Avaa päävalikko

Tieteen päivät on suurelle yleisölle suunnattu monitieteinen tapahtuma, jossa eri alojen tutkijat kertovat yleistajuisesti ja laaja-alaisesti tieteestä ja tutkimuksesta. Tavoite on tarjota ajankohtaista tutkimustietoa ja antaa ihmisille aineksia järkiperäisen todellisuuskäsityksen muodostamiseen. Päiviä järjestää Tieteellisten seurain valtuuskunta, Suomen Kulttuurirahasto, Suomalainen Tiedeakatemia, Suomen Tiedeseura, Teknillisten Tieteiden Akatemia ja Svenska Tekniska Vetenskapsakademien i Finland.[1] Tieteen päivät järjestetään Helsingin yliopiston päärakennuksella joka toinen vuosi.

Tieteen päivät keräävät Helsingissä joka kerta noin 15 000 kävijää. Puhujia tapahtumassa on liki 300. Vuodesta 2001 alkaen osa Tieteen päivien ohjelmasta on lähetetty suorana verkkoon. Ohjelmatallenteet löytyvät Tiede-tv[2]:stä, Tieteellisten seurain valtuuskunnan hallinnoimalta Youtube-kanavalta.

Vuodesta 2011 alkaen Tieteen päiviä on järjestetty Helsingin lisäksi myös muualla Suomessa. Toisin kuin Helsingissä, muissa kaupungeissa Tieteen päivien järjestelyistä ovat vastanneet kunkin kaupungin yliopiston viestintäyksikkö. Alkupääoman päiville ovat antaneet Suomen Kulttuurirahasto ja Tieteen tiedotus ry.

HistoriaMuokkaa

Vuonna 1922 ja 1926 pidettiin Tutkijainkokouksen nimellä yksittäiset tiedepäivät. Vuonna 1954 järjestettiin Tieteen päivät, jotka kuitenkaan eivät tuolloin muodostuneet perinteeksi. Nykyisenkaltaisia säännöllisesti pidettäviä Tieteen päiviä on järjestetty säännöllisesti tammikuusta 1977 lähtien. Aluksi niitä järjestettiin joka viides vuosi, sittemmin joka kolmas vuosi. Vuodesta 1995 tilaisuus on pidetty joka toinen vuosi. Tieteen päivien keskuspaikaksi Helsingin päivillä on vakiintunut Helsingin yliopiston päärakennus Fabianinkadulla. Tieteen päivät järjestetään tammikuussa ennen kuin opetus alkaa yliopistolla. Vuodesta 2011 lähtien Tieteen päiviä on järjestetty myös Helsingin ulkopuolella.[1]

TeematMuokkaa

Tieteen päiville valitaan aina jokin ajankohtainen teema.[1] Vuonna 2007 tapahtuma vietti 30-vuotisjuhlaa, ja yleisotsikkona oli "Rajalla". Sen puitteissa esiteltiin raja-aitoja ylittävää ja tieteen rajoja käsittelevää tutkimusta. Edelleen konkrettisiin rajoihin liittyvät seikat olivat esillä: niin valtioiden kuin yksilöidenkin rajat ja niiden madaltuminen tai korottuminen olivat käsittelyssä, samoin vaikkapa luonnonvarojen rajallisuus.

Tieteiden päivien teemoja ovat esimerkiksi[3]:

  • 2015 - "Sattuma"
  • 2013 – "Kriisi – uhka ja alku", mm. Rakenteiden murroksessa
  • 2011 – Arjen arvoitus [4]
  • 2009 – Charles Darwin ja evoluutio
  • 2007 – mm. Rajat ja konfliktit, Historialliset rajat, Fysikaalisen maailman rajoilla, elämän ja kuoleman rajalla
  • 2005 – "Suhteellista?", Fysiikan vuosi ja Einsteinin suhteellisuusteorian 100-vuotisjuhla
  • 2003 – Muutos
  • 2001 – Tiede ja elämä
  • 1999 – Tulevaisuus vuosituhannen vaihtumisen odotuksessa

Tieteen kansantajuistustaMuokkaa

Pääteemaan liittyvän luentosarjan lisäksi Tieteen päivien ohjelma sisältää aina luentoja myös muusta ajankohtaisesta tutkimuksesta, keskusteluja ja väittelyitä, erikoisseminaareja, näyttelyitä, uutuuskirjojen esittelyitä, tiedevideoita ja planetaarioesityksiä. Päivien yhteydessä jaetaan lisäksi erilaisia palkintoja. Tällaisia ovat muun muassa Vuoden tiedekirja-, Tieto-Finlandia-, Vuoden professori- ja Vuoden tiedetoimittaja-palkinnot.

Tieteen päivien ohjelma on kerta kerralta laajentunut ja monipuolistunut. Suorien ja nauhoitettujen internet-lähetysten, radion, television ja lehdistön välityksellä päivät levisivät koko maahan.

Tieteessä tapahtuu -lehti tapaa julkaista useissa päiviä seuraavissa numeroissaan tilaisuuden antia esitelmäartikkeleina. Päivien esityksistä kootaan myös kirja.

Tieteen päivien avajaisten musiikki liittyy kyseisten päivien teemaan ja käsiteltävien aiheiden aikakauteen.

KirjatMuokkaa

  • Tieteen päivät - Vetenskapens dagar 1954 (Helsinki, 1955)
  • Suomen tieteen ulottuvuuksia: Tieteen päivät 10.-12.1.1977 [toim. Risto Kautto] (WSOY, 1978) ISBN 951-0-08938-9 (nid.)
  • Hohti, Paavo (toim.): Perinteet ja tulevaisuus: Suomen tieteen ulottuvuuksia. Porvoo Helsinki Juva: WSOY, 1983. ISBN 951-0-11736-6. '
  • Lehti, Raimo & Markkanen, Tapio & Rydman, Jan (toim.): Isaac Newton: Jättiläisen hartioilla. Tieteen päivät 1987. Helsinki: Ursa, 1988. ISBN 951-9269-41-X.
  • Lehti, Raimo & Rydman, Jan (toim.): Imago mundi: Ihmisen ja tieteen uudet maailmat. Porvoo Helsinki Juva: WSOY, 1993. ISBN 951-0-18320-2.
  • Rydman, Jan (toim.): Tutkimuksen etulinjassa: Tieteen päivät 1995. Porvoo Helsinki Juva: WSOY, 1995. ISBN 951-0-20412-9.
  • Rydman, Jan (toim.): Maailmankuvaa etsimässä: Tieteen päivät 1997. Porvoo Helsinki Juva: WSOY, 1997. ISBN 951-0-21659-3.
  • Rydman, Jan (toim.): Matkalla tulevaisuuteen: Tieteen päivät 1999. Helsinki: Tieteellisten seurain valtuuskunta, 1999. ISBN 951-96492-4-7.
  • Rydman, Jan (toim.): Tiede ja elämä: Tieteen päivät 2001. Helsinki: Tieteellisten seurain valtuuskunta, 2001. ISBN 951-96492-6-3.
  • Rydman, Jan (toim.): Tiede ja muutos: Aaveet ja haaveet: Tieteen päivät 2003. Helsinki: Tieteellisten seurain valtuuskunta, 2003. ISBN 951-96492-9-8.
  • Rydman, Jan (toim.): Suhteellista?: Einsteinin suhteellisuusteorian jalanjäljillä. Tieteen päivät 2005. Helsinki: Yliopistopaino, 2005. ISBN 951-570-622-X.

Katso myösMuokkaa

LähteetMuokkaa

  • Tieteen päivät 2007 -esite

ViitteetMuokkaa

  1. a b c Tieteen päivät Tieteen päivät - Vetenskapsdagarna. Viitattu 26.8.2015. (suomeksi)
  2. Tiedetv YouTube. Viitattu 20.6.2016.
  3. Tieteen päivien pääteemat Tieteen päivät - Vetenskapsdagarna. Viitattu 26.8.2015. (suomeksi)
  4. http://www.tieteenpaivat.fi/2011.html

Aiheesta muuallaMuokkaa