Tietokirjallisuuden Finlandia
Tietokirjallisuuden Finlandia-palkinto (vuoteen 2015 saakka Tieto-Finlandia-palkinto) on myönnetty vuodesta 1989 ansiokkaalle suomalaiselle yleistajuiselle tietokirjalle, ”jonka voidaan katsoa merkittävästi edistävän lukijoiden kiinnostusta kerronnaltaan taidokkaaseen tietokirjallisuuteen”. Palkinnon myöntää Suomen Kirjasäätiö. Palkinnon suuruus on 30 000 euroa.[1] Alkuperäinen palkintosumma oli 100 000 markkaa.[2] Vuonna 1998 palkintosumma nousi 150 000 markkaan.[3]
Kirjasäätiön hallitus asettaa kolmihenkisen valintalautakunnan, joka nimeää palkintoehdokkaaksi kolmesta kuuteen kirjaa sekä henkilön, joka valitsee ehdokkaista lopullisen palkinnonsaajan.[4] Yhden valitsijan malli otettiin käyttöön vuonna 1999.[5]
Tieteentekijät ja tietokirjailijat ovat arvostelleet palkinnon perusteita liian löyhiksi, viihteellisiksi ja epätieteellisiksi.[6]
Vuonna 2016 palkinto jaettiin ensimmäisen kerran nimellä tietokirjallisuuden Finlandia-palkinto.[7]
Palkitut ja ehdokkaat
muokkaaVuosi | Kirjailija[8] | Kirja[8] | Valitsija(t) | Kirjoitus- kieli |
Muut ehdokkaat[8] |
---|---|---|---|---|---|
1989 | Erik Tawaststjerna | Jean Sibelius 1–5 | Esko Häkli Anto Leikola Jorma Kaimio[2] |
suomi | Pekka Teerikorpi & Mauri Valtonen: Kosmos: Maailmamme muuttuva kuva (kunniamaininta) Seppo Zetterberg (päätoim.): Maailmanhistorian pikkujättiläinen (kunniamaininta) Riitta Nikula: Armas Lindgren 1874–1989: Arkkitehti (kunniamaininta) Linda Jakobson: Mureneva muuri: Vuosi kiinalaisena (kunniamaininta) |
1990 | Markku Löytönen (toim.) | Matka-arkku: Suomalaisia tutkimusmatkailijoita | Arne Rousi Jaakko Nousiainen Pentti Virrankoski[9] |
suomi | Matti Kamppinen, Pasi Laihonen & Timo Vuorisalo (toim.): Kulttuurieläin (kunniamaininta) Nils Erik Wickberg: Städer, byggnader... (kunniamaininta) Keijo Korhonen: Mitalin toinen puoli (kunniamaininta) |
1991 | Olli Marttila, Tari Haahtela, Hannu Aarnio & Pekka Ojalainen | Suomen päiväperhoset | Jali Ruuskanen Katarina Eskola Juhani Lokki[10] |
suomi | Matti Klinge, Laura Kolbe, Maria-Liisa Nevala & Päivi Setälä: Kuningatar Kristiina – aikansa eurooppalainen (kunniamaininta) Raimo Lehti: Tanssi auringon ympäri (kunniamaininta) Kurt Zilliacus (toim.): ”Finska skären” (kunniamaininta) Lauri Haataja & Martti Lintunen: Karjala-nostalgia (kunniamaininta) Osmo Kontula & Maarit Miettinen (toim.): Seksuaalinen mielihyvä (kunniamaininta) |
1992 | Jukka Salo & Mikko Pyhälä | Amazonia | Seppo Zetterberg Nils Mustelin Riitta Nikula[11] |
suomi | Nils Edelman: Viisaita ja veijareita geologian maailmassa (kunniamaininta) Varpu Lindström: Uhmattaret. Suomalaisten siirtolaisnaisten vaiheita Kanadassa 1890–1930 (kunniamaininta) Pekka Nevalainen & Hannes Sihvo (toim.): Inkeri. Historia, kansa, kulttuuri (kunniamaininta) Ismo Nuuja, Jouni Paarlahti, Risto Palokangas & Risto Hamari: Kestävä tulevaisuus. Ympäristöopas (kunniamaininta) Hannes Saarinen: Berliini. Kulttuuria ja historiaa (kunniamaininta) |
1993 | Erik Wahlström, Tapio Reinikainen & Eeva-Liisa Hallanoro | Ympäristön tila Suomessa | Ilkka Niiniluoto Klaus Mäkelä Risto Varteva[12] |
suomi | Helena Allahwerdi & Helena Hallenberg (toim.): Islamin porteilla (kunniamaininta) Eeva Furman: Saariston luonto (kunniamaininta) Kalevi Haikara: Bertolt Brechtin aika, elämä ja tuotanto (kunniamaininta) Matti Kortteinen: Kunnian kenttä (kunniamaininta) Juha Siltala: Suomalainen ahdistus (kunniamaininta) |
1994 | Heikki Ylikangas | Tie Tampereelle | Jukka Kemppinen Matti Kortteinen Tuula Koukku[13] |
suomi | Kari Cantell: Interferonin tarina. Tiedemiehen elämää – iloja ja suruja Tuula Karjalainen: Ikuinen sunnuntai. Martta Wendelinin kuvien maailma Veijo Meri: Maassa taivaan saranat. Suomalaisten historia vuoteen 1814 Panu Rajala: Korkea päivä ja ehtoo. F. E. Sillanpää vuosina 1931–1964 Päivi Setälä: Antiikin nainen |
1995 | Matti Sarmela | Suomen perinneatlas | Antti Tanskanen Barbro Slotte Jukka Salo[14] |
suomi | Kari Enqvist & Jukka Maalampi: Tyhjästä syntynyt Olavi K. Fält, Kai Nieminen, Anna Tuovinen & Ilmari Westerinen: Japanin kulttuuri Rostislav Holthoer: Muinaisen Egyptin kulttuuri Ilkka Niiniluoto: Järki, arvot ja välineet Jorma Palo: Suomalainen lääkärikirja |
1996 | Pekka Kivikäs | Kalliomaalaukset: muinainen kuva-arkisto | Keijo K. Kulha Hannu I. Miettinen Sari Näre[15] |
suomi | Hannele Koivunen: Madonna ja huora Tuomo Polvinen: J.K. Paasikivi. Valtiomiehen elämäntyö 3, 1939–1944 Pertti Saurola (toim.): Suomen pöllöt Matti Wuori: Faustin uni Seppo Zetterberg (toim.): Viro. Historia, kansa, kulttuuri |
1997 | Fabian Dahlström, Erkki Salmenhaara & Mikko Heiniö | Suomen musiikin historia 1–4 | Laura Kolbe Osmo Pekonen Erik Toivanen[16] |
suomi | Kari Enqvist: Näkymätön todellisuus Juha Ilonen: Toinen Helsinki – The Other Helsinki Riitta Konttinen: Boheemielämä: Venny Soldan-Brofeldtin taiteilijantie Mikko Pöllänen, Jari Kontiokorpi, Olli-Pekka Pietiläinen & Esko Veijalainen: Arktika: muuttolintujen valtaväylillä Päivi Setälä: Keskiajan nainen |
1998 | Hannu Karttunen | Vanhin tiede – Tähtitiedettä kivikaudesta kuulentoihin | Ritva-Sini Härkönen Antti Karisto Matti Leinonen[3] |
suomi | Finland: a cultural encyclopedia Panu Kaila: Talotohtori Jukka Rislakki & Eila Lahti-Argutina: Meillä ei kotia täällä Arne Rousi: Auringonkukasta viiniköynnökseen. Ravintokasvit Seppo Zetterberg: Jüri Vilmsin kuolema |
1999 | Kari Enqvist | Olemisen porteilla | Leena Palotie[5] | suomi | Matti Huurre: Kivikauden Suomi Irma Järvinen, Lasse Kosonen & Marita Joutjärvi: Parhaat ruokasienet ja maukkaimmat sieniherkut Kukka-Maaria Karjalainen: Isä Yrjö Kaukiainen: Laiva Toivo, Oulu Suomalaisen viittomakielen perussanakirja |
2000 | Anu Kantola et al. | Maailman tila ja Suomi | Georg Henrik von Wright[17] | suomi | Jaakko Heinimäki: Seitsemän syntiä Max Jakobson: Väkivallan vuodet I Antti Karppinen: Venäjän aatetta jäljittämässä Iiris Lappalainen (toim.): Suomen luonnon monimuotoisuus Heikki Oja: Aikakirja |
2001 | Heikki Paunonen & Marjatta Paunonen | Tsennaaks Stadii, bonjaaks slangii: Stadin slangin suursanakirja | Risto Ihamuotila[18] | suomi | C. J. Gardberg, Simo Heininen & P. O. Welin: Kansallispyhäkkö. Turun tuomiokirkko 1300–2000 Anna Kirveennummi & Riitta Räsänen: Suomalainen kylä kuvattuna ja muisteltuna Markku Mikkola-Roos & Rauno Yrjölä (toim.): Viikki. Helsingin Vanhankaupunginlahden historiaa ja luontoa Terra Cognita. Maailma tulee tunnetuksi Vesa Sirén: Aina poltti sikaria. Jean Sibelius aikalaisten silmin (Otava) |
2002 | Esko Valtaoja | Kotona maailmankaikkeudessa | Isä Ambrosius | suomi | Jukka Annala: Salmiakki Max Jakobson: Pelon ja toivon aika Minna Kettunen: Halosen taiteilijasuku Merete Mazzarella: Kun kesä kääntyy. Vanhenemisen taidosta Seppo Zetterberg: Eero Erkko |
2003 | Antti Helanterä & Veli-Pekka Tynkkynen | Maantieteelle Venäjä ei voi mitään | Astrid Gartz | suomi | Markku Lappalainen: Lepakot – salaperäiset nahkasiivet Kirsi Saarikangas: Asunnon muodonmuutoksia. Puhtauden estetiikka ja sukupuoli modernissa arkkitehtuurissa Hannes Sihvo: Elävä Kivi. Aleksis Kivi aikanansa Matti Vainio: ”Nouskaa aatteet!” Robert Kajanus. Elämä ja taide Kalevi Wiik: Eurooppalaisten juuret |
2004 | Elina Sana | Luovutetut: Suomen ihmisluovutukset Gestapolle | Hannu Taanila | suomi | Anna Kortelainen: Levoton nainen. Hysterian kulttuurihistoriaa Magnus Londen, Anders Mård & Milena Parland (kuvat: Andrej Scherbakov-Parland): Pietari – Metropoli nurkan takana (S:t Petersburg. Metropolen runt hörnet) Helena Sederholm ym. (toim.): Pinx. Maalaustaide Suomessa. Tarinankertojia Tuulikki Valkonen: Mäyhä. Lähikuvia Marko Tapion elämästä Jussi Viitala: Inhimillinen eläin, eläimellinen ihminen. Sosiaalisen käyttäytymisen avaimet |
2005 | Sami Koski, Mika Rissanen & Juha Tahvanainen | Antiikin urheilu | Kari Raivio | suomi | Risto Pekkanen & Janne Kostamo (päätoim.): Gaia Kaisa Häkkinen: Nykysuomen etymologinen sanakirja Jaakko Hämeen-Anttila: Islamin käsikirja Olli Lehto: Oman tien kulkijat. Veljekset Vilho, Yrjö ja Kalle Väisälä Esko Salminen: Viestinnällä vallankumoukseen. ”Demokraattisen toimittajakoulutuksen” aika 1960-luvulta 1980-luvulle |
2005 joulukuu | Jari Leskinen & Antti Juutilainen (toim.) | Jatkosodan pikkujättiläinen | Helena Ranta | suomi | Pia Brandt, Erja Korteniemi-Poikela, Raisa Cacciatore & Maarit Huovinen: Hei beibi, mä oon tulta! Ilkka Jukarainen: Uistin Anna Kortelainen: Päivä naisten paratiisissa Jouko Tuomisto: 100 kysymystä ympäristöstä ja terveydestä Osmo Tammisalo: Rakkauden evoluutio |
2006 | Erkki Tuomioja | Häivähdys punaista: Hella Wuolijoki ja hänen sisarensa Salme Pekkala vallankumouksen palveluksessa (suom. Heikki Eskelinen) | Raimo Väyrynen | englanti | Petri Neuvonen (toim.): Kerrostalot 1880-2000. Arkkitehtuuri, rakennustekniikka ja korjaaminen Eero Saarenheimo: Casanova ja Sprengtporten. Kirjastonhoitajan ja kenraalin yhteiset vuodet Satu Salonen: Sairaan hyvä potilas Caterina Stenius: Chaconne. Magnus Lindberg ja uusi musiikki (Chaconne. En bok om Magnus Lindberg och den nya musiken) Ilmari Susiluoto: Suuruuden laskuoppi. Venäläisen tietoyhteiskunnan synty ja kehitys |
2007 | Peter von Bagh | Sininen laulu | Matti Apunen | suomi | Kaarina Davis: Rankka kutsumus. Sairaanhoitajan päiväkirja Hannu Mäkelä: Casanova eli Giacomo Casanovan tie naisten miehestä kirjailijaksi Rea Peltola & Vesa Koivu: Pionit Seppo Turunen: Paviaaneja, punaviiniä ja puutarhanhoitoa. Esseitä ihmisen biologiasta Seppo Zetterberg: Viron historia |
2008 | Marjo T. Nurminen | Tiedon tyttäret | Veikko Sonninen | suomi | Tuomas Hoppu & julkaisuryhmä (toim.): Tampere 1918 Juhani Koivisto: Tuijotin tulehen kauan –Toivo Kuulan lyhyt ja kiihkeä elämä Helena Telkänranta, Heikki Simola & Harri Ajomaa (toim.): Laulujoutsenen perintö – Suomalaisen ympäristöliikkeen taival Jorma Lehtola: Laulujen Lappi Sari Näre & Jenni Kirves (toim.): Ruma sota – Talvi- ja jatkosodan vaiettu historia |
2009 | Henrika Tandefelt | Borgå 1809: Ceremoni och fest (Porvoo 1809: Juhlamenoja ja tanssiaisia) | Björn Wahlroos | ruotsi | Roope Hollmén: Juuret Karjalassa Seppo Laurell: Valo merellä – Suomen majakat 1753-1906 (Ljuset till havs – Finlands fyrar 1753-1906) Juha Maasola: Kirves Antti Parpola & Veijo Åberg: Metsävaltio – Metsähallitus ja Suomi 1859–2009 Mikko Ylikangas: Unileipää, kuolonvettä, spiidiä – Huumeet Suomessa 1800–1950 |
2010 | Vesa Sirén | Suomalaiset kapellimestarit: Sibeliuksesta Saloseen, Kajanuksesta Franckiin | Sinikka Salo | suomi | Saara Bäck, Markku Ollikainen, Erik Bonsdorff, Annukka Eriksson, Eeva-Liisa Hallanaro, Sakari Kuikka, Markku Viitasalo, Mari Walls (toim.): Itämeren tulevaisuus Harry Halén (julkaisija.): Gustaf Mannerheim: Dagbok förd under min resa i Centralasien och Kina 1906-07-08 Sirpa Kähkönen: Vihan ja rakkauden liekit - kohtalona 1930-luvun Suomi Tatu Lehtovaara, valokuvat Jukka Heiskanen: Suomalaiset kalaherkut Anssi Ruusuvuori: Puukon historia[19] |
2011 | Soili Stenroos, Teuvo Ahti, Katileena Lohtander & Leena Myllys (toim.) | Suomen jäkäläopas | Alf Rehn | suomi | Raoul Johnsson (kirjoittaja) & Maria Grönroos, Ilkka Karttunen, Tommi Jokivaara, Juhani Kaskeala, Erik Båsk (toimituskunta): Kustaa III ja suuri merisota: Taistelut Suomenlahdella 1788–1790 Anna Keski-Rahkonen & Minna Nalbantoglu: Unihiekkaa etsimässä Mikko Porvali: Operaatio Hokki Christer Pursiainen: Trotski Markus Varesvuo, Jari Peltomäki & Bence Máté: Lintukuvauksen käsikirja |
2012 | Elina Lappalainen | Syötäväksi kasvatetut: Miten ruokasi eli elämänsä | Janne Virkkunen | suomi | Lilly Korpiola & Hanna Nikkanen: Arabikevät Anto Leikola: Norsusta nautilukseen: Löytöretkiä eläinkuvituksen historiaan Arto Mustajoki: Kevyt kosketus venäjän kieleen Jukka Tarkka: Karhun kainalossa: Suomen kylmä sota 1947–1990 Björn Wahlroos: Markkinat ja demokratia |
2013[20] | Ville Kivimäki | Murtuneet mielet: Taistelu suomalaissotilaiden hermoista 1939–1945 | Maija Tanninen-Mattila | suomi | Hanna Jensen: 940 päivää isäni muistina Harri Kalha: Kokottien kultakausi: Belle Époquen mediatähdet modernin naiseuden kuvastimina Teemu Keskisarja: Viipuri 1918 Rauli Partanen, Harri Paloheimo & Heikki Waris: Suomi öljyn jälkeen Matti Verkasalo, Jarkko-Juhani Henttonen & Kai Arponen: Vapaalasku – tieto, taito, turvallisuus |
2014[21] | Mirkka Lappalainen | Pohjolan leijona: Kustaa II Adolf ja Suomi 1611–1632 | Heikki Hellman[22] | suomi | Minna Maijala: Herkkä, hellä, hehkuvainen Minna Canth Hanna Nikkanen & Antti Järvi: Karanteeni: Kuinka aids saapui Suomeen Pekka Nykänen & Merina Salminen: Operaatio Elop Aila Ruoho & Vuokko Ilola: Usko, toivo ja raskaus: Vanhoillislestadiolaista perhe-elämää Samuli Tiikkaja: Tulisaarna: Einojuhani Rautavaaran elämä ja teokset |
2015 | Tapio Tamminen | Kansankodin pimeämpi puoli[23] | Arto Nyberg[24] | suomi | Sari Katajala-Peltomaa, Christian Krötzl & Marjo Meriluoto-Jaakkola (toim.): Suomalaisten pyhiinvaellukset keskiajalla Esa Koivuranta, Kati Pehkonen, Tuija Sorjanen & Annina Vainio: Marimekko: Suuria kuvioita Tiina Miettinen: Piikojen valtakunta: Nainen, työ ja perhe 1600–1700-luvuilla |
2016 | Mari Manninen | Yhden lapsen kansa: Kiinan salavauvat, pikkukeisarit ja hylätyt tyttäret | Jörn Donner[7] | suomi | Vesa Heikkinen & Tapio Pajunen, Kansalaistaito: Miten politiikkaa voi ymmärtää, jos sitä voi ymmärtää? Heikki Aittokoski: Kuolemantanssi: Askeleita nationalismin Euroopassa Marjo Kaartinen, Hannu Salmi & Marja Tuominen (toim.): Maamme: Itsenäisen Suomen kulttuurihistoria Harri Kalha: Rut Bryk: Elämän taide Kimmo Ohtonen: Karhu – voimaeläin[26] |
2017 | Riitta Kylänpää | Pentti Linkola: Ihminen ja legenda[27] | Matti Rönkä[28] | suomi | Martti Backman: Vakoojat: Vilho Pentikäisen pako ja neuvostovakoilun romahdus 1933 Eeva Eronen: Jättiläisen askeleet: Matka Kiinan talouteen Jenni Räinä & Vesa Ranta: Reunalla: Tarinoita Suomen tyhjeneviltä sivukyliltä Alexander Stubb & Karo Hämäläinen: Alex Työryhmä ja Hanna Nikkanen: Hyvän sään aikana: Mitä Suomi tekee, kun ilmasto muuttaa kaiken |
2018 | Seppo Aalto | Kapina tehtailla: Kuusankoski 1918[29] | Virpi Suutari[30] | suomi | Tuomas Aivelo: Loputtomat loiset Kaisa Haatanen ja Sanna-Mari Hovi: Monarkian muruset: Kaiken maailman kuninkaallisia Helena Ruuska: Hugo Simberg. Pirut ja enkelit Risto Siilasmaa ja Catherine Fredman: Paranoidi optimisti: Näin johdin Nokiaa murroksessa Ville Similä ja Mervi Vuorela: Ultra Bra – Sokeana hetkenä[31] |
2019 | Anssi Jokiranta, Pekka Juntti, Anna Ruohonen & Jenni Räinä | Metsä meidän jälkeemme | Sixten Korkman[32] | suomi | Anu Kantola ja Hanna Kuusela: Huipputuloiset: Suomen rikkain promille Ville Ropponen ja Ville-Juhani Sutinen: Luiden tie: Gulagin jäljillä Aapo Roselius ja Oula Silvennoinen: Villi itä Andrei Sergejeff: Egyptin historia – Kleopatran ajasta arabikevääseen Taina Tervonen ja Anna Autio: Hukkuneet[33] |
2020 | Marko Tikka & Seija-Leena Nevala | Kielletyt leikit – Tanssin kieltämisen historia Suomessa 1888–1948 | Nasima Razmyar[34] | suomi | Leena Malkki: Mitä tiedämme terrorismista Jussi Pullinen: Mitä meille tapahtui? – Näin internet ja sosiaalinen media muuttivat elämämme Timo R. Stewart: Valter Juvelius ja kadonneen arkin metsästys Juha Taskinen: Jää hyvin, saimaannorppa Marjatta Sarpaneva: Timo Sarpaneva – taide ja elämä[35] |
2021 | Osmo Tapio Räihälä | Miksi nykymusiikki on niin vaikeaa[36] | Katri Makkonen[37] | suomi | Markku Henriksson: Tähtilipun maa – Yhdysvaltain alueen historia Ritva Kylli: Suomen ruokahistoria – Suolalihasta sushiin Kristiina Markkanen ja Leena Virtanen: Wivi ja Hanna – Arkkitehdin ja kauppaneuvoksen yhteiset vuodet Osmo Soininvaara: 2020-luvun yhteiskuntapolitiikka Julia Thurén: Kaikki kuluttamisesta – Näin aloin käyttää rahojani paremmin[38] |
2022 | Ville-Juhani Sutinen | Vaivan arvoista. Esseitä poikkeuskirjallisuudesta[39] | Hanna Nohynek[40] | suomi | Anu Kantola & työryhmä: Kahdeksan kuplan Suomi. Yhteiskunnan muutosten syvät tarinat Maria Katajavuori: Valas lasimaljassa. Miten vangitsemme itsemme ympäristötuhon ansaan Annika Luther: Rågen. En spretig historia (suom. Rukiin viljava historia) Hannu Salmi: Tunteiden palo. Turku liekeissä 1827 Timo R. Stewart: Luvatun maan lumo. Israelin kristityt ystävät Suomessa[41] |
2023 | Antti Järvi | Minne katosi Antti Järvi?[42] | Linda Liukas[43] | suomi | Heini Junkkaala: Pirkko Saisio – Sopimaton Ritva Kovalainen & Sanni Seppo: Pohjoistuulen metsä Tuomas Kyrö: Aleksi Suomesta Ville Mäkipelto & Paavo Huotari: Sensuroitu – Raamatun muutosten vaiettu historia Sonja Saarikoski: Naisvangit – Rikollisuuden kehä maailman onnellisimmassa maassa[44] |
2024 | Pekka Haavisto[45] |
Katso myös
muokkaaLähteet
muokkaa- ↑ Tietokirjallisuuden Finlandia Suomen Kirjasäätiö. Viitattu 31.10.2022.
- ↑ a b Tulonen, Jouni: Ensimmäinen Tieto-Finlandia odotetusti Erik Tawaststjernan Sibelius-elämäkerralle. Helsingin Sanomat, 17.3.1989, s. 25. Lehti HS Aikakoneessa (tilaajille).
- ↑ a b Majander, Antti: Hannu Karttusen Vanhin tiede on aina käsillä HS.fi. 16.1.1998. Viitattu 1.6.2023.
- ↑ Finlandia-palkintojen säännöt 16.3.2021. Suomen Kirjasäätiö. Viitattu 31.10.2022.
- ↑ a b Stenbäck, Irma: Olemisen porteista ojennettiin 150 000 markkaa HS.fi. 15.1.1999. Viitattu 1.6.2023.
- ↑ Stenbäck, Irma: Mazzarella suututti tiedekirjailijat HS.fi. 18.3.2008. Viitattu 31.10.2022.
- ↑ a b Sundqvist, Janne: Finlandia-palkintojen nimet pistettiin uusiksi – Baba Lybeck valitsee kaunokirjallisuuden Finlandia-voittajan Yle Uutiset. 29.3.2016. Viitattu 29.3.2016.
- ↑ a b c Tietokirjallisuuden Finlandia: Aiemmat voittajat Kirjasäätiö. Viitattu 4.6.2023.
- ↑ Hellman, Heikki: Suomen tieteen tutkimusmatkailijat palkittiin. Helsingin Sanomat, 16.3.1990, s. B11. Lehti HS Aikakoneessa (tilaajille).
- ↑ Perhoskirja voitti Tieto-Finlandian. Helsingin Sanomat, 22.3.1991, s. B6. Lehti HS Aikakoneessa (tilaajille).
- ↑ Lappalainen, Jukka-Pekka: Amazonia on vahva tietopaketti. Helsingin Sanomat, 20.3.1992, s. B10. Lehti HS Aikakoneessa (tilaajille).
- ↑ Paukku, Timo: ”Ympäristöraamattu” sai Tieto-Finlandian. Helsingin Sanomat, 19.3.1993, s. C4. Lehti HS Aikakoneessa (tilaajille).
- ↑ Heikki Ylikankaan dokumenttikronikka Tampereen taisteluista sai Tieto-Finlandian. Helsingin Sanomat, 18.3.1994, s. C5. Lehti HS Aikakoneessa (tilaajille).
- ↑ Alkio, Jyrki: Suomalaisuus päihitti vieraat kulttuurit: Matti Sarmelan kolmenkymmenen vuoden uurastus palkittiin Tieto-Finlandialla. Helsingin Sanomat, 20.1.1995, s. B10. Lehti HS Aikakoneessa (tilaajille).
- ↑ Majander, Antti: Kalliomaalausten uraauurtava harrastaja Pekka Kivikäs sai Tieto-Finlandian. Helsingin Sanomat, 12.1.1996, s. C5. Lehti HS Aikakoneessa (tilaajille).
- ↑ Majander, Antti: Tieto-Finlandia musiikin perusteokselle. Helsingin Sanomat, 10.1.1997, s. C5. Lehti HS Aikakoneessa (tilaajille).
- ↑ Kuusi kirjaa kilpailee Tieto-Finlandia-palkinnosta HS.fi. 26.11.1999. Viitattu 1.6.2023.
- ↑ Slangikirja sai Tieto-Finlandian MTV Uutiset. 11.1.2001. Viitattu 1.6.2023.
- ↑ Marja-Liisa Lappalainen: He kilpailevat Tieto-Finlandiasta Ilta-Sanomat, is.fi. 4.11.2010. Viitattu 30.6.2021.
- ↑ Ville Kivimäen sotilaan psyykeä kuvaava Murtuneet mielet voitti Tieto-Finlandian Helsingin Sanomat. 21.11.2013. Viitattu 17.2.2015.
- ↑ Rinta-Tassi, Minna: Tieto-Finlandia Mirkka Lappalaiselle Yle Uutiset. 19.11.2014. Viitattu 19.11.2014.
- ↑ Sundqvist, Janne: Finlandia-palkintojen päättäjät valittu Yle Uutiset. 20.5.2014. Viitattu 19.11.2014.
- ↑ Pesonen, Mikko: Kansankodin pimeämpi puoli sai Tieto-Finlandian – Finlandia Junior esikoisteos Rambolle Ylen uutiset. 26.11.2015. Viitattu 26.11.2015.
- ↑ Sundqvist, Janne: Hector päättää Finlandia-palkinnon saajan Yle Uutiset. 28.4.2015. Viitattu 29.4.2015.
- ↑ Blomberg, Maria: Tieto-Finlandia -ehdokkaat julkistettiin – mukana ex-voittaja Marjo T. Nurminen Yle Uutiset. 2.11.2015. Viitattu 2.11.2015.
- ↑ Gustafsson, Miia: Tietokirjallisuuden Finlandia-ehdokkaat julkistettiin – mukana monta toimittajaa Yle Uutiset. 31.10.2016. Viitattu 31.10.2016.
- ↑ Pesonen, Mikko: Tieto-Finlandia Pentti Linkola -elämäkerralle Yle Uutiset. 29.11.2017. Viitattu 3.6.2023.
- ↑ Gustafsson, Miia: Elisabeth Rehn on tämän vuoden Finlandia-diktaattori Yle Uutiset. 20.4.2017. Viitattu 2.11.2017.
- ↑ Verilöyly Kuusankoskella toi Tieto-Finlandian Seppo Aallolle Ilta-Sanomat. 28.11.2018. Viitattu 28.11.2018.
- ↑ Parkkinen, Pia: Kirjallisuuden Finlandia-diktaattorit on nimetty: He ovat Seppo Puttonen, Virpi Suutari ja Riku Rantala Yle Uutiset. 19.4.2018. Viitattu 4.11.2018.
- ↑ Puukka, Päivi: Tietokirjallisuuden Finlandia -palkinnosta kisaavat muun muassa kirjat maailman monarkioista ja ihmistä piinaavista loisista Yle Uutiset. 5.11.2018. Viitattu 5.11.2018.
- ↑ Natri, Santtu: Kirjallisuuden Finlandia-voittajista päättävät Merja Ylä-Anttila, Sixten Korkman ja Olavi Uusivirta Yle Uutiset. 27.3.2019. Viitattu 27.5.2019.
- ↑ Bjurström, Eelis: Suomen rikkain promille, heimosodat ja hukkuneet pakolaiset – nämä kuusi teosta ovat ehdolla Tieto-Finlandian saajaksi Yle Uutiset. 6.11.2019. Viitattu 6.11.2019.
- ↑ Gustafsson, Miia: Finlandia-diktaattorit on valittu – Kaunokirjallisuuden voittajan valitsee kapellimestari Hannu Lintu Yle Uutiset. 25.3.2020. Viitattu 8.10.2020.
- ↑ Gustafsson, Miia: Tässä ovat tietokirjallisuuden Finlandia-ehdokkaat: mukana teokset tanssikiellosta, saimaannorpasta ja terrorismista Yle Uutiset. 3.11.2020. Viitattu 3.11.2020.
- ↑ Puukka, Päivi: Tietokirjallisuuden Finlandia-palkinnon voittanut Osmo Tapio Räihälän teos selittää, miksi nykymusiikki koetaan vaikeana Yle Uutiset. Viitattu 1.12.2021.
- ↑ Nyberg, Henrietta: Finlandia-palkintojen valitsijat nimetty – kaunokirjallisuuden palkittavan valitsee tänä vuonna elokuvaohjaaja Zaida Bergroth Turun Sanomat. 22.3.2021. Viitattu 3.6.2023.
- ↑ Gustafsson, Miia: Tässä ovat tietokirjallisuuden Finlandia-ehdokkaat – mukana teokset kuluttamisesta, nykymusiikista ja ruokahistoriasta Yle Uutiset. 9.11.2021. Viitattu 9.11.2021.
- ↑ Vanha-Majamaa, Anton: Kun korona iski, Ville-Juhani Sutinen alkoi ahmia tuhatsivuisia järkäleitä: syntyi Tieto-Finlandialla palkittu teos poikkeuskirjallisuudesta Yle Uutiset. 30.11.2022. Yleisradio. Viitattu 30.11.2022.
- ↑ Kanerva, Arla: Finlandia-palkintojen lautakunnat ja valitsijat nimettiin: Voittajista päättävät Hanna Nohynek, Ernest Lawson ja Mari Leppänen HS.fi. 9.3.2022. Viitattu 9.3.2022.
- ↑ Puukka, Päivi: Tietokirjallisuuden Finlandia-ehdokaskirjat kysyvät, miksi Suomi kuplaantuu ja miksi pidämme ruisleivästä Yle Uutiset. 8.11.2022. Viitattu 8.11.2022.
- ↑ Puukka, Päivi: Tietokirjallisuuden Finlandia-palkinnon 2023 saa Antti Järven riipaiseva sukutarina Minne katosi Antti Järvi? Yle Uutiset. 29.11.2023. Yleisradio. Viitattu 29.11.2023.
- ↑ Jorma Uotinen valitsee Finlandia-voittajan. Helsingin Sanomat, 14.4.2023, s. B 5. Helsinki: Sanoma Media Finland Oy. ISSN 0355-2047. Artikkelin verkkoversio. Viitattu 16.4.2023.
- ↑ Gustafsson, Miia: Tietokirjallisuuden Finlandia-ehdokkaat vievät sotaan ja naisvankilaan Yle Uutiset. 7.11.2023. Yleisradio. Viitattu 7.11.2023.
- ↑ Kirjallisuuden Finlandia-voittajat valitsevat Pöysti, Haavisto ja Veitola Yle Uutiset. 17.4.2024. Viitattu 27.4.2024.
Kirjallisuutta
muokkaa- Linko, Maaria: Raadit ja ratkaisut. Tutkimus Tieto-Finlandia-palkinnosta 1989–2000. Helsinki: Suomen kirjasäätiö: Suomen tietokirjailijat, 2001. ISBN 951-95186-9-X.