Viipurin läänin itäinen vaalipiiri
Viipurin läänin itäinen vaalipiiri oli Suomen eduskuntavaalien vaalipiiri, joka käsitti Viipurin läänin itäisen osan eli osan Karjalan kannasta ja Laatokan Karjalan. Karjalan siirtoväki äänesti oman kotiseutunsa ehdokkaita entiseen asuinpaikaansa perustuvassa vaalipiirissä vielä vuosien 1945 ja 1948 eduskuntavaaleissa. Viipurin lääni kuitenkin korvattiin nimessä ja vaalipiiristä tuli Kymen läänin itäinen vaalipiiri. Vuoden 1948 eduskuntavaalissa Kymen läänin vaalipiirit yhdistettiin yhdeksi vaalipiiriksi.
| Viipurin läänin itäinen vaalipiiri | |
|---|---|
 |
|
| Käytössä | 1907–1948 |
| Kansanedustajia | 17–18 |
Vaalipiiriin kuuluivat Käkisalmen ja Sortavalan kaupungit, Lahdenpohjan kauppala sekä Antrean, Harlun, Heinjoen, Hiitolan, Impilahden, Jaakkiman, Joutsenon, Jääsken, Kaukolan, Kirvun, Kivennavan, Korpiselän, Kurkijoen, Kyyrölän (liitettiin Muolaaseen vuonna 1934), Käkisalmen, Lumivaaran,Metsäpirtin, Muolaan, Parikkalan, Pyhäjärven, Rautjärven, Raudun, Ruokolahden, Ruskealan, Räisälän, Sakkolan, Salmen, Simpeleen, Soanlahden, Sortavalan, Suistamon, Suojärven, Terijoen, Uukuniemen, Valkjärven, Vuokselan, Vuoksenrannan ja Äyräpään maalaiskunnat. Toisen maailmansodan jälkeen kunnista jäi Suomeen Joutseno (liitettiin Lappeenrantaan vuonna 2009), Rautjärvi, Ruokolahti, Parikkala, Saari (liitettiin Parikkalaan vuonna 2005), Simpele (liitettiin Rautjärveen vuonna 1973) ja Uukuniemi (liitettiin Parikkalaan vuonna 2005). Jääsken Suomeen jääneistä osista ja osista Joutsenoa ja Ruokolahtea muodostettiin Imatra.
Puolueiden kannatus
muokkaaViipurin itäisestä vaalipiiristä valittiin eduskuntaan 17 kansanedustajaa, paitsi vuonna 1939, jolloin edustajia oli yksi enemmän. Maalaisliitto oli vuodesta 1919 vaalipiirin hallitseva puolue. Se sai eduskuntavaaleissa 49–59 prosenttia äänistä ja enemmistön paikoista. Vielä autonomian aikana SDP ja Suomalainen puolue kykenivät voittamaan Maalaisliiton ja nuorsuomalaisetkin olivat vahvasti edustettuina.
Maalaisliitto
muokkaaKannaksen ydinalue muodosti 18 kunnan yhtenäisen alueen, joka oli Maalaisliiton kannatusaluetta. Ydinaluekunnat ryhmittyivät pääasiallisesti Viipuri–Sortavala sekä Hiitola–Rautu rautatie- ja maantiereittien varsille. Tästä päätellen liikenneyhteyksillä on saattanut olla osuutta alueen muotoutumiseen. Kannatukseltaan Kannas oli vahvin Maalaisliiton ydinalueista. Kannatuksen mediaani vuosina 1919–39 oli 64,0 %. Uukuniemi oli alueen maalaisliittolaisin kunta yli 75,0 % mediaanikannatuksella. Kannatuksen ydinalue putosi jyrkästi, joten Maalaisliiton vaikutusalue oli jokseenkin olematon.[1]
| vaalit | paikat | ||||||
| Suom. Kok. |
SDP | ML | Nuor. Ed. |
SSTP SKDL |
IKL | Muut | |
| 1907 | 5 | 5 | 4 | 3 | |||
| 1908 | 5 | 5 | 3 | 4 | |||
| 1909 | 4 | 5 | 4 | 4 | |||
| 1910 | 3 | 5 | 5 | 4 | |||
| 1911 | 3 | 5 | 5 | 4 | |||
| 1913 | 2 | 6 | 5 | 4 | |||
| 1916 | 2 | 6 | 5 | 4 | |||
| 1917 | -- | 5 | 7 | 4 | 1a | ||
| 1919 | 1 | 4 | 9 | 3 | |||
| 1922 | 2 | 3 | 10 | 2 | -- | ||
| 1924 | 2 | 4 | 10 | 1 | -- | ||
| 1927 | 3 | 4 | 9 | -- | 1 | ||
| 1929 | 2 | 4 | 10 | -- | 1 | ||
| 1930 | 2 | 4 | 11 | -- | |||
| 1933 | 1 | 5 | 10 | -- | 1 | ||
| 1936 | 2 | 5 | 9 | -- | 1 | ||
| 1939 | 2 | 5 | 10 | -- | 1 | ||
| 1945 | 2 | 4 | 9 | -- | 2 | ||
| a Kansanpuolue | |||||||
Kansanedustajia
muokkaaKatso myös
muokkaaLähteet
muokkaa- ↑ Rantala, Onni: Suomen poliittiset alueet I, s. 4. (Poliittisten aatteitten levinneisyys 1907-58 (Tutkimuksia Sarja C) N:o 3) Helsinki: Turun yliopiston valtio-opin laitos, 1965. ISBN 951-0-32050-1