimuksen päämäärän pitäisi olla sanojen suuri yhtenäisteoria Helsingin yliopisto. 4.5.2018. Viitattu 13.9.2020.
  8. Koulutuksen kunnianpalautusta saadaan vielä odotella Helsingin Sanomat. 22.6.2021. Viitattu 17.7.2021.
  9. Janne Saarikiven kolumni: Tähän pöytään suomenkielinen ruokalista, ja ilman huippuosaajaa, kiitos Yle Uutiset. Viitattu 13.10.2021.
  10. Aiotko opetella uuden kielen tänä kesänä? – Polyglotti Janne Saarikivi jakaa parhaat vinkkinsä kielten opetteluun Yle Uutiset. Viitattu 10.1.2018.
  11. a b Kadonneiden ja katoavien kielien äärellä – 375 Humanistia 375humanistia.helsinki.fi. Viitattu 10.1.2018.
  12. Palmén, Joanna: Määrittele ensin kielitaito Image. 25.6.2014. Viitattu 24.12.2015.
  13. Janne Saarikiven kolumnit Helsingin Sanomat. Viitattu 24.12.2015.
  14. Janne Saarikivi Research portal, viitattu 15.5.2023
  15. 50-vuotias | ”Nuorena ajattelin, että pystyn mihin vain”, kielitieteilijä Janne Saarikivi sanoo Helsingin Sanomat. 26.5.2023. Viitattu 27.5.2023.

Aiheesta muualla

muokkaa