Maria Lähteenmäki

Maria Terttu Lähteenmäki (o.s. Kustula, s. 9. kesäkuuta 1957 Sodankylä)[1][2]on arktisten alueiden ja Suomen historian professori Itä-Suomen yliopistossa.2 Sitä ennen hän toimi 2009‒2014 Itä-Suomen yliopistossa virkaatekevänä Suomen ja yleisen historian professorina ja Jutikkala-professorina.[3] Helsingin yliopistossa Lähteenmäki työskenteli vuodet 1991‒2009 assistenttina, yliassistenttina ja virkaatekevänä Suomen ja Euroopan historian professorina sekä Suomen Akatemian akatemiatutkijana. Hän on Suomen ja Pohjoismaiden historian dosentti Helsingin yliopistossa.[4] Lähteenmäki on toiminut muun muassa Suomen Arktisen Neuvottelukunnan jäsenenä sekä Suomalaisen Tiedeakatemian, Koneen Säätiön ja Tieteellisten Seurain Valtuuskunnan sekä Professoriliiton paikallisosaston hallituksissa sekä Suomen Akatemian KY-toimikunnan jäsenenä. Tammikuusta 2022 lähtien hän on toiminut Itä-Suomen yliopiston hallituksen jäsenenä. Hän on toiminut useaan otteeseen vieraileva tutkijana ja professorina ulkomaisissa yliopistoissa, kuten Petroskoin, Tromssan ja Cambridgen yliopistoissa.[5]

UraMuokkaa

Lähteenmäki kirjoitti ylioppilaaksi Sodankylän lukiosta (1977) ja opiskeli Helsingin yliopistossa pääaineenaan Suomen historia. Lähteenmäki valmistui filosofian kandidaatiksi vuonna 1984 ja lisensiaatiksi vuonna 1990. Tohtoriksi hän väitteli vuonna 1995 naishistoriasta (Mahdollisuuksien aika. Työläisnaiset ja yhteiskunnan muutos 1910–30-luvun Suomessa, SKS) ja sai dosentuurin 1999. Hän työskenteli Helsingin yliopiston Historian laitoksella assistenttina, yliassistenttina ja vt. professorina 1991–2001 sekä Suomen Akatemian akatemiatutkijana 2002–2009. Lähteenmäki valittiin Suomalaisen Tiedeakatemian ensimmäiseen Jutikkala-tutkijan virkaan 2008.

Tutkimuksissaan Lähteenmäki on erikoistunut ylikansallisten alueiden (Lappi, Karjala, Pohjoiskalotti, Barentsin alue, Pohjois-Eurooppa), 1800- ja 1900-lukujen yhteiskuntahistorian, naishistorian ja sodan sosiaalihistorian tutkimukseen. Tutkimuksellaan Jänkäjääkäreitä ja parakkipiikoja. Lappilaisten sotakokemuksia 1939–45 (SKS 1999) Lähteenmäki viitoitti sodan sosiaalihistoriallisen tutkimuskentän Suomessa kuvaamalla rivisotilaita ja kotirintaman arkea. Teoksellaan Lähteenmäki sai vuonna 2000 Väinö Tannerin Säätiön tunnustuspalkinnon.[6]

Vuonna 2005 Lähteenmäki sai presidentti Urho Kekkosen 70-vuotisjuhlasäätiön palkinnon muun muassa tutkimuksestaan Kalotin kansaa: Rajankäynnit ja vuorovaikutus Pohjoiskalotilla 1808–1889 (SKS 2004).[7] Tutkimus avasi pohjoisia valtiollisia rajoja ja analysoi ylirajaisia kulttuurisia, sosiaalisia ja taloudellisia suhteita ja vuorovaikutteisuutta. Teos on käännetty myös englanniksi, The Peoples of Lapland. Boundary Demarcations and Interaction in the North Calotte from 1808 to 1889. Se on julkaistu Suomalaisen Tiedeakatemian julkaisusarjassa (2006).

Lähteenmäen monografia Maailmojen rajalla. Kannaksen rajamaa ja poliittiset murtumat 1911–1944 (SKS 2009) käsittelee Suomen ja Venäjän/Neuvostoliiton herkkää rajaseutua Terijoen alueen historiasta käsin. Lähteenmäki on saanut aikaan laajaa keskustelua ja tunnekuohua rohkeilla tulkinnoillaan. Lapin sota-aikaa käsittelevässä tutkimuksessaan Lähteenmäki esimerkiksi sanoo näkemyksenään, että suomalainen sotilasjohto luovutti Lapin piittaamattoman kevyesti saksalaisten sotatoimialueeksi jättäen siviilit paikoilleen vaarallisille raja-alueille.[8][9] Terijoki-tutkimuksensa pohjalta Lähteenmäki kirjoittaa yksipuolisen, lapsuudenmuistoihin perustuvan Karjala-muistelun johtaneen vinoutuneeseen ja yksipuoliseen kuvaan Karjalasta.[10] Lähteenmäki on korostanut eri yhteyksissä, että Suomea on rakennettu juuri rajoilta käsin ja siksi rajaseutujen tavallisten ihmisten historian tutkimus on kansallisten historiantulkintojen kannalta tärkeää eliittien ja keskusten tutkimuksen rinnalla[11].

Lähteenmäen tutkimus Väinö Voionmaa, puolue- ja geopoliitikko (SKS 2014) pohtii Voionmaan roolia Suomen ja Neuvostoliiton 1918, 1920 ja 1940 käymissä rajanvedoissa. Voionmaan rooli näyttää olevan huomattavasti paljon merkittävämpi mm. Petsamon liittämisessä Suomeen kuin aiemmin on ymmärretty. Lähteenmäki myös kirjoittaa, että Voionmaa oli ensimmäinen, joka ymmärsi Suomen tulevaisuuden olevan pohjoisessa ja että Suomi oli de facto pohjoinen maa. Lähteenmäki myös arvioi ja esittelee Väinö Tannerin ja Voionmaan suhteiden kriisiytymistä ja Sdp:n sisäistä taistelua. Lähteenmäki arvioi työssään myös toistaiseksi vaiettua poliitikon vanhenemisen kivuliasta prosessia.[12]

Vuonna 2021 julkaistiin Lähteenmäen johtama ja toimittama, Vuoden karjalainen-kirja -palkinnon voittanut Laatokka. Suurjärven kiehtova rantahistoria (SKS 2021). Se koostuu 13 asiantuntijan artikkeleista, joissa käsitellään monitieteisesti Laatokan rantojen kehitystä parinsadan vuoden aikaperspektiivillä. Kokoelma painottuu tuoreesti Laatokan pohjoisten suomalaisten rantojen teollistumiseen, ympäristömuutoksiin ja aistihistorialliseen tulokulmaan.[13]

Lähteenmäen johtaman ja Karjalaisen Kulttuurin Edistämisrahaston rahoittaman Urbaani karjalaisuus -hankkeessa arvioidaan karjalaisten kaupunkien, Lappeenrannan, Joensuun ja Imatran, sosiaalisessa mediassa rakentamaa omakuvaa, pääkaupunkiseudun karjalaisia muistomerkkejä ja nuorten karjalaisten mobilisaatiota.[14]

TunnustuksetMuokkaa

  • Kutsuttu Euroopan tiede- ja taideakatemian jäsen 2021[15]
  • Vuoden karjalainen kirja - palkinto 2021 [16]
  • Miina Sillanpää seuran tunnustuspalkinto 2021 [17]
  • Vuoden professori 2015 [18]
  • Kutsuttu Suomen Tiedeseuran jäsen 2019 [19]
  • Vuoden tietokirjailija 2017[20]
  • Kutsuttu Suomalaisen tiedeakatemian jäsen 2011[21]
  • Urho Kekkosen 70-vuotisjuhlasäätiön palkinto 2005[22]
  • Väinö Tannerin Säätiön tunnustuspalkinto 2000 [23]
  • Hopeinen ja kultainen ansiomerkki, Suomen Tieteellisten Seurain Valtuuskunta

JulkaisutMuokkaa

  • Lähteenmäki, Maria: Punapakolaiset : suomalaisnaisten elämä ja kohtalo Neuvosto-Karjalassa. Helsinki: Gaudeamus, 2022. ISBN 978-952-345-193-3.
  • Neuvonen Anssi, Lähteenmäki Maria, Ilmolahti Oona, & Selin Sinikka. "Helsingin moninaiset karjalaiset muistin paikat". Elore, 28(2) 2022, 26–49. https://doi.org/10.30666/elore.110830
  • Lähteenmäki Maria (toim.), "Laatokka. Suurjärven kiehtova rantahistoria". SKS. Helsinki 2021. Finnish Literature Society (finlit.fi)
  • Ilmolahti Oona, Lähteenmäki Maria, Sinikka Selin & Anssi Neuvonen. "Biteillä maalatut omakuvat urbanisoituneessa Karjalassa". Historiallinen Aikakauskirja 1/2021, 51‒65. HAik_1_2021_Ilmolahti-et-al.pdf
  • Lähteenmäki Maria, Oona Ilmolahti & Alfred Colpaert, "Nature Represented: Environmental Dialogue in Finnish-Karelian Historical Museums". Museum International Vol 71, Issue 3–4 2019, 88–105. https://www.tandfonline.com/doi/abs/10.1080/13500775.2019.1706948
  • Lähteenmäki Maria & Colpaert Alfred, Memory politics in transition: Nostalgia tours and gilded memories of Petsamo. Finnish Journal of Tourist Research 16:1/2020, 1–27. https://journal.fi/matkailututkimus/article/view/85341/49192
  • "Jälkiä lumessa. Arktisen Suomen pitkä historia. Valtioneuvoston kanslian julkaisusarja". Helsinki 2017. 197 s. http://vnk.fi/julkaisut/julkaisu?pubid=URN:ISBN:978-952-287-378-1
  • "Footprints in the Snow: A long history of the Arctic Finland. Prime Minister’s Office in Finland". Helsinki 2017, 213 pp. https://julkaisut.valtioneuvosto.fi/handle/10024/80043
  • "The Barents Region. A Transnational History of Subarctic Northern Europe." Eds. Lars Elenius, Hallvard Tjelmeland, Maria Lähteenmäki & Alexey Golubev. PAX. Oslo 2015.
  • Väinö Voionmaa : puolue- ja geopoliitikko. Historiallisia tutkimuksia 264. Helsinki : Suomalaisen Kirjallisuuden Seura 2014. ISBN 978-952-222-556-6
  • Bad blood and humiliation: Finns’ experiences of the Moscow peace negotiations in 1940. Teoksessa East meets North. Toim. Maria Lähteenmäki & Alfred Colpaert. Nordia Geographical Publications 2014, 43:1, 101-113.
  • Pitkänsillan tuolla puolen... Puheenvuoroja työväenliikkeen historiasta, tilasta ja tulevaisuudesta. Toim. Maria Lähteenmäki & Anu Suoranta. Työväen Arkiston julkaisuja 5. Helsinki 2010.
  • Maailmojen rajalla. Kannaksen rajamaa ja poliittiset murtumat 1911–1944 (SKS 2009)
  • Maa, seutu, kulmakunta. Näkökulmia aluehistorialliseen tutkimukseen. Toim. Maria Lähteenmäki. SKS. Helsinki 2009.
  • The Flexible Frontier: Change and Continuity in Finnish-Russian Relations. Toim. Maria Lähteenmäki. Aleksanteri Series 5/2007. Helsinki 2007.
  • Identiteetit liikkeessä. Suomalaisten kokemuksia Belgiasta. Toim. Maria Lähteenmäki & Minna Aalto. Siirtolaisuusinstituutti. Turku 2007.
  • Naiset eduskunnassa. Irma Sulkunen & Maria Lähteenmäki & Aura Korppi-Tommola. Suomen eduskunta 100 vuotta. Osa 4. Edita. Helsinki 2006.
  • Alueiden Lappi. Toim. Maria Lähteenmäki. Lapin yliopistokustannus. Rovaniemi 2006.
  • Passages Westward. Toim. Maria Lähteenmäki & Hanna Snellman. Studia Fennica. Ethnologica 9. SKS/FLS. Helsinki 2006.
  • Terra Ultima: Matka Lapin historiaan. Otava. Helsinki 2006.
  • Kalotin kansaa: Rajankäynnit ja vuorovaikutus Pohjoiskalotilla 1808–1889 (SKS 2004) – englanniksi: The Peoples of Lapland. Boundary Demarcations and Interaction in the North Calotte from 1808 to 1889. Suomalaisen Tiedeakatemian julkaisusarja, 2006
  • The North Calotte. Perspectives on the Histories and Cultures of Northernmost Europe. Toim. Maria Lähteenmäki & Päivi Maria Pihlaja. Publications of the Department of History 18. University of Helsinki. Puntsi. Inari 2005.
  • ”Tarja Halonen: Mahtinaisen malli”. Teoksessa Suuret suomalaiset. Otava. Helsinki 2004, 66–79.
  • Koteja vanhuksille. Ikäihmisten asuminen ja hoiva hyvinvointiyhteiskunnan haasteena. Vanhus- ja lähimmäispalvelun liitto ry. Helsinki 2003.
  • Vuosisadan naisliike. Naiset ja sosialidemokratia 1900-luvun Suomessa. Sosialidemokraattiset Naiset. Helsinki 2000.
  • Jänkäjääkäreitä ja parakkipiikoja. Lappilaisten sotakokemuksia 1939–45 (SKS 1999)
  • Jänkäjääkäreitä ja parakkipiikoja E-kirja Historiallisia tutkimuksia 203. Suomen Historiallinen Seura, Helsinki 1999
  • Yksi kamari – kaksi sukupuolta. Suomen eduskunnan ensimmäiset naiset. Toim. Pirjo Markkola & Maria Lähteenmäki & Aleksandra Ramsay et alia. Eduskunnan kirjaston tutkimuksia ja selvityksiä 4. Helsinki 1997.
  • Mahdollisuuksien aika. Työläisnaiset ja yhteiskunnan muutos 1910–30-luvun Suomessa, SKS 1995 (väitöskirja)
  • Kansainvälinen naistenpäivä 1910–1990. Marjaliisa Hentilä & Maria Lähteenmäki. E-kirja Työväen Arkiston julk. 2. Helsinki 1990



LähteetMuokkaa

  • Autio Veli-Matti, Suomen Historiallisen Seuran matrikkeli 1875–2007. SKS. Helsinki 2007, 124–125.
  • Luukka Teemu, Ruohonjuuritason historioitsija. Helsingin Sanomat 9.10.2005.
  • Oksanen Emmi, Kipeä Karjala. Karjalainen 15.8.2009.
  • Summa Markku, Muisti- ja tutkimustietoa yhdistämällä realistisempi kuva menetetystä Karjalasta. Karjala 13.8.2009.
  • Suomalaisen Tiedeakatemian kotisivut, toimintakertomus 2008: http://www.acadsci.fi/toimintakertomus.htm (Arkistoitu – Internet Archive)
  • Tasala Markku, Mainettaan yhtenäisempi kalotin kansa. Lapin Kansa 12.2.2005.
  • Vakkuri Marjukka, Valtavirtaa vastaan. Lapin Kansa 29.10.2005.

ViitteetMuokkaa

  1. Kuka kukin on : henkilötietoja nykypolven suomalaisista 2011 = Who's who in Finland päätoimittaja].. Helsingissä: Otava, 2011. 939653209. ISBN 978-951-1-24712-8, 951-1-24712-3. Teoksen verkkoversio (viitattu 25.4.2022).
  2. Laukkanen, Miia: Esityksen tekeminen rehtorille professorin... (pdf) Itä-Suomen yliopisto. Viitattu 14.1.2015; Maria Lähteenmäki Itä-Suomen yliopiston arktisten alueiden tutkimuksen professoriksi 3.6.2014. Itä-Suomen yliopisto. Viitattu 18.12.2014
  3. Hämäläinen Marko, Maria Lähteenmäelle Jutikkala-rahoitus. Helsingin Sanomat 24.10.2008. Maria Lähteenmäelle Jutikkala-rahoitus - Ihmiset | HS.fi
  4. Dosentti Maria Lähteenmäki, FT Helsingin yliopisto. Viitattu 18.12.2014.
  5. Professorimatrikkeli. Professoriliitto 2021.
  6. Tanner-palkinnot saajat Väinö Tannerin säätiö. Arkistoitu 18.12.2014. Viitattu 18.12.2014.
  7. UKK-palkinnot Maria Lähteenmäelle ja Unto Hämäläiselle 28.9.2005. Suomen ulkoministeriö. Viitattu 18.12.2014.
  8. Lähteenmäki Maria: Vieraskynä: Kevyesti luovutettu Lappi. Pohjois-Suomen erikoisasema toisen maailmansodan aikana on purkamaton tabu. Helsingin Sanomat, 29.3.1999.
  9. Lappalainen Tuomo: Oikea sota hävisi historiasta. Suomen Kuvalehti, 13.8.1999, s. 24–27.
  10. Lähteenmäki, Maria: Vieraskynä: Kuva menetetystä Karjalasta on vinoutunut ja kuvitteellinen. Helsingin Sanomat, 4.8.2009.
  11. Mm. Uusi tutkimus Terijoen seudusta (nebula.fi)
  12. Mm. Maria Lähteenmäki. Väinö Voionmaa, Puolue- ja geopoliitikko. SKS, 517 s., Vantaa 2014 - Tuomioja.org
  13. Mm. Matti Komulainen, Järven sielu. Suomen Kuvalehti 22.7.2021.
  14. URBAANI 2019–2021 -hanke - Karjalaisen Kulttuurin Edistämissäätiö (kkes.fi)
  15. Prof. Maria Lähteenmäki kutsuttu Euroopan Tiede- ja taideakatemian jäseneksi | Itä-Suomen yliopisto (uef.fi) 4.6.2021.
  16. Laatokka – Suurjärven kiehtova rantahistoria on Vuoden karjalainen kirja ja Muistojen Rautu on Vuoden karjalainen pitäjäkirja - Karjalan Liitto 27.11.2021.
  17. Microsoft Word - Miina Sillanpaan Seuran_tunnustuspalkinto_tiedote_final.docx (miinasillanpaaseura.fi) 16.11.2021.
  18. Lasse Laitinen: Historiantutkija Maria Lähteenmäki on vuoden professori Ylen uutiset. 9.1.2015. Viitattu 9.1.2015.
  19. Suomen Tiedeseuran uudet jäsenet 16.12.2019. Tiedeseuran uusien jäsenten valinta 16.12.2019 – Finska Vetenskaps-Societeten (scientiarum.fi)
  20. Tietokirjailijapalkinnot jaettiin Helsingin Kirjamessuilla 28.10.2017 (Julkaisuvapaa la 28.10. klo 13.00) - ePressi 28.10.2017.
  21. Suomalainen Tiedeakatemia 2017, ks. Uudet jäsenet - Tiedeakatemia (acadsci.fi)
  22. UKK-palkinnot Maria Lähteenmäelle ja Unto Hämäläiselle 28.9.2005. Suomen ulkoministeriö. Viitattu 18.12.2014.
  23. Tanner-palkinnot saajat Väinö Tannerin säätiö. Viitattu 18.12.2014.

Aiheesta muuallaMuokkaa