Wikipedia:Kahvihuone (kaikki)

Tämä sivu sisältää koosteen kaikista Kahvihuoneen osastoista.

Wikipedian käytön neuvonta

↑	Arkisto	Lisää uusi aihe	Wikipedian käytön neuvonta

Neuvonta

Sekalaista

Käytännöt

Kielenhuolto

Tekniikka

Tekijänoikeudet

Uutiset

Kysy vapaasti

n · k ·

Tervetuloa kahvihuoneeseen Wikipedian käytön neuvonta!

Wikipedian käyttöön liittyvä neuvonta ja käyttöongelmia koskevat avunpyynnöt. Keskustelut, joihin ei ole tullut kommentteja 42 vuorokauteen, arkistoidaan automaattisesti.
Vanhat keskustelut löytyvät arkistosta.

Tutustu myös seuraaviin ohjesivuihin:
Sisällysluettelo
Sanasto

Kysymys neuvontapaneelin kautta (1. toukokuuta 2024 kello 22.58)

Iltaa Muokattaessa sivuehdotusten mukaan ja aiheen ollessa linkitys tekee jonkinmoinen robotti ehdotuksia, eikä tekstiä voi itse muokata ennen kuin julkaisee robotin tekemät muutokset. Saako tämän botin pois päältä? --Mustakahvi (keskustelu) 1. toukokuuta 2024 kello 22.58 (EEST)

Tämä taitaa olla hieman vaikeampi kysymys, kun tähän ei ole tullut vastausta. Oletan, että tässä on kyse tulokkaan aloitussivun työkaluista. Kokeilin tuota työkalua ja ilmeisesti ehdotettuja linkkejä voi joko hyväksyä tai hylätä. Artikkeliin voi tehdä muokkauksia myös ilman työkalua, jolloin sitä pääsee muokkaamaan vapaasti. Lisäksi aloitussivulla olevasta vaikeustasopainikkeesta pystyy valitsemaan, haluaako esimerkiksi korjata kieliasua, lisätä linkkejä vai lisätä lähteitä.--Puppe100 (keskustelu) 15. toukokuuta 2024 kello 08.53 (EEST)

Myöhäinen kiitos :) Mustakahvi (keskustelu) 30. toukokuuta 2024 kello 18.18 (EEST)

Ananaspizza

Jos joku loisi suomenkielisen version artikkelista Hawaiian pizza, olisiko sen nimi ananaspizza, ananaspitsa, kinkku-ananaspizza, kinkku-ananaspitsa, kinkkuananaspizza, kinkkuananaspitsa, Havaijin pitsa, Havaijilainen pitsa vai joku muu? Muunkielisten artikkelien nimissä lukee Havaiji... Kinkku-ananaspizza on suosituin suomen hakutuloksissa mutta myös Havaijin/Havaijilaiseen pizzaan törmää. Kielikello ei tuttuun tapaan auta. Pahoittelen jos tyhmä kysymys, tää tulee samalta tyypiltä joka unohti kerman kermaperunoiden reseptistä. Mustakahvi (keskustelu) 30. toukokuuta 2024 kello 18.16 (EEST)

Jos Hawaiian pizza on sama kuin Kinkku-ananaspizza, niin sitten sillä nimellä, jos kerran on suosituin suomen kielisissä hakutuloksissa, sillä artikkelien nimissä mennään niiden mukaan. Ja mitä tulee pizzaan ja pitsaan, niin täällä oli joskus jopa äänestys siitä. En nyt jaksa kaivella linkkejä, mutta voin sanoa varmasti, että pizza voitti. Luurankosoturi ✉️ 30. toukokuuta 2024 kello 20.57 (EEST)

Kinkku-ananaspizza on toki yleisin muoto siitä ruuasta, mutta englannin wikipeedian mukaan voi myös käyttää kinkun sijasta pekonia. Ehdotan itse ananaspizzaa, sillä ananas on aina varmasti mukana, mutta liha vaihtelee. Tai sitten ananas-pekonipizza voi olla ohjaussivu. Jos luon jossain vaiheessa alkuun kinkku-ananaspizza -nimellä. Mustakahvi (keskustelu) 30. toukokuuta 2024 kello 21.57 (EEST)

Aikalailla näkee käytössä Hawaii-pizza termiä. Pietiboii (keskustelu) 30. toukokuuta 2024 kello 22.06 (EEST)

Nevö hööd, tein kinkku-ananaspizza ja muutaman ohjauksen Mustakahvi (keskustelu) 30. toukokuuta 2024 kello 22.55 (EEST)

Jos etsit hakukoneella hawaiian pizza niin löydät että kaikki kaupat myy esim tuotetta Hawaii pizza nimellä, toki kun olemme wikipediassa käytämme väliviivaa. Pietiboii (keskustelu) 30. toukokuuta 2024 kello 23.01 (EEST) EDIT: Kyseessä onkin Dr. Oetkerin oma tuote, joka ei ole tosiaan päättävä suomen termeistä.--Pietiboii (keskustelu) 30. toukokuuta 2024 kello 23.09 (EEST)

Neuvontapaneelin kautta lähetetty kysymys sivusta Dinamo Moskova (2. kesäkuuta 2024 kello 14.47)

Hei!

Miten pääsen korjaamaan Dynamo Moskovan nykyiseen kokoonpanoon sen, että Brennan Menellillä on nykyään USA:n ja Venäjän kaksoiskansalaisuus? --Dynamo1946 (keskustelu) 2. kesäkuuta 2024 kello 14.47 (EEST)

Tämmöttii: [1]. --Lax (keskustelu) 2. kesäkuuta 2024 kello 15.06 (EEST)

Windows PowerShell -artikkelin nimen vaihtaminen

Hei!

Windows PowerShell -artikkelin nimi on vanhentunut, koska tuotteen nimi on vaihdettu pelkäksi PowerShelliksi. PowerShell on myös saatavilla Windowsin lisäksi macOS:lle ja GNU/Linuxille. Miten artikkelin nimi vaihdetaan? Voinko vain muokata PowerShell artikkelia (joka tällä hetkellä ohjaa sivulle Windows PowerShell)? Ja sitten vain muutan Windows Powershell -artikkelin ohjaamaan sivulle PowerShell. Eikö silloin kuitenkin menetetä artikkelin muokkaushistoria? En tiedä miten tässä tilanteessa pitäisi toimia. SmilingReplicate123 (keskustelu) 6. kesäkuuta 2024 kello 13.17 (EEST)

Siirsin sivun uudelle nimelle. --Qwerty12302 (kesk | muok) 6. kesäkuuta 2024 kello 13.20 (EEST)

Kiitos! SmilingReplicate123 (keskustelu) 6. kesäkuuta 2024 kello 13.26 (EEST)

Artikkelin nimi vaihdetaan artikkelin yläpuolella vasemmalla olevasta Muut-valikon Siirrä-napista. Kuitenkin, jos kohdenimellä on olemassa sivu, jolla on historiaa tai se on tiedoston sivu (sivu Tiedosto:-etuliittellä), niin sen voi siirtää vain ylläpitäjä. Luurankosoturi ✉️ 6. kesäkuuta 2024 kello 13.41 (EEST)

Filologia(?)-malline

Hei! Olisikohan kenelläkään osaamista ja kiinnostusta tehdä mallinetta näistä artikkeleista, jotka olen luetellut alle? En äkkiseltään keksi mallineelle parempaa nimeä kuin Filologia. Keksiikö joku muita ehdotuksia? Pitäisikö alat luetella mallineessa aakkosittain vai esimerkiksi kielikunnittain? Pitäisikö niitä niputtaa laittaen esimerkiksi kaikki germaanisia kieliä tutkivat alat germanistiikan tai eri aloja indoeuropeistiikan alle?

• Afrikanistiikka
• Altaistiikka
• Anglistiikka
• Arabistiikka
• Assyriologia
• Baltologia
• Egyptologia
• Eskimologia
• Estologia
• Fennistiikka
• Fennougristiikka
• Germanistiikka
• Hungarologia
• Indoeuropeistiikka
• Indologia
• Kaukasologia
• Lappologia
• Mongolistiikka
• Nederlandistiikka
• Nordistiikka
• Orientalismi
• Permistiikka
• Romaaninen filologia
• Rusistiikka
• Samojedologia
• Sinologia
• Slavistiikka
• Turkologia

--Talvipäivänseisaus (keskustelu) 11. kesäkuuta 2024 kello 20.56 (EEST)

Neuvontapaneelin kautta lähetetty kysymys sivusta Elias O. Lahti (25. kesäkuuta 2024 kello 22.43)

Hei! Miten saan artikkeli. otsikon/nimen muutettua? Elias Lahti -niminen artikkeli oli jo olemassa, joten kokeilin luoda Elias O. Lahti -artikkelin. Jos ei saa muokattua, niin miten koko artikkelin saa poistettua? --Lahtivilahti (keskustelu) 25. kesäkuuta 2024 kello 22.43 (EEST)

Sivu on nyt poistettu epämerkittävänä. Ja vastaisuuden varalle, sivun siirrosta kts. Ohje:Sivun siirtäminen. –Anr (keskustelu) 25. kesäkuuta 2024 kello 23.21 (EEST)

svg-tiedostot

Latasin tänään Commonsiin svg-tiedoston, mutta merkkasin välittömästi poistettavaksi. Kyseessä on nuottitiedosto, jossa pitäisi olla kuvia kolmisoinnuista, mutta sen sijaan se näyttää jotakin kummallisia merkkejä pikkukuvassa. Tein sen Sibelius 7:lla. Osaatteko sanoa, miksi se tilttasi noin ja mitä kenties tein väärällä tavalla?--Sentree (Walituksia) (^{Tarkkaile minua}) 26. kesäkuuta 2024 kello 13.29 (EEST)

Kielenhuolto

↑	Arkisto	Lisää uusi aihe	Kielenhuolto

Neuvonta

Sekalaista

Käytännöt

Kielenhuolto

Tekniikka

Tekijänoikeudet

Uutiset

Kysy vapaasti

n · k ·

Tervetuloa kahvihuoneeseen Kielenhuolto!

Kaikki kielenhuoltoon (oikeinkirjoitus, merkitsemiskäytännöt, kirjoitusasu) liittyvä keskustelu. Keskustelut, joihin ei ole tullut kommentteja 21 vuorokauteen, arkistoidaan automaattisesti.
Vanhat keskustelut löytyvät arkistosta.

"Paperi"

Julkisessa kirjoittelussa ja myös Wikipediassa törmää joskus sanaan "paperi", kun puhutaan tieteellisestä artikkelista. Se lienee alkujaan lähtöisin konekäännöksestä tai laiskan kääntäjän kynästä ja levinnyt sitten sen enempää ajattelematta laajempaan käyttöön. Suosittelen vakiintunutta termiä "artikkeli", jota käytettäessä asia ei sotkeennu paperintutkimukseen tai ainakin lukija erikseen miettimättä ymmärtää, mitä kirjoittaja haluaa sanoa. --abc10 (keskustelu) 12. maaliskuuta 2024 kello 08.13 (EET)

Joo. Jos halutaan vielä kuvata artikkelin luonnetta, voidaan käyttää lisäksi sanoja tutkimus tai katsaus. --Nitraus ^(wikinät) 12. maaliskuuta 2024 kello 08.30 (EET)

Epävirallisemmassa käytössä paperi on ollut esim. tutkijapiireissä ja yliopistomaailmassa jo vuosia. Ei ole konekäännös. 195.237.90.72 14. maaliskuuta 2024 kello 20.14 (EET)

Niin on ollut. Parempikin termi kuitenkin on olemassa ja sitä kannattaa käyttää. --Nitraus ^(wikinät) 14. maaliskuuta 2024 kello 20.20 (EET)

Kyllä tiedän että on ollut, mutta kun kääntää tekstiä Wikipediaan tai muuten käyttää englanninkielisiä lähteitä ja sinne jää "paperi", käännös on konemainen ellei koneella tehty, eikä ole ajateltu loppuun asti. Konemaista tekstiä syntyy myös siksi että monen tieteenalan käyttökieli on englanti, eivätkä kaikki osaa enää ajatella äidinkielellään suomella. Suosittelen lukemaan hyvää suomenkielistä teksti, että kielen taju säilyy eikä siitä tule paperista. --abc10 (keskustelu) 14. maaliskuuta 2024 kello 20.28 (EET)

Paperi on vaan paperi, mutta paremman käännöksen puutteessa kai se on paras käytettävissä oleva. Yleisesti ottaen paheksun syvästi konekäännöksiä, koska niiden käyttö ohjaa lukijoitamme ja myös käyttäjiämme hoono soome -kielelle. Pitiköhän tähänkin ottaa vielä kantaa.. --Höyhens (keskustelu) 17. maaliskuuta 2024 kello 18.52 (EET)

”Kuntakuva”

Eräisiin kunta-artikkeleihin (Eura, Inari, Koski Tl ja Sulkava) on ilmestynyt väliotsikoita ”Kuntakuva” ja ”Kunnalliset asiat”. Kuntakuvan alla on mm. kylät, kunnallisten asioiden alla mm. väestötiedot, eli ongelma ei ole vain kielenhuollollinen vaan myös tiedon organisointia koskeva. Minusta jaottelu on keinotekoista, eikä sellaista sanaa taida edes olla kuin ”kuntakuva”. Tai on merkityksessä ”yleisön mielikuva kunnasta”, vrt. yrityskuva ja maakuva, mutta sitä ei artikkeleissa tarkoitettane. Yritettäneen tarkoitaa ”kunnan visuaalisia ominaispiirteitä” ja sekoitetaan siihen sitten monenlaisia asioita, jotka yhtä hyvin kuuluisivat jonkin muun otsikon alle. ”Kunnalliset asiat” taas voivat kai olla mitä tahansa asioita, joita kunnan hallintoelimet käsittelevät. Avaan keskustelun aiheesta. Kotivalo (keskustelu) 25. maaliskuuta 2024 kello 08.32 (EET)

Vaikuttaa kömpelöltä ja epäloogiseltakin. Kemi, Riihimäki, Lohja ja Joensuu ovat ilmeisesti ostaneet saman pohjan. Matthäus Gehägeberg (keskustelu) 25. maaliskuuta 2024 kello 08.47 (EET)

@Jjanhone: Kotivalo (keskustelu) 25. maaliskuuta 2024 kello 08.47 (EET)

Jos malliartikkeleita kaivataan, niin Huittinen, Pietarsaari, Uusikaupunki, Lapinjärvi, Halikko, Haaga (kauppala), Uskela ovat pienistä kaupungeista menneet artikkeliarvioinneista läpi --Zache (keskustelu) 25. maaliskuuta 2024 kello 09.24 (EET)

Kiitos keskustelun aloittamisesta @Kotivalo:. Pitää paikkansa, että olen saanut viime vuosina kunta-asiakkaita, joiden artikkeleita olen muokannut. Hyvän kunta-artikkelin mallia etsin suositelluista artikkeleista ja tämä kuntakuva(kaupunkikuva) ja kunnalliset asiat ovat lähtöisin Turusta. Kaupunkikuvasanaa ei mielestäni voi käyttää kunnasta, ja tarkistin kyllä, että kuntakuvasana on ylipäätään olemassa. Jos kaupunkikuvan kuntavastineeksi sopisi paremmin jokin muu sana, niin kertokaa. :) Jos Turun tarjoama otsikointimalli ei ole tällä hetkellä suositellun käytännön mukainen, voisiko sen a) muokata kuntoon tai b) tiputtaa pois suositeltujen artikkelien joukosta? Jjanhone (keskustelu) 25. maaliskuuta 2024 kello 09.25 (EET)

Osioiden nimien tulisi kuvata sitä asiaa, jota osiot käsittelevät. Kuntakuva/ kaupunkikuva ovat siinä mielessä huonoja osionimiä, samoin "kunnalliset asiat". Ne eivät kuvaa osioiden sisältöä ja vaikuttavat mainoshötöltä. Yleensä artikkelin kirjoittajan pitäisi soveltaa osioiden asiasisältöä osion otsikointiin. Wikipediassa on paljon sisältöä, on hyvin jäsenneltyä ja huonosti jäsenneltyä. Mysö suositelluissa artikkeleissa voi olla sellaista, joka ei ole suositeltavaa. -- Htm (keskustelu) 25. maaliskuuta 2024 kello 09.51 (EET)

Myös toinen suositeltu artikkeli Pietarsaari käyttää sanoja kaupunkikuva ja kunnalliset asiat. Jjanhone (keskustelu) 25. maaliskuuta 2024 kello 09.53 (EET)

Kaupunkikuva on kaupunkimaantieteellinen termi (https://tieteentermipankki.fi/wiki/Nimitys:kaupunkikuva), joka tarkoittaa rakennetun ympäristön tai kaupunkiympäristön visuaalista ulottuvuutta eli varsinaisesti rakennetun ympäristön maisemaa. Kuntakuvalla varmaan yleensä tarkoitetaan internetin perusteella sitä, minkälaisena toimijana kunta nähdään. Eli liittyy enemmän mielikuviin ja markkinointiin, kun taas kaupunkikuva on enemmän maantieteellinen termi. --PtG (keskustelu) 25. maaliskuuta 2024 kello 10.02 (EET)

Olisiko siis ok käyttää samaa sanaa myös kunnista? Vai voiko kaupunkikuva olla vain kaupungeilla? Jjanhone (keskustelu) 25. maaliskuuta 2024 kello 10.22 (EET)

Yleisessä suomalaisessa ontologiassa, joka on Wikipedian sanastolähteitä kuten Kielitoimiston sanakirja ja Tieteen termipankkikin, kaupunkikuva on maisema-käsitteen alakäsitteitä. Sitä ei voi järkevästi käyttää ei-urbaanista kohteesta. Matthäus Gehägeberg (keskustelu) 25. maaliskuuta 2024 kello 10.39 (EET)

Sanalla kaupunki on kaksi eri merkitystä. Se on kunnallishallinnollinen muoto, mutta viittaa myös tiheään rakennettuun ympäristöön. Pirkkalan keskusta on esimerkiksi hyvinkin kaupunkimainen, vaikka kunta ei ole ottanut käyttöön sanaa 'kaupunki' kunnallishallinnossaan. Tiheään rakennettua ympäristöä se on kuitenkin, jolloin kaupunkikuva olisi täysin oikeutettu. Toki joidenkin pienempien kuntien keskustaajama ei ole kovinkaan tiheään asuttu. Ehkä joku rakennettu ympäristö voi olla jossain tapauksissa korvaava määritelmä, mutta sana kaupunki ei ole tässä merkityksessä 'kunnallishallinnollinen alue'. --PtG (keskustelu) 25. maaliskuuta 2024 kello 10.46 (EET)

Hmm, eikö noissa pääsääntöisesti se otsikointi menisi ihan siten, että korvaa sen päätasolla "kuntakuva" otsikon nimellä "Maantiede" ja siirtää RKY-alueet kulttuuri-otsikon alle? -- Zache (keskustelu) 25. maaliskuuta 2024 kello 15.09 (EET)

Riippuu artikkelin sisällöstä. Ei kaikissa kaupungeissa ja kunnissa ole samaa sisältöä. Esimerkiksi Kouvolassa ei ole ollenkaan arkkitehtuuria.-- Htm (keskustelu) 25. maaliskuuta 2024 kello 21.07 (EET)

Joo, monesti vaikuttaisi tuota kuntakuvaa käytetyn merkityksessä kunnan luonnonympäristö, ilmasto, kylät ja kulttuuriympäristöt (toki ei aina ihan samalla tavalla). Mutta kyllähän nuo kuntakuvat pitäisi poistaa artikkeleista. Kunnalliset asiat samalla jakaa hallintoon, palveluihin ja muihin osiohin. --PtG (keskustelu) 25. maaliskuuta 2024 kello 22.13 (EET):::: Pietarsaari-artikkelissa termiä kaupunkikuva on tosiaan käytetty "oikein", koska viittaa siihen rakennettuun ympäristöön. --PtG (keskustelu) 25. maaliskuuta 2024 kello 10.05 (EET)

Myös Kielitoimiston sanakirjassa kaupunkikuva on ja nimenomaan edellä mainitussa merkityksessä. Kuntakuvaa sanakirja ei tunne. Matthäus Gehägeberg (keskustelu) 25. maaliskuuta 2024 kello 10.07 (EET)

Tämä "ostaminen" on vapaaehtoistyön motivaation tappajana pelottavan tehokasta. Lopetan ainakin osaltani kaikkien ostettujen kuntien julkisten palvelujen (kuten koulujen, terveysasemien, museoiden, kirjastojen jne) ja muistomerkkien dokumentoinnin sekä kuvittamisen. Tehkööt ne myös sellaiset tahot, jotka maksua vastaan työstöjä tekevät! Voisiko / pitäiskö yhteisön saada esimerkiksi luokittelun (Luokka:Artikkelia on mukattu maksua vastaan, tai jotain vastava?) avulla näkyviin kooste artikkeleista, jossa on ostettua sisältöä? Ja perin outoa, jos samalla on artikkelirakenteita ryhtdytty myymään ohi yhteisön käytäntöjen. - Hmm. Toki ja ehkä kilpailukykyisemmällä korvauksella voisivat monet muutkin wikipedistit osaavat artikkeleja kasata, ja sisällöltään viitseliäämmin... --Paju (keskustelu) 29. maaliskuuta 2024 kello 21.35 (EET)

Mikähän lie ostettua sisältöä? Onko minun tekemäni sellaista? Iivarius (keskustelu) 22. huhtikuuta 2024 kello 22.56 (EEST)

Wikipediassa on piilotettuja luokkia, Luokka:Piilotetut luokat, joiden tarkoitus on enemmän palvella wikipedian kehittämistä ja ylläpitoa kuin olla osa näkyvää tietosanakirjaa. Esim. Luokka:Mahdollisesti elävät henkilöt, Luokka:mahdollisesti vanhentuneita väittämiä sisältävät artikkelit. Näihin verraten piilotetu luokka tälle teemalle voisi olla aihe, josta voisi ainakin keskustella. --Urjanhai (keskustelu) 26. huhtikuuta 2024 kello 11.46 (EEST)

Mainituista artikkeleista nykyään olemassaoleva kunta on ainoastaan Lapinjärvi. Oletteko sitä mieltä, että ko. artikkelin rakenne on paras mahdollinen kunta-artikkeleille? Jjanhone (keskustelu) 25. maaliskuuta 2024 kello 09.36 (EET)

En tiedä muista, mutta minusta on huono puolustus katsoa esimerkkiä jostain artikkelista ja apinoida sitä. Wikipediassa ei ole "suositeltuja otsikointimalleja". Artikkelimalleja on, mutta niitäkin tulee käyttää järjen kera. Kaupungeista on Wikipedia:Artikkelimalli/Kaupunki. Esitit kysymyksen "Jos Turun tarjoama otsikointimalli ei ole tällä hetkellä suositellun käytännön mukainen, voisiko sen a) muokata kuntoon tai b) tiputtaa pois suositeltujen artikkelien joukosta?" Mahdollisia ratkaisuvaihtoehtoja on muitakin.-- Htm (keskustelu) 25. maaliskuuta 2024 kello 10.01 (EET)

Toin tähän keskusteluun toisen aiheen (kunta-artikkelien rakenne) kertomalla, mistä sana kuntakuva on ammennettu. Ehkä otsikoinnille pitäisi avata ihan oma ketjunsa, sillä se ei ole enää kielenhuoltoa. Jjanhone (keskustelu) 25. maaliskuuta 2024 kello 10.25 (EET)

Otsikon pitää selkeästi ilmaista, mistä se kertoo. "Kuntakuva" ei ole sellainen vaan paljon parjattua konsulttikieltä. Sanan alle voi lisätä melkein nmitä tahansa, joten lukijaa auttaa, että otsikko muutetaan täsmälliseksi, kuten jo Koski Tl:ssä näytetään muutetun. Sama koskee sanaparia "Kunnalliset asiat". --abc10 (keskustelu) 25. maaliskuuta 2024 kello 09.49 (EET)

Yhdyn huomioihin yllä. Otsikoiden pitää vastata sisältöä ja käytettyjen käsitteiden vakiintunutta merkitystä. Esimerkiksi, niin kuin yllä tuotiin esiin, "kaupunkikuva" ( = likimain kaupungin rakennettu ympäristä on yksi asia ja esim. "maakuva" ( = likimain maan imago) on toinen, ja kumpikin merkitys on vakiintunut. Artikkelimallejakin voi pyrkiä kehittämään, mutta samalla on ilmeistä artikkelien kunkin hetkinen sisältö vaihtelee. Joskus tällaista kunta-artikkelin malliesimerkkin luomista yritettiin joukkoistettuna vapaaehtoisponnistuksena, mutta tämä kaatui siihen ettei kellään ollut resursseja tarvittavaan vapaaehtoistyöhön. Laadukkaita artikkeleita ja kaikkiin artikkeleihin syystemaattisesti lisättyjä osioita sekä muiden Wikipedioiden (esim. dr) artikkelimalleja vertailemalla artikkelimallia voisi kenties kehittää, mutta se vaatisi ilman muuta työpanosta. Optimitilanteessa tähän voisi ehkä hakea rahoitusta vaikka kuntaliitolta. --Urjanhai (keskustelu) 26. huhtikuuta 2024 kello 12.00 (EEST)

Tanskan sanan "kone" sävy

Kun tanskan ymmärrykseni kulkee pääosin ruotsin kautta, en tunnista "konen" sävyä. Onko se vaimo, rouva, nainen, muori, eukko vai mikä? Laitoin siihen nyt "vaimo", joka ehkä sopii aikakauteen monimerkityksisenä. Mutta tanskantaitoinen voisi kertoa tarkemmin. --abc10 (keskustelu) 25. maaliskuuta 2024 kello 09.19 (EET)

En osaa juuri tanskaa, mutta tämän perusteella sana on sävyltään neutraali ja voi tarkoittaa naista, vaimoa tai rouvaa. -93.106.9.217 30. maaliskuuta 2024 kello 21.01 (EET)

Huomasin että norjassakin on sama sana. Ruotsissa se on muodossa "kona", joka oli sekin minulle outo, mikä johtunee siitä että se on arkaainen [2]. Kiitos ip:lle. Vaimo sopii varmaan sen vastineeksi kuvatekstiin. --abc10 (keskustelu) 30. maaliskuuta 2024 kello 21.26 (EET)

Kaupunkiartikkelien rakenne ja otsikot

Kielenhuoltokeskustelussa tuli esille Kaupunkien artikkelimalli. Sitä ei ole päivitetty kymmeneen vuoteen, joten olisiko syytä muokata sitä? Yritysartikkeleissa Historia-kappale esitetään useimmiten ensimmäisenä, mutta tässä mallissa se on vasta kolmantena: 1 Maantiede, 2 Kaupunkikuva ja nähtävyydet, 3 Historia, 4 Hallinto, 5 Talous, 6 Liikenne, 7 Väestö, 8 Palvelut, 9 Kulttuuri, 10 Urheilu, 11 Lähteet, 11.1 Viitteet ja 12 Aiheesta muualla. En ole osallistunut artikkelimallien muokkaukseen, joten ennenkuin siihen puuhaan ryhdyn, varmistan, onko se sallittua, vai liittyykö hommaan kenties jotain äänestyksiä? Jjanhone (keskustelu) 25. maaliskuuta 2024 kello 13.59 (EET) (Siirretty käytäntö-kahvihuoneesta)

Artikkelimalleja ei "päivitetä" . Jos mallissa ei ole mitään vikaa, niin ei ole korjattavaakaan. Yritys- ja kaupunkiartikkeleiden asioita ei tarvitse esittää samassa järjestyksessä. Tarkat mallit ovat tarpeen vain, jos laitetaan botti tekemään artikkeleita. -- Htm (keskustelu) 25. maaliskuuta 2024 kello 14.34 (EET)

Mallin muokkaamisella tarkoitin otsikoiden järjestyksen lisäksi myös niiden alla olevien esimerkkien täydennystä. Otsikoissa pistää silmään se, että nähtävyydet ja kulttuuri ovat kovin kaukana toisistaan, yleensähän ne liittyvät toisiinsa. Mallissa ei ole myöskään määritelty paikkaa kuuluisille kaupunkilaisille tai ystävyyskaupungeille, joita monessa artikkelissa näkee. Tiedonhaku artikkeleista helpottuu, jos niiden rakenne on edes suurinpiirtein samanlainen.Jjanhone (keskustelu) 26. maaliskuuta 2024 kello 10.24 (EET)

Pingaan mukaan @Quadriplegia & @Anr, jotka ovat joskus kaupunkimallia muokanneet. Jätin pingaamatta wikipedistit, jotka eivät ole vuosiin muokanneet. Jjanhone (keskustelu) 26. maaliskuuta 2024 kello 10.31 (EET)

Olisi hyvä, jos et kirjoittaisi kaupunkiartikkelimalliin tekstiä, joka vaikuttaa artikkelimallin kehittämistä koskevalta keskustelulta. Sitä varten on artikkelin keskustelusivu. Kaupunkiartikkelimalliin ei myöskään luontevasti kuulu keskustelu siitä, mitä osioita voisi olla artikkeleissa, jotka eivät ole kaupunkeja. Matthäus Gehägeberg (keskustelu) 26. maaliskuuta 2024 kello 10.53 (EET)

Tässä kooste tekemistäni muutoksista, jotka kumottiin. Jjanhone (keskustelu) 26. maaliskuuta 2024 kello 11.00 (EET)

Palautin muutokset. Jos on tarkoitus keskustella kaupunkimalline kehittämisestä, niin sitten keskustellaan ensin ja muokataan vasta sitten, kun on päätyy konsensukseen niitä, mitä mallissa on tarpeen muokata. -- Htm (keskustelu) 26. maaliskuuta 2024 kello 11.01 (EET)

Nähtävyydet ja kulttuuri käsittelevät mielestäni kuitenkin aika lailla eri asioita. Osioiden sisältö riippuu aika lailla kaupunkien koosta ja luonteesta. Nähtävyydet sopisi mielestäni matkailun kanssa samaan osioon. Osio "Tunnetut kaupungissa syntyneet ja vaikuttaneet henkilöt" voisi sisältää myös kulttuuri-osiossa olevan kuuluisten kirjailijoiden ja taiteilijoiden tiedot. Kulttuuriosiosta voisi arkkitehtuurin jne. siirtää kaupunkikuvaan, jossa voisi olla myös kaupungin kuvaukset kirjallisuudessa, näytelmissä ja elokuvissa. Ystävyyskaupungit ovat yleensä pieni osio ja se voisi olla omana osionaan jossain loppupuolella, toisaalta yhteistoiminta ystävyyskaupunkien kanssa on kaupungin oma projekti ja voisi olla myös osiossa Hallinto. -- Jokaisesta Suomen kaupungista on jo artikkeli, joten ihan tyhjästä niitä ei tarvitse tehdä. Ja koska tämä on vapaasti muokattava tietosanakirja, niin lienee syytä totuttautua siihen ajatukseen, että mallin mukaiseen artikkeliin voi tulla myöhemmin suuriakin muutoksia. Artikkelimalli on vain malli, se on tarkoitettu ohjeeksi, ei pakollisesti noudatettavaksi. Jos tämän mallin tarve johtuu siitä, että kaupungit haluavat palkata jonkun tekemään itsestään kattavan artikkelin, niin artikkelimallin ohjeluonne ja Wikipedian vapaa muokattavuus täytyy muistaa ottaa huomioon. Wikipedian näkemys hyvästä kaupunkiartikkelista lienee hiukan erilainen kuin asianomaisen kaupungin markkinointipuolen näkemys. Kaupunkien omat verkkosivut muuttuvat vähintään viiden vuoden välein niin perusteellisesti, että kestää aikansa, ennen kuin sieltä löytää tarvitsemaansa tietoa. Nykyään on muotia sijoittaa sivuille isoja vaihtuvia kuvia ja varsinaisen tekstin joutuu kelaamaan jostain sivun alareunasta. Noilla verkkosivuilla on myös luvattoman paljon katkenneita linkkejä. Wikipediassa onneksi minnekään johtamattomat linkit erottuvat punaisina, joten turhalta klikkailulta välttyy. -- Htm (keskustelu) 11. huhtikuuta 2024 kello 02.56 (EEST)

Nuo olivat tärkeitä varauksia. Nyt on tämänhetkinen tilanne ja tosiasia että eri artikkeleissa on erilaisia jäsennysratkaisuja ja sisältöjen kattavuus ja laajuus vaihtelee, ja eri aikaisissa hyvissä tai laadukkaissakin artikkeleissa on erilaisia ratkaisuja. Ja oikeastaan nykyinen jäsennys on vain lähtökohta. Erityisesti, niin kuin ehdin jo aiemmassa keskustelussa tylempänä ja tässä alempana, pitäisoi verrata muihin wikeihin, ja laadukkaisiin artikkeleihin tässä ja muissa wikipedioissa, "oikeisiin" tietosanakirjoihin ym. ym. ja pohtia, voidaanko (suuria?) kaupunkeja ja (kaiken kokoisia) kuntia yleensä käsitellä samalla artikkelimallilla (ehkä voidaankin, ehkä ei, vrt. kommenttiani alempana). Tämä olisi silloin yksi kehitysprojekti ja kunkin artikkelin täydentäminen sen nykytilassa toinen. Itse näkisin että artikkelimallia ei luoda niinkään teoreettisella pähkäily6llä vaan testaamalla koko ajan konkretian ja onnistuneiden käytännön ratkaisujen kanssa. Esim. de-wikissä oli ainakin joskus hyvä artikkelimalli. Siihen voisi sitten ripustaa osioita niin kuin koristeita joulukuuseen järjestyksessä. (Tai myös botilla excel-taulukkoon tai wikidataan). --Urjanhai (keskustelu) 26. huhtikuuta 2024 kello 12.34 (EEST)

Tuo on musta ihan ok järjestys. Melkein voisin siirtää historian viimeiseksi, kuten usein on tietosanakirjoissa, joissa on tekstiä niin paljon, että sen joutuu jakamaan osioihin. Historiaosuus toki on monissa kunta-artikkeleissa ensimmäisenä, mikä taas varmaan johtuu siitä, että monet muokkaajat pitävät osiosta ja siksi, koska siihen usein löytyy helposti asiaa yhteenvetäviä lähteitä. Mutta musta olisi oleellista ensin määrittää, mistä artikkeli kertoo. Olisi esimerkiksi hassua aloittaa eläinartikkeli tiedolla siitä, että kuka eläimen on löytänyt ja myöhemmin vasta päästäisiin kuvaamaan eläintä. Yritysartikkeleissakaan ei välttämättä olisi väärin aloittaa siitä, että mitä yritys tekee nykyään kuin sillä, mitä vaikkapa Nokia teki 160 vuotta sitten. --PtG (keskustelu) 25. maaliskuuta 2024 kello 22.09 (EET)

Eri ihmiset etsivät eri tietoja. Esimerkiksi yrityksen nykyasiat ovat usein tuttuja, jahaetaan tietoja, miten yrityksestä on tullut juuri se mikä se on. Jyräsit eräässä artikkelissa tämän järjestyksen, enkä käynyt kinaamaan, mutta asia jäi vaivaamaan, koska kuulun niihin, joista historia on kiinnostavampi kuin kunnan hallinto tai vaikkapa saaren pinta-ala. --abc10 (keskustelu) 25. maaliskuuta 2024 kello 22.20 (EET)

En väitä, etteikö muakin kiinnostaisi historia useasti enemmän kuin saaren pinta-ala. Talous esimerkiksi kiinnostaa henkilökohtaisesti vähiten. Mutta historiaosiokin alkaa usein, että "nykyisen Suomen alueen...", jolloin olisi loogista ensin kertoa, että mistä alueesta tässä nyt puhutaan. Tämä ei liity kiinnostukseen. --PtG (keskustelu) 25. maaliskuuta 2024 kello 22.33 (EET)

Sanoisin, ewttä on syytä ainakin vertailla muiden Wikipediouiden (mahdollisia) artikkelimalleja ja niiden mukaan tehtyjä esimerkiksi kelpaavia artikkeleita meillä ja muualla juuri jäsennyksen suhteen pikemmin kuin lähteä räiskimään fiilikseöllä. Ehkä voisi myös katsoa oikeista pai netuista tai muista artikkelitietosanakirjoista. Ja voisi myös arvioida, voidaanko vai ei samaa artikkelimallia käyttää (suurille) kaupungeille ja (ylipäätän ka8iken kokoisille) kunnille yleisesti. Esm. kaupunkikuvan todettiin ylempänä olevassa keskustelussa tarkoittavan jotain sen suuntaista kuin vaikka "Maisemat ja kulttuuriympäristöt" (ja tämä muuten oli vihkoina ilmestyneen Suomen kartaston V laitoksen yhden vihkon nimikin). Ja esim. tämä otsikko mahdollisesti saattaisi sopiakin yhtä lailla isoille kaupungeille kuin kaiken kokoisille kunnillekin. Ja voisi arvoida, löytyisikö muutoinkin vastaava kaikkiin sopiva runko vai olisiko syytä erottaa (suuret?) kaupungit ja kunnat yleensä. Ja itse asiassa tuleekin heti mieleen, että voisiko resim. tuon Suomen kartaston V laitoksen jäsentelyä soveltuvin osin käyttää (tietysti siitä paljon voisi jäädä poiskin tai asettua eri tavoin). --Urjanhai (keskustelu) 26. huhtikuuta 2024 kello 12.22 (EEST)

Artikkelin nimen käännöksen heittomerkit johdannossa

En tiedä olenko oikeassa kahvihuoneessa, mutta anyways. Olen nähnyt, että tehdään artikkeleja ulkomaisilla kielillä. Hyvin simppeli esimerkki, olisi vaikka artikkeli car. Kun halutaan laittaa aiheelle suora? suomennos, millaisia heittomerkkejä siinä käytetään? " vai ' vai jotain ihan muuta? Esimerkiksi car olisi siis "auto" tai 'auto'. Olen nähnyt tapauksia, joissa heittomerkkejä käytetään eritavalla. En löytänyt vastausta ohjeesta tai sitten en vain huomannut. Toinen esimerkki artikkelissa Magen David Adom, jossa johdannossa on "Punainen Daavidinkilpi", miksi siinä on tuollaiset heittomerkit eikä erilaisia, kuten '? Pietiboii (keskustelu) 19. huhtikuuta 2024 kello 19.06 (EEST)

Kun kerrotaan sanan merkitys suomeksi, on tapana ympäröidä se puolilainausmerkillä eli heittomerkillä: Kielitoimiston ohjepankki. --abc10 (keskustelu) 19. huhtikuuta 2024 kello 19.34 (EEST)

Näin arvelinkin, kiitos tiedosta. Pietiboii (keskustelu) 19. huhtikuuta 2024 kello 19.38 (EEST)

Meillä on kielimalline, jota käytetään esimerkiksi paikannimissä: Car (suom. auto). -- Htm (keskustelu) 19. huhtikuuta 2024 kello 20.13 (EEST)

Se tuottaa virheellisesti kursivoidun sanan. Jossain ohjeiden uumenissa lukee, että Wikipediassa noudatetaan Kielitoimiston ohjeita, joten malline pitäisi korjata eli ottaa kursivointi pois. --abc10 (keskustelu) 19. huhtikuuta 2024 kello 20.30 (EEST)

Totean tähän vielä sen, että suomen kielessä ei periaatteessa kuuluisi käyttää "tällaisia lainausmerkkejä" tai 'tällaisia puolilainausmerkkejä', vaan ”tällaisia kaarevia lainausmerkkejä” ja ’tällaisia kaarevia puolilainausmerkkejä’. Kummankaanlaisia merkkejä ei ole myöskään oikein kutsua heittomerkeiksi; heittomerkki on ' tai ’, mutta vain silloin, kun sitä ei käytetä lainausmerkkinä. --Qwerty12302 (kesk | muok) 19. huhtikuuta 2024 kello 21.57 (EEST)

Tämä taitaa olla totta, kiitos muistutuksesta! Haasteena on vain kaarevien lainausmerkkien uupuminen suomenkielisestä tietokonenäppäimistön asemoinnista, jolloin käyttäjät - allekirjoittanut mukaan lukien - ovat valinneet helpomman tien. Kysymys: Oletko käyttänyt esimerkiksi J. Korpelan verkkosivustolta löytyvää suomenkielistä virtuaalista näppäimistöasettelua, jolla nuo kaarevatkin merkit saisi kätevämmin käyttöön? Esimerkki Suomalaisen monikielisen näppäimistön kaavio ja selityksiä, jonka saanee käyttöön tarvittavan näppäimistöajurin lataamisella. Tällöin esimerkiksi kaarevat lainausmerkit (”) saisi arkinäppäimistölle. - Aiemmalla, nykyisin harvemmin käyttämälläni koneella on muutamia J. Korpelan sivuston kautta löytyneitä näppäimistöasetteluja, muun muassa kyriilisen tekstin kirjoittamiseksi, mutten ollut muistanut uudemmalle apparaatille noita latailla. - Jos artikkelimaakareilla ja kielenhuoltajilla on käytännöllisiä suosituksia hyviksi toimintatavoiksi, paas vinkkejä jakoon vaan! --Paju (keskustelu) 27. huhtikuuta 2024 kello 15.38 (EEST)

﹫Paju: Jos käytät joskus Macia, niin kaarevien merkkien kirjoittaminen onnistuu kolmella näppäimellä: ⇧ Shift·⌥ Opt·2 → ” ja ⇧ Shift·⌥ Opt·' → ’. Merkit löytyvät myös Wikipedian muokkaustilan alapuolen välimerkeistä käyttöjärjestelmästä riippumatta. raid5 28. huhtikuuta 2024 kello 02.48 (EEST)

Ystävällismielinen @Qwerty12302: --Paju (keskustelu) 27. huhtikuuta 2024 kello 15.40 (EEST)

Kyllä, käytän juuri tuota näppäimistöasettelua, minkä lisäksi olen tehnyt siihen eräitä omia muutoksiani. Kaareva heittomerkki/puolilainausmerkki on AltGr + [pilkku], ja kaareva lainausmerkki on AltGr + Shift + 2. Windowsille on saatavilla MSKLC, jonka avulla voi tehdä omia näppäimistöasetteluja. Silloin harvoin kun tien päällä tulee pakottava tarve tehdä kännykällä muokkaus, jossa tarvitsee näitä merkkejä, Androidin Gboard-näppäimistöstä ne löytyvät myös varsin näppärästi. --Qwerty12302 (kesk | muok) 27. huhtikuuta 2024 kello 17.27 (EEST)

Miten taipuu yhtyeen nimi SIG?

Miten suomalaisen SIG-yhtyeen nimeä tulisi taivuttaa ja kirjoittaa? Siitä esiintyy nyt eri artikkeleissa ja niiden nimissäkin ainakin kolmea eri muotoa, joista tässä esimerkit: Syke (SIG:n albumi), Rakkauden sävel (Sigin kappale) ja Vuosisadan rakkaustarina (SIGin albumi) (viimeisin minun äsken tekemäni siirron seurauksena). Luokat ovat nimillä Luokka:SIG:n albumit ja Luokka:SIG:n kappaleet. En ole itse yhtyeen fani, joten en tiedä, lausutaanko nimi "sig" vai "äs-ii-gee"? Käsittääkseni kaksoispisteen käyttö olisi perusteltua vain jälkimmäisessä tapauksessa. --Risukarhi (keskustelu) 6. toukokuuta 2024 kello 18.46 (EEST)

En muista ikinä kuulleeni puhuttavan äs-ii-geestä vaikka heidän kotiseudullaan olenkin iät ja ajat pyörinyt. Isot vs. pienet kirjaimet on taas asia, josta voi saada kielenhuoltopataljoonan tai vähintään sen sissipartion kimppuunsa, joten siihen puoleen en ota kantaa. --Lax (keskustelu) 6. toukokuuta 2024 kello 18.50 (EEST)

Minäkään en muista koskaan kuulleeni lausuntaa "äs-ii-gee", mutta kyllä kaikkia noita muotoja käytetään hyvissä lähteissä. Hyväksyisin ne kaikki. Yhtyeen kotisivulla käytetään muotoja "S.I.G" ja "S.I.G.", mutta nämä muodot ovat muuten kyllä vähässä käytössä. -Uusimies (keskustelu) 6. toukokuuta 2024 kello 22.36 (EEST)

Artikkelien ja luokkien nimissä olisi kuitenkin parempi käyttää yhdenmukaisesti yhtä ja samaa taivutusta. Jos nimi lausutaan "sig" eikä "äs-ii-gee", silloin "SIG:n" on virheellinen taivutus. Jos nimi kirjoitetaan pisteiden kanssa S.I.G., silloin "S.I.G:n" olisi oikea taivutus (kaksoispiste tarvitaan, jos nimi päättyy muuhun merkkiin kuin kirjaimeen), mutta tuota pisteellistä muotoa ei ole Wikipediassa käytetty tästä bändistä muutenkaan. Tässä vielä kaikkien iloksi aiheeseen liittyvät Kielitoimiston ohjeet, kun en niitä edellä linkittänyt: [3], [4]. --Risukarhi (keskustelu) 7. toukokuuta 2024 kello 17.44 (EEST)

Kaikki puhui aina Sigistä. -- Htm (keskustelu) 6. toukokuuta 2024 kello 22.53 (EEST)

Näin myös yhtye itse haastatteluissaan. Asiatekstissä tosiaan Sig olisi se kielenmukainen ja järkevä ratkaisu. Matthäus Gehägeberg (keskustelu) 7. toukokuuta 2024 kello 18.07 (EEST)

Helpoin on välttää taivuttaminen kun käyttää "SIG-yhtye" vetsiota. Mutta näkyy se mediassa.kirjoitettavan myös "SIGin" versiona. Elastul (keskustelu) 8. toukokuuta 2024 kello 09.58 (EEST)

Vielä helpommaksi homma menee, kun välttää tarpeetonta suuraakkosin kirjoittamista. Moni yhtye ja artisti historian saatossa on pyrkinyt kirjailemaan nimensä mahdollisimman huomiota herättäväksi. Tällaiset typografiset ratkaisut yleensä korjataan asiatyylissä. Matthäus Gehägeberg (keskustelu) 8. toukokuuta 2024 kello 10.11 (EEST)

Samaa mieltä kuin MG. -- Htm (keskustelu) 8. toukokuuta 2024 kello 10.20 (EEST)

Sitten on tämä HIM. Yle kirjoittaa HIM. Hesari ei vielä ole käsitellyt kosketinsoittajan kirjaa. Mutta Wikipediassa se on HIM. Tämän kirjoitettuani huomasinkin, että se on lyhenne sanoista "His Infernal Majesty". Tiesikö joku? --abc10 (keskustelu) 7. toukokuuta 2024 kello 19.38 (EEST)

HS:n toimittajista monet kirjoittavat tuon Him. Monessa jutussa on kuitenkin valitettavasti HIM. Jälkimmäistä onkin hankala taivuttaa: yleensä HIM-yhtyeen mutta myös HIM:in, HIM:n ja jopa HIMin. Matthäus Gehägeberg (keskustelu) 7. toukokuuta 2024 kello 20.25 (EEST)

Aika monikin tiesi ja tietää, mutta HIM on nimenä irtaantunut tuosta alkuperästä eikä sitä ole tulkittu lyhenteeksi. --Lax (keskustelu) 7. toukokuuta 2024 kello 20.26 (EEST)

Helpointa olisi puhua Sigistä ja Himistä. --Esamatti1 (keskustelu) 7. toukokuuta 2024 kello 23.04 (EEST)

HIM-yhtyeeseen liittyvät luokat on nimetty muodossa Luokka:HIMin albumit, Luokka:HIMin kappaleet ja Luokka:HIMin jäsenet eli eri tavalla kuin SIG-luokat. Tuo näyttäisi olevan myös Kielitoimiston ohjetta vastaava taivutus, olettaen että nimi tosiaan tulee kirjoittaa kokonaan suuraakkosilla ja lausutaan "him". Tässä suurakkkos-/pienaakkoskysymyksessä olisi yhtä kaikki toivottavaa, että yhtyeiden nimet kirjoitettaisiin yhdenmukaisesti artikkelien ja luokkien nimissä (eli ei ainakaan samanaikaisesti HIM artikkelin nimenä ja "Himin" luokkien nimissä). --Risukarhi (keskustelu) 8. toukokuuta 2024 kello 13.28 (EEST)

Nythän meillä on tosiaan artikkeli Abba, joka on luokassa ABBA [5], jolla on alaluokat Abban albumit ja ABBAn kappaleet. --Kärrmes (keskustelu) 8. toukokuuta 2024 kello 13.56 (EEST)

Panin noihin ABBA-luokkiin nimenkorjauspyynnöt ihan vaan yhtenäisyyden vuoksi. Sivulla Keskustelu:Abba on useassa keskustelussa päädytty käyttämään kirjoitusasua Abba, jota myös artikkelien täsmenteissä on käytetty (esim. SOS (Abban kappale)).--Risukarhi (keskustelu) 11. toukokuuta 2024 kello 12.21 (EEST)

Suojaustasolle nimeä

Osittain suojattu on teknisenä nimityksenä näppärän kompakti ja sellaisena aivan vakiintunut wikijargonin termi. Nyt pitäisi sepittää vastaavanlainen salakielinen sanahirviö wikiin vastikään hankitulle automaattiseulottutasoiselle suojaukselle. Nimitys tulisi käyttöön mm. {{Suojattu}}-mallineeseen. Jo aiemmin on tämän tasoista (joskin väärinkäyttösuodattimella toteutettua) suojausta kuvattu fraasilla muiden kuin luotettujen käyttäjien muutoksilta suojattu, mutta nyt hakisin ehkä vähän tiiviimpää ilmaisua. --Geohakkeri (keskustelu) 7. kesäkuuta 2024 kello 00.57 (EEST)

Mikäli seulojatkin pystyvät muokkaamaan sivua (kuten nähtävästi voivat), silloin voitaisin sanoa, että se on suojattu seulomattomilta. — SURJECTION ^{/ K / M / L /} 8. kesäkuuta 2024 kello 17.47 (EEST)

Se kai tarkoittaa, että suojattu sellaisilta käyttäjiltä tai artikkeleilta, joita ei ole seulottu. --abc10 (keskustelu) 11. kesäkuuta 2024 kello 16.53 (EEST)

Näinpä. Vaikka ehkä voitaneenkin ajatella, että automaattiseulotut ovat käyttäjien joukosta seulottuja luottoheeboja, niin harvemmin sanaa tuollaisessa merkityksessä käytetään. --Geohakkeri (keskustelu) 11. kesäkuuta 2024 kello 17.14 (EEST)

jos mukailisi enwikin "extented confirmed protectionia" niin miten olisi Laajennetusti suojattu --Zache (keskustelu) 11. kesäkuuta 2024 kello 17.18 (EEST)

Ihan kivan kuuloinen. Pietiboii (keskustelu) 11. kesäkuuta 2024 kello 17.23 (EEST)

Muuten hyvä, mutta suojauslomakkeessa on jo kohta ”Laajenna suojaus koskemaan kaikkia tähän sivuun sisällytettyjä sivuja (tarttuva suojaus)”, eli suojauksen laajentaminen on ikään kuin jo käytössä terminä. Ja koskapa täysin suojattuja sivua saatetaan kutsua yksinkertaisesti ”suojatuiksi”, ei ole puusta katsoen aivan selvää, että ”laajennettusti suojattu” tuleekin ymmärtää suhteessa ”osittain suojattuun”. --Geohakkeri (keskustelu) 11. kesäkuuta 2024 kello 17.30 (EEST)

Laajennettu suojaus? raid5 11. kesäkuuta 2024 kello 20.52 (EEST)

Sama kritiikki pätee siihenkin. --Geohakkeri (keskustelu) 11. kesäkuuta 2024 kello 21.01 (EEST)

Mitenkäs osittain+ suojattu?--Sentree (Walituksia) (^{Tarkkaile minua}) 14. kesäkuuta 2024 kello 19.34 (EEST)

Entäs jos lähtisi toisin päin? "Vain seulojien muokattavissa" ? "Vain luotettujen käyttäjien muokattavissa" ? --Tappinen (keskustelu) 14. kesäkuuta 2024 kello 19.46 (EEST)

malline:Mikkelin Jukur*

Kun Jukurit voi taivuttaa Jukureiden ja Jukurien, kannattaisi varmaan valita jompikumpi vaihtoehto, ettei eri mallineissa käytetä eri taivutusta. {{Jukurien pelaajat}} ja {{Mikkelin Jukureiden kokoonpano}}. abc10 (keskustelu) 11. kesäkuuta 2024 kello 15.29 (EEST)

Jukurien verkkosivuilta löytyi pikaisella vilkaisulla vain muotoa "Jukurien". Voidaan varmaan sopia, että vain tuota muotoa käytetään yhtenäisyyden vuoksi myös Wikipediassa. --Farma3110 (keskustelu) 11. kesäkuuta 2024 kello 16.23 (EEST)

Kysy vapaasti

↑	Arkisto	Lisää uusi aihe	Kysy vapaasti

Neuvonta

Sekalaista

Käytännöt

Kielenhuolto

Tekniikka

Tekijänoikeudet

Uutiset

Kysy vapaasti

n · k ·

Tervetuloa kahvihuoneeseen Kysy vapaasti!

Kysymykset asioista, jotka eivät liity Wikipediaan. Wikipediaa koskevat keskustelut kuuluvat kahvihuoneen muihin osastoihin. Jos tarvitset apua Wikipedian käyttämiseen, voit pyytää sitä neuvonnasta. Valitse kysymyksellesi mahdollisimman kuvaava otsikko! Keskustelut, joihin ei ole tullut kommentteja 30 vuorokauteen, arkistoidaan automaattisesti.
Vanhat keskustelut löytyvät arkistosta.

Paqui One Chip challenge

Voiko Suomessa ostaa tai tilata mistään noita Paqui One Chip challenge sipsejä eli niitä supertulisia sipsejä, jotka sisältävät tätä maailman tulisinta Caroline Reaper chiliä? 109.240.83.244 29. helmikuuta 2024 kello 16.05 (EET)

Ruokavirasto on määrännyt ne pois Suomen markkinoilta terveydelle haitallisina. Mutta onko ne oikeasti edes tulisia, kun usean videon lopussa sanotaan "No Reaction!"--Elastul (keskustelu) 2. maaliskuuta 2024 kello 11.07 (EET)

Oppikoulu ruotsissa

Oliko myös Ruotsissa aikaisemmin keskikoulusta ja lukiosta koostunut oppikoulu kuten Suomessa oli? 193.210.194.97 1. maaliskuuta 2024 kello 14.51 (EET)

Ja, det fanns det. Keskikoulua vastasi realskola. Peruskoulu Ruotsiin tuli vuodesta 1962 lähtien. -176.72.71.184 8. maaliskuuta 2024 kello 22.25 (EET)

Tv-lähetysten alku Ruotsissa

Milloin Ruotsissa alkoivat säännölliset televisiolähetykset? 86.115.89.148 9. maaliskuuta 2024 kello 19.54 (EET)

1956. -176.72.71.184 9. maaliskuuta 2024 kello 22.39 (EET)

Ultra Bran mediatioedote

Mistähän voisi löytä Ultra Bran meidatiedotteet Sinä päivän kun synnyimme -lkokoelmalevyn julkaisusta vuodelta 2017? Muistikuvani mukaan siinä mainittiin tietoja levyn kappaleisiin liittyen, koita ei levyn kansissa ole mainittu. 91.154.226.220 10. maaliskuuta 2024 kello 01.18 (EET)

Lakkautetut koulut ja kaupat Pohjois-Savossa

Miten voin saada tietoa yllä olevasta aiheesta Lumiukko 7 (keskustelu) 13. maaliskuuta 2024 kello 16.17 (EET)

Luetteloita lakkautetuista oppilaitoksista vuosilta 2004-2021 löytyy ainakin Tilastokeskuksen sivuilta: [6]. Sitten esimerkiksi Pohjois-Savon vanhoista kansakouluista löytyy meiltä luettelo (Luettelo Pohjois-Savon kansakouluista). Entisistä oppilaitoksista kertovia artikkeleita myös luokassa Luokka:Entiset suomalaiset oppilaitokset, mutta sieltä joutuukin etsiskelemään tietyn alueen kouluista kertovat artikkelit, kun luokkaan ei ole luokiteltu niitä maakunnittain. Edit: Näköjään ainakin kansakoulut on luokiteltu maakunnittainkin, eli sieltä selaamaan. Terv. --Ville Siliämaa (keskustelu) 14. maaliskuuta 2024 kello 03.43 (EET)

Tampereen viemäriverkoston kartta

Olen kysynyt tätä aikaisemminkin. Sain vastaukseksi, että viemäriverkosto on digitaalisessa PISARA paikkatietojärjestelmässä. Miten tähän järjestelmään sitten pääsee käsiksi? Siitä ei tahdo edes löytyä mitään tietoa. 91.159.78.13 18. maaliskuuta 2024 kello 20.22 (EET)

Ehkä se on poistettu julkisuudesta. Lue päivän lehtiä, niin arvaat miksi. Ihan huvikseni ihmettelen kiinnostusta viemäriverkostoon. --abc10 (keskustelu) 18. maaliskuuta 2024 kello 21.55 (EET)

Arpaonnen ennustaminen

Kotiin tuli kirjekuorellinen Sorkka-arpoja (nimi muutettu). Kuoressa on viisi arpalipuketta, arpoja on yhteensä 420 tuhatta ja palkintoja on jaossa 84 225 kappaletta, eli keskimäärin joka viides arpa voittaa eli jokaisessa kuoressa on todennäköisesti yksi voittava arpa, jolla saa vähintään hetken kelluvan heijastimen. Miten lasketaan todennäköisyyksiä enemmänkin? Päätin osallistua arvontaan, ja aionkin avata uuden arvan joka viikko ikään kuin "kevätkalenterina" seuraavan viiden viikon aikana. Mikä on todennäköisyys, että viidestä arvastani yksikään ei voita tai että peräti kaksi arpaa voittaa – oletuksilla, että kaikki on satumaisesti jakaantunutta eli yleiset normaalijakelun ehdot pätevät kaikkialla ja iankaikkisesti lukuunottamatta postinkulkua? --Pxos (keskustelu) 19. maaliskuuta 2024 kello 18.53 (EET)

Pikaisesti osittain päässä laskien mutkia oikoen ja siksi ei ihan tarkalleen oikein, mutta 4/5 potenssiin viisi eli noin kolmasosa ensimmäiseen, ja 4/5*4/5*4/5*1/5*1/5 eli noin 0,02. Saattoi toki mennä väärinkin. –Anr (keskustelu) 19. maaliskuuta 2024 kello 23.20 (EET)

Joo siis oleellista on se voittamattomien arpojen määrä, mutta käytännössä se ei muutu paljonkaan kun niitä repii pieniä määriä. Kysymyksessähän ei itse asiassa olekaan täsmällinen luku "joka viides arpa voittaa". Sikäli Anr:n vastaus näyttää oikealta. Sorkka-arvathan on muuten tietääkseni pussitettu niin että joka lähetyksessä on vähintään yksi oikein. --Höyhens (keskustelu) 20. maaliskuuta 2024 kello 09.29 (EET)

Anr-kertotaulu ei oikein aukea oikein minulle. Jos puhutaan satunnaisjakautuneesta pallomerestä, niin eikös kaikkien tapausten yhteenlaskettu todennäköisyys ole 1? Siis se, että kirjekuoressa olevilla arvoilla voittaa 0...5 palkintoa. Jos siis 0:n tod.näk. on ~0,328 ja 2:n tod.näk. on 0,02, niin mikä on tod.näk. voittaa täsmälleen yksi palkinto? Ei kai se voi nyt olla 4/5*4/5*4/5*4/5*1/5? Toisaalta jos Sorkka-arvoissa on harrastettu voitonsijoittelua, niin hommahan kai on helppo. Lähetetään 84000 kirjettä, joissa jokaisessa on arpanippu, jolla voi voittaa varmasti vähintään yhden palkinnon. Silloin jää 225 palkintoa yli, jolloin voidaan olla ehkävarmoja, että 225 kuoressa 84000:sta on enemmän kuin yksi arpajaisvoitto. Tässä tapauksessa minun kannattaa noudattaa "avaa 1 arpa per viikko" -menettelyä vain siihen saakka, kunnes löydän minulle varmistetun voittoarvan. Sitten jännitys lakkaa ja voin avata kaikki jäljellä olevat arvat samantien, koska niissä ei enää suurella tod.näk:llä ole toista voittoa. --Pxos (keskustelu) 20. maaliskuuta 2024 kello 14.19 (EET)

Koska voitot voivat tulla eri järjestyksissä, pitää vielä kertoa 4/5*4/5*4/5*4/5*1/5-tyyppinen kertolasku mahdollisten järjestyksien määrällä. Jos siis halutaan laskea todennäköisyys saada viidestä arvasta tasan n voittoa, kaava on $\left({\frac {4}{5}}\right)^{5-n}\cdot \left({\frac {1}{5}}\right)^{n}\cdot {5 \choose n}$. Tällöin todennäköisyydet ovat: 0 voittoa 0,32768, 1 voitto 0,4096, 2 voittoa 0,2048, 3 voittoa 0,0512, 4 voittoa 0,0064, 5 voittoa 0,00032 ja kaikki yhteensä 1. Brewster239^(K·M) 20. maaliskuuta 2024 kello 15.18 (EET)

Brewster239 korjasikin. 4/5*4/5*4/5*4/5*1/5 voitaisiin ajatella todennäköisyytenä sille että neljä ensimmäistä arpaa eivät voita ja juuri se viides arpa voittaisi. Mutta jos sinne viiden arvan kuoreen onkin laitettu varmuudella yksi voittava arpa, niin silloin kahden voiton todennäköisyys per kuori olisi toisinsanoen todennäköisyys sille että neljästä ”pallomerestä” nostetusta arvasta yksi voittaa ja pallomeressä olisi siis 225 voittavaa arpaa ja voittamattomia sitten 420000–84225. –Anr (keskustelu) 20. maaliskuuta 2024 kello 15.52 (EET)

Koska haen sekä teoriaa että rautalankaa, niin varmistan vielä. Jos kyse on juuri satunnaistamattomasta Sorkka-arpanipusta, niin todennäköisyydet ovat seuraavat: a) 0 voittoa = 0, b) vähintään 1 voitto = 1, c) enemmän kuin yksi voittava arva nipussa ≈ 1/1492. Niinkö? Eli onhan tuossa tosiaan marginaalinen jännityspotentiaali, jota ei voi volteissa mitata. Joka puolestoistatuhannes kirjeensaaja voittaa varmasti toisenkin palkinnon. --Pxos (keskustelu) 20. maaliskuuta 2024 kello 16.18 (EET)

a) ja b) joo, näin sen näkisin. C-kohdasta: ”enemmän kuin yksi voittava nipussa” tarkoittaisi että niistä neljästä oikeasti satunnaisesti valitusta arvasta 1 tai 2 tai 3 tai 4 voittaa. Sen vastatapahtuma (komplementtiko olisi se hieno sana sille?) olisi 0 voittoa niistä neljästä. Ja todennäköisyys tuolle vähintään yksi voitto niistä neljästä olisi 1–P(ei yhtään voittoa) [P()=todennäköisyys]. Laskut jätän muille. –Anr (keskustelu) 20. maaliskuuta 2024 kello 17.20 (EET)

Sorkka-kirjeessäni oli täsmälleen yksi voittava arpa ja tasan neljä arpaa eivät tuottaneet voittoa. Arvelisin, että voittamani esineen (kivempi kuin heijastin) arvo on suurin piirtein viitisen euroa, postinhukkaamiskuluihin mennee toinen viitonen ja että näin noin 25 euroa jää jaettavaksi kohde-eläimille ja tavara-arpajaisyhdistyksen toimintahenkilökuntayhtymälle. Noudatin suunnitelmaa: kun voitto löytyi, avasin heti jäljellä olevat muut arvat. Nyt kohti uusia veikkailuja! --Pxos (keskustelu) 10. huhtikuuta 2024 kello 18.10 (EEST)

Lukon numerokoodi

Kadonneen avaimen takia jouduin murtautumaan omaan kellariini. Kokemuksesta viisastuneena ostin numerokoodilla toimivan lukon. Siinä on valittavana kolme numeroa. Murtovaras ei varmaan ihan heti keksi oikeaa, mutta montako vaihtoehtoa niillä saadaan aikaan? --abc10 (keskustelu) 19. maaliskuuta 2024 kello 21.23 (EET)

Jos kolminumeroisen yhdistelmälukon jokaisessa kolmessa rullassa on valittavana yksi kymmenestä numerosta (0–9) ja kaikki yhdistelmät ovat mahdollisia, niin yhdistelmät voidaan laskea seuraavasti: 10³ = 10×10×10 = 1000. Eli tuhat mahdollista kombinaatiota. --VynedJ (keskustelu) 19. maaliskuuta 2024 kello 21.39 (EET)

Kiitos tiedosta. Asetin satunnaisen numerosarjan, missä ei ole mitään logiikkaa eikä se liity mihinkään. Voin nukkua yöni rauhassa. --abc10 (keskustelu) 19. maaliskuuta 2024 kello 21.55 (EET)

Noiden mekaanisten numerolukkojen kanssa tuli lapsena räpellettyä - ihan kokeilleksani, miten helppoja ne on avata, jos on rauhaa ja viitseliäisyyttä kokeilla koodit läpi. Toinen laittoi koodin ja rupesin kelaamaan luku luvulta koodeja läpi.

Tuollainen lukko aukeaa ilman väkivaltaa viimeistään reilussa tunnissa kokeilemalla koodeja läpi. 5 sekuntia * 1000 kokeilua = puolisentoista tuntia. Aulis Eskola (keskustelu) 19. maaliskuuta 2024 kello 22.46 (EET)

Kaikki on murrettavissa aikanaan. raid5 19. maaliskuuta 2024 kello 22.52 (EET)

Hyvin suunnitellussa lukossa viive pitenisi jokaisen väärän yhdistelmän jälkeen. Jo ajan kaksinkertaistuminen joka yrityksellä tekisi arvaamisen hyvin vaikeaksi. Oikea asukas ei varmaankaan tekisi kuin yhden tai kaksi väärää arvausta. Savir (keskustelu) 20. maaliskuuta 2024 kello 10.28 (EET)

Kiire lienee murtovarkaillakin, kun järki loppuu niin voima alkaa, mikäli kohde on riittävän houkutteleva. Samoin suorituskykyisissä salausmenetelmissä pitkä murtoaika ei ole eduksi. Tiedon merkityksellisyys saattaa vähentyä ajan kuluessa. Salasananhallintaohjelmien avausviive ja useamman avausyrityksen jälkeen laitteen salauksen tyhjennystoiminto on kierrettävissä, mutta hankaloittaa tavallisia murtautumisia. raid5 21. maaliskuuta 2024 kello 00.02 (EET)

Jos murtomies haluaa jotain kellarista niin ei sillä ole tiirikat mukana vaan pulttisakset millä aukeaa mikä tahansa riippulukko alle kahdessa sekunnissa. Lukon laadulla ja yhdistelmien määrällä on lähinnä vaikutusta vain siihen että taloyhtiön nuorimmat eivät huvikseen availe sitä. Muistan lapsuudesta kun tuli kokeiltua kellarin lukkoja joista halvimmat lähti auki lukkopesää ruuvimeisselin kärjellä vääntämällä. --2001:999:48C:95F4:3D37:2F2C:DBD4:B1F7 25. huhtikuuta 2024 kello 13.25 (EEST)

Ja sama maalaisjärjellä tai mitä sitten onkaan, kun vaihtoehdot on 000 ... 999 niin tuhathan niitä. –Anr (keskustelu) 19. maaliskuuta 2024 kello 23.22 (EET)

Matematiikka ei kuulu vahvuuksiini. Bensatankillisen hinnan osaan arvioida: 50 x 1,987 on noin sata euroa. Toivottavasti meni oikein.--abc10 (keskustelu) 20. maaliskuuta 2024 kello 10.12 (EET)

Kerran Hesan rautatieasemalla huomasin pyörätelineessä yksinäisen lukon ilman pyörää. Minulla meni puoli minuuttia avata lukko jossa oli 4 kiekkoa joissa numerot 1-6. --RicHard-59 (keskustelu) 24. huhtikuuta 2024 kello 13.56 (EEST)

Arvaan että lukko oli vanha eikä numerosarjaa ollut koskaan vaihdettu. Varovasti kääntämällä löytyi oikea kohta. Omistajaparka: ensin vietiin pyörä, sitten vielä lukkokin. --abc10 (keskustelu) 24. huhtikuuta 2024 kello 18.10 (EEST) edit: 25. huhtikuuta 2024 kello 15.17 (EEST)

Wikipedian ulkonäkö

Miksi suomen kielinen wikipedia on erinäköinen kuin muilla kielillä? Suomen kielinen sivu täyttää 16:9 näytön kokonaan kun taas muilla kielillä sivut ovat keskitetty keskelle jättäen paljon tyhjää tilaa sivuille. 82.181.12.161 20. maaliskuuta 2024 kello 02.39 (EET)

Johtuu ulkonäköaseuksista. Eri kielisissä Wikipedioissa on erilaiset oletusulkoasut. Suomenkielisessä on Vanha Vektori. Sisäänkirjautuneet käyttäjät voivat valita viidestä eri vaihtoehdosta itselleen sopivimman. Muita malleja: Vektori, MinervaNeue, Monobook ja Ajaton. -- Htm (keskustelu) 20. maaliskuuta 2024 kello 03.08 (EET)

Asetusten Ulkoasu-kohdasta pääsee "järjestelmänlaajuiselle asetukselle", josta voi valita kohdan "Vanha vektori", jolloin muut Wikipediat näyttävät samalta kuin suomenkielinen. -abc10 (keskustelu) 20. maaliskuuta 2024 kello 10.21 (EET)

Itsellä on käytössä Modern monen vuoden takaa.--Sentree (Walituksia) (^{Tarkkaile minua}) 20. maaliskuuta 2024 kello 10.36 (EET)

Eräissä Wikipedian sisarprojekteissa tilanne on muuten päinvastainen. Wikisanakirjassa suomenkielinen versio on ottanut käyttöön uuden ulkoasun, kun taas esimerkiksi englannin- ja ruotsinkielinen eivät ole. Wikisitaateista suomen- ja ruotsinkielinen käyttävät uutta ulkoasua, englanninkielinen vanhaa. --Risukarhi (keskustelu) 20. maaliskuuta 2024 kello 16.00 (EET)

Minerva on imho optimoitu mobiililaitteiden kapeille ruuduille (joita on nykyään >70% sivunlatauksista). Artikkelin tekstiä on hankala lukea jos menee liian leveäksi. Perinteisissä työpöytäselaimen skineissä on reunat lykätty täyteen valikoita ja artikkeleihin rakenneltu erilaisia laatikoita alkuun, jolla saadaan tekstiä kavennettua. Minervassa on valikot poistettu ja kaikki sisältö laitettu kapeaksi ruudun keskelle, mikä matkii sitä miltä sivun taitto näyttäisi kännykän ruudulla. Samalla artikkeleissa olevat leveät taulukot pakottavat vierittämään sivuttain, jos niitä haluaa lukea. --Mikko Paananen (keskustelu) 20. maaliskuuta 2024 kello 19.50 (EET)

Tämä on muuten aiheuttanut joissain artikkeleissa vaikeuksia niissä wikipedioissa jotka tuota uutta tyyliasua käyttävät (mm. englanninkielinen wikipedia) koska taulukot, jotka oli alunperin suunniteltu leveää selainikkunaa varten, ahtautuvat nyt paljon kapeampaan tilaan, mikä tekee artikkeleista vaikeampia lukea. JIP (keskustelu) 28. huhtikuuta 2024 kello 16.26 (EEST)

kiitos

kiitokset wikipedisteille. -ei ole kysymys. -intuitio. --Aguilus (keskustelu) 24. maaliskuuta 2024 kello 21.41 (EET)

Soittaminen Neiti Ajalle

Minä vuonna keksittiin ensimmäisen kerran tapa soittaa "Neiti Ajalle" jos halusi tietää mitä kello on? Ja mistä tulee tämä soittamisen kallis hinta liittymästä riippumatta? 46.132.7.204 25. maaliskuuta 2024 kello 09.38 (EET)

Artikkelissa Neiti Aika kerrotaan jotain historiasta. --Jmk (keskustelu) 25. maaliskuuta 2024 kello 09.42 (EET)

Kallis hinta tulee siitä että palvelun tuottaminen ja ylläpitäminen ei ole ilmaista joten jostain ne rahat on siihen saatava. Jos palvelu on puhelinyhtiön tuottama niin toinen vaihtoehto olisi leipoa kulut muihin yhtiön perimiin maksuihin mutta tässä on ilmeisesti ajateltu että on reilumpaa taikka helpompaa jos kulut peritään suoraan niiltä jotka palvelua käyttävät. --2001:999:48C:95F4:3D37:2F2C:DBD4:B1F7 25. huhtikuuta 2024 kello 13.37 (EEST)

Offline-sanakirja?

Hei! Tietäisikö joku mitään ilmaista offline-tilassa toimivaa suomi-englanti-suomi sanakirjaa, joka toimisi macilla? 130.232.171.112 4. huhtikuuta 2024 kello 14.08 (EEST)

Valitettavasti en, mutta eikö perinteinen paperinen sanakirja kelpaa? --Qwerty12302 (kesk | muok) 4. huhtikuuta 2024 kello 14.39 (EEST)

Se on aika painava kantaa mukana. 130.232.170.137 19. huhtikuuta 2024 kello 13.08 (EEST)

Lataa Wikisanakirja koneellesi. Kaikki kieliversiot kun lataat niin saat muitakin kuin fi-en-sanakirjan. Tapoja lienee paljon. Kiwix lienee yksi vaihtoehto. –Anr (keskustelu) 19. huhtikuuta 2024 kello 13.15 (EEST)

MacOS:n mukana tulee sisäänrakennettu sanakirja jossa on myös suomi-englanti-suomi -vaihtoehto. Ymmärtääkseni toimii myös offline. --2001:999:48C:95F4:3D37:2F2C:DBD4:B1F7 25. huhtikuuta 2024 kello 13.30 (EEST)

Puhuttu sisältö Macilla

Käytän Macin Käyttöavun automaattiääntä kuunnellakseni pdf-muotoisia tekstejä esikatselu-ohjelmalla. Jostain syystä englanninkielisiä tekstejä kuunnellessa ohjelma lukee ajoittain joitain osia tekstistä suomenkielisen äänen rallienglannilla. Käyttöavun asetuksista ei löydy valikkoa mitä kieltä käytetään, ja tätä tapahtui vaikka laitoin suomenkielisen äänen väliaikaisesti pois käytöstä. Osaisiko joku sanoa voiko esim. tekstin kieltä määritellä jostain tai muutoin saada ohjelman puhumaan oikeaa kieltä? 130.232.224.30 9. huhtikuuta 2024 kello 18.43 (EEST)

Genrejen elinvoimaisuudesta/uhanalaisuudesta

Onko olemassa jotakin virallista tai epävirallista tahoa, joka analysoisi musiikin (tms.) genrejen elinvoimaisuutta tai uhanalaisuutta?
Jos itse pitäisi tehdä analyyseja, sanoisin, että suomalainen kansanmusiikki olisi erittäin uhanalainen genre musiikissa ^{(äärimmäisen uhanalainen olisi ehkä kärjistämistä, ehkä)}, pop ja rock olisivat puolestaan selvästi elinvoimaisia genrejä.
Jazz puolestaan itsessään olisi elinvoimainen genre, mutta sen alagenreissä olisi kaikensorttisia elinvoimaisista aina äärimmäisen uhanalaisiin ja lopulta "kuolleisiin" alagenreihin.
Osaatteko arvioida, olisiko jokin olemassaoleva kokonainen genre tällä hetkellä äärimmäisen uhanalainen?--Sentree (Walituksia) (^{Tarkkaile minua}) 11. huhtikuuta 2024 kello 00.02 (EEST)

Musiikki, elokuvat yms. haihatukset ovat ihmisen taiteellista toimintaa, jota ei voi tarkastella tai luokitella luonnontieteiden keinoin. Toisin sanoen en ymmärrä kysymystäsi lainkaan. Kotivalo (keskustelu) 11. huhtikuuta 2024 kello 08.28 (EEST)

Ymmärtääkseni tässä haetaan vastaavaa kuin sillä, että meemit takavuosina selitettiin kulttuurigeeneiksi. Joskus eri alan käsitteistöllä voi selittää jotain, joskus ei. Vaikkapa, että jotain kansanmusiikin muotoa ei enää tavattaisi luonnossa, mutta tarhattuna ja korkein kustannuksin sitä saataisiin pidettyä hengissä. Erona tässä on, että kuollut genre voidaan kulttuurissa palauttaa mutta lajeja ilmeisesti ei. Eli sikäli analogia ei loppuun saakka toimi. Matthäus Gehägeberg (keskustelu) 11. huhtikuuta 2024 kello 09.02 (EEST)

Ilmeisesti kuitenkin voidaan: uhanalainen kieli, kuollut kieli. Ja esimerkiksi artikkalissa Vatjan kieli sanotaan, että "vatja on äärimmäisen uhanalainen kieli". Kieli on kulttuuria. Yhtälailla kai muidenkin kulttuuriin liittyvien asioiden tarkasteluun voidaan käyttää "luonnontieteellisiä" keinoja. @Kotivalo:--Sentree (Walituksia) (^{Tarkkaile minua}) 11. huhtikuuta 2024 kello 16.18 (EEST)

Millä tavalla uhanalaisia? Suosio aaltoilee, jos tarkastellaan konsertteja ja äänityksiä ym. julkisuutta eli myyntiä. Kuka tietää mitä kukin kotonaan tai kellarissaan laulaa, soittaa. Minulla on meneillään pienimuotoinen sävellyskausi, mutta en ole varma, miten paljon siinä on muualta lainattua. Sanoitus on omaa ja mukailua. Genre on ralli. --abc10 (keskustelu) 11. huhtikuuta 2024 kello 08.50 (EEST)

Populaarikulttuurissa tällaista on ehkä hieman hankala määritellä, mutta esimerkiksi erilaiset kulttuuriperintösäätiöt listaavat myös uhanalaista kulttuuriperintöä. Britanniassa on esimerkiksi käsitöiden punainen lista, jossa käytetään nimenomaan luonnontieteiden sanastoa, jos uhanalaisuus sellaiseksi katsotaan. Unescon aineettoman kulttuuriperinnön luetteloista ”Kiireellistä suojelua vaativan aineettoman kulttuuriperinnön luettelo” on tarkoitettu uhanalaisen kulttuuriperinnön suojelemiseksi. Sieltä löytyy kyllä myös musiikkityylejä. Populaarimusiikissa on tottakai joitakin alatyylejä, jotka ovat aina olleet marginaalia, ja osa tyyleistä liittyy suoraan tiettyyn ajanjaksoon ja paikkaan, eikä niitä varsinaisesti sellaisenaan voida sanoa säilyneen. --PtG (keskustelu) 11. huhtikuuta 2024 kello 09.43 (EEST)

Bernadotte-suku

Milloin Bernadotte-suku tuli Ruotsissa valtaan? 86.115.95.143 13. huhtikuuta 2024 kello 10.06 (EEST)

Eikö jo Bernadotte-artikkelin ensimmäisessä virkkeessä sanota, että vuonna 1818, vai tajusinko jotain väärin? --Paranaja (keskustelu • muokkaukset) 13. huhtikuuta 2024 kello 10.10 (EEST)

Kuun epäsäännöllisyys

Ihmetystä aikanaan aiheutti jo vuosien väliset nousemisajat. Kuu oli korkealla etelässä 27. heinäkuuta 2018 keskiyöllä (kuuluisan kuunpimennyksen aikaan). Sitten muutama vuosi myöhemmin, lähes päivälleen sama aika, sama kuunvaihe ja sama kellonaika: kuu vasta nousi matalalla horisontista.

Enemmän aiheuttaa päänraavintaa kumminkin se, että sama pätee näköjään päivienkin välillä. Kuljen ulkona lyhyen matkan aina öpaut tähän aikaan, ja jollen väärin muista, eilen Kuu oli korkealla taivaalla tähän aikaan. Tällä hetkellä kun kirjoitan, se on hyvin matalalla horiontissa. Ja ihan kuin se yhtäkkiä kulkisi paljon matalampaa kiertorataa kuin eilen. Kiinnostaisi ihan inhimmillinen tieto tähän kymysykseen. ~JakeNorthernlynx (♯ · ♭ · ♮) 24. huhtikuuta 2024 kello 23.20 (EEST)

Kysymykseni kuuluu siis näin: "miksi"/"miten se on mahdollista"? ~JakeNorthernlynx (♯ · ♭ · ♮) 24. huhtikuuta 2024 kello 23.29 (EEST)

Täällä on hieman tietoa. Kuun korkeus taivaalla vaihtelee kuukauden mittaan paljon, ja toisaalta vaihtelua on myös pidemmässä 18 vuoden jaksossa. Peräkkäisinä päivinä erot eivät kuitenkaan ole suuria, joten luultavasti muistat väärin. Myös ympäristön maastonmuodot ja rakennukset saattavat vääristää korkeushavaintoja. -176.72.91.228 25. huhtikuuta 2024 kello 15.37 (EEST)

Vihtori ja Klaara

Wikipedian mukaan Teuvo Tulio ohjasi elokuvan Vihtori ja Klaara (Teuvo Tulion elokuva) yhdysvaltalaisen sarjakuvan Vihtori ja Klaara pohjalta. Kysyikö Tulio tähän mitään lisenssiä sarjakuvan tekijöiltä vai tekikö hän tuotantonsa omin päin? Miten sarjakuvan tekijät tähän suhtautuivat? JIP (keskustelu) 28. huhtikuuta 2024 kello 16.24 (EEST)

Suomi on sodassa

Milloin Suomen tasavallan presidentti saa sanoa, että maa on sodassa. Nykyinen presidentti käytti termiä "olemme asemasodassa". Tästä on parisen viikkoa; olin juuri mielessäni toivottamassa hänelle onnea, mutta jäi tekemättä. Stubb oli jo silloin presidenttinä. --212.116.51.241 30. huhtikuuta 2024 kello 01.33 (EEST)

Ja tämä on todellakin käyttäjän Höyhens tekemä kysymys, ja tiedän, että olen tunnistettavissa myös henkilönä. --Höyhens (keskustelu) 30. huhtikuuta 2024 kello 01.41 (EEST)

Sotatila saatetaan voimaan presidentin asetuksella. Paitsi että nykyään sitä kuuluu sanoa sievästi puolustustilaksi, varmaan jostain sanamaagisesta syystä. Tosiasiassa virallista sotaa edeltää jo tai sen asemasta voidaan käydä sijaissotaa tai jotain matalampaa konfliktia, jota ei vielä sanota sodaksi. On minusta ihan ok, että presidentti toteaa tämän, jolloin kukin vaikuttaja voi laskeskella omia liiketoimiaan sen suhteen, kummalle puolelle kannattaa asemoitua. Matthäus Gehägeberg (keskustelu) 30. huhtikuuta 2024 kello 08.48 (EEST)

Tosiaankin hän käytti ilmaisua "olemme asemasodassa" jo vaalikampanjan aikana ja uudestaan nyt virassa ollessaan. Lausunnot, varsinkin jälkimmäisen, voisi hyvällä tahdolla ehkä tulkita niinkin, että "tarkastelemamme tilanne, Ukrainan ja Venäjän sota, on asemasotavaiheessa". Hän ei siis aivan suoraan sanonut, että Suomi olisi sodassa. Ehkä presidentin pitäisi tarkemmin miettiä sanavalintojaan - ero lausumien varovaisuudessa juristitaustaiseen Niinistöön verrattuna on suuri. Ukrainan sodassa on toki lännen osalta selviä sijaissodan piirteitä. Presidentin asetus puolustustilasta pitää muuten saattaa viikon sisällä eduskunnan hyväksyttäväksi, eli ei sitä presidentti aivan yksinään voi päättää. -176.72.91.228 1. toukokuuta 2024 kello 15.34 (EEST)

Milloin kissat pohjolaan kesyinä.

En kysy ilveksistä. Mutta toli jossain hajateltua että käärmeitäkin teki suomalaisissa kodeissa kissan virkaa aikoina menneinä. Mutta oliko kissoja kuinka varhoin esi-isillä ja äideillä. Sinänsähän on pohjoiseenkin sopeutuneita paksukarvaisia kissoja, mutta kuinka tuoreen jalostuksen kautta? -- Cimon Avaro 1. toukokuuta 2024 kello 20.50 (EEST)

Radiohiiliajoituksen perusteella Pohjolan vanhin kissa eli Ruotsissa 520–90 eaa. [7] Jos Wikipediaan on luottaminen, Suomeen kissat tulivat ehkä yli tuhat vuotta myöhemmin, ”noin vuosien 800 ja 1000 välillä”. Toisaalta Ruotsissakin ajateltiin, että kissat olisivat saapuneet maahan vasta ajanlaskun alun jälkeen, kunnes Pohjolan vanhin kissalöytö tehtiin vuonna 2011. Sekä Suomen että Ruotsin kohdalla voi joka tapauksessa sanoa, että kissoja on ollut rautakaudelta asti. --Paranaja (keskustelu • muokkaukset) 2. toukokuuta 2024 kello 00.10 (EEST)

Jos Wikipedaan voi luottaa, norjalainen metsäkissa on peräisin viikinkiajalta ja ristiretkiajalta. Ehkäpä niitä on levinnyt sieltä itään. No.wikipediakaan ei valaise sen enempää kissan historiaa. Epäselväksi jää myös se, onko kissa ollut nimestään huolimatta alun perinkin kotikissa, joka piti rotat ja hiiret aisoissa. --abc10 (keskustelu) 6. toukokuuta 2024 kello 07.33 (EEST)

Brysseli Wikisanakirjassa

Koska en ole Wikisanakirjassa, niin kommentti tänne: Sanakirja.org sanoo olevansa kopio Wikisanakirjasta, ja sen sivulla lukee että kaupungin "Bryssel" vaihtoehtoinen kirjoitusmuoto on "Brysseli" ja synonyymi "Rysälä". Wikisanakirjan Bryssel-artikkelista ei noita kuitenkaan löydy. Onko ne hävitetty historiasta vai onko joku päässyt muokkaamaan Sanakirja.orgin sivua? --abc10 (keskustelu) 4. toukokuuta 2024 kello 12.53 (EEST)

Englanninkielisessä Wikisanakirjassa on sivu Rysälä, jossa sanan kerrotaan olevan suomenkielinen lempinimi Brysselille. Itse en ole kyllä törmännyt tuohon ikinä missään. --Risukarhi (keskustelu) 4. toukokuuta 2024 kello 13.36 (EEST)

Kun hain tuota kommenttiani varten muotoa "Brysseli" Googlella, se antoi Sanakirja.orgin ja jonkun muun, mutta uudella hakukerralla virhemuoto oli hakukoneelta sensuroitu. Tekoäly oli tarkistanut tuloksen ja noteerannut virhepainaman. Kun tekoäly alkaa jyllätä, tulevaisuus tuntuu kylmältä ja kolkolta. --abc10 (keskustelu) 4. toukokuuta 2024 kello 13.59 (EEST)

Minäkin luulin Rysälää ensin vitsiksi, mutta on sitä näköjään humoristisesti mediassakin käytetty. -86.114.239.249 5. toukokuuta 2024 kello 16.53 (EEST)

Kaste Hovimäessä

https://www.youtube.com/watch?v=ofLBYxhP10E

Onko tuo aito kaste? Sellainen, joka sarjaa varten toimitettiin lapselle 1700-luvun tyyliin ihan aidossa kastetarkoituksessa? Niin, että lapsi on saanut kasteen suunnattoman poikkeuksellisessa yhteydessä, telkkarisarjaa kuvattaessa.Vai onko se ääritaitavasti tehty feikkikaste? 46.132.63.150 13. toukokuuta 2024 kello 11.47 (EEST)

Eiköhän tuo ole vain näytelty kastetilaisuus. Tuskin ainakaan siinä mielessä olisi ”aito kaste”, että lapsi tuolla näyttelijän suorittamalla toimenpiteellä olisi jonkin seurakunnan jäseneksi otettu. Myös nimi on luultavasti vain sarjaa varten, ja videolla esiintynyt vauva luultavasti saanut elävässä elämässä aivan toisen nimen. Varmaksi tätä arvausta tosin on vaikea osoittaa. --Farma3110 (keskustelu) 13. toukokuuta 2024 kello 13.03 (EEST)

Miksi ihmeessä se olisi aito? Jos tv-sarjassa näytetään murha, ruvetaanko epäilemään, että se oli aito murha? -86.114.239.249 13. toukokuuta 2024 kello 13.08 (EEST)

Harvinaisen surkea olkinukke. 46.132.19.177 13. toukokuuta 2024 kello 14.08 (EEST)

Ei ollut tarkoitus loukata, murha oli tuossa vain esimerkkinä. Koska fiktiivisen tv-sarjan tapahtumat lähtökohtaisesti ovat fiktiivisiä, ihmettelin vain aidosti, miksi juuri tämä tapahtuma ei olisi. Onko kysymyksen taustalla kenties oletus, että sarjan tekijät olisivat niin hurskaita uskovaisia, että epäaito kaste ei heistä olisi ollut sopivaa? Pidän tätä epätodennäköisenä. -86.114.239.249 13. toukokuuta 2024 kello 16.46 (EEST)

Ei ole mainostettu, että Hovimäessä olisi aito kaste. Tv-sarjassa Heikki ja Kaija sen sijaan Heikin ja Kaijan esikoinen Janne kastettiin ihan oikeasti suorassa lähetyksessä, joka on nähtävillä Yle Areenassa ja josta Jannen tv- ja tosielämän äiti, näyttelijä Eila Roine kertoo [8]. -- Htm (keskustelu) 13. toukokuuta 2024 kello 13.24 (EEST)

Onko se tuossa jotenkin tosi taitavasti näytelty, että lapsen päähän valettiin vettä? Ei tietenkään evankelisluterilaisen kirkon mukaan kastetta saa toimittaa kristillisen kasteen jo saaneelle, joten jos tilanne ei ole feikki, ei muuta kastetta ole saanut toimittaa. 46.132.19.177 13. toukokuuta 2024 kello 13.18 (EEST)

Nuo ovat näyttelijöitä. Esitys ei muutu "oikeaksi" kasterituaaliksi vaikka lapsen päätä valeltaisiin vedellä ja sanottaisiin kastesanoja. Matthäus Gehägeberg (keskustelu) 13. toukokuuta 2024 kello 13.28 (EEST)

Jos se on toimitettu ihan oikean kasteen tavoin, ei ole luterilaisen, metodistisen eikä edes katolisen kirkon mukaan oikein muuta kastetta toimittaa, jos kastaja on uskonut kolmiyhteiseen Jumalaan. 46.132.19.177 13. toukokuuta 2024 kello 13.31 (EEST)

Tätä ajattelin. Kirkkokäsikirjassa sanotaan, että kasteen toimittaa pappi. Hätäkasteessa kastajaksi kelpaa kirkon jäsen tai jos sellaista ei ole saatavilla, muu kristitty. Veden valeleminen on sekä kasteessa että hätäkasteessa oleellinen osa. Elokuvissa ja tv-tuotannoissa vihitään näyttelijöitä avioliittoon ja siunataan vainajia. Näyteltyä fiktiota nekin ovat. -- Htm (keskustelu) 13. toukokuuta 2024 kello 13.37 (EEST)

Lähetin kysymyksen käsikirjoittajalle. Saa nähdä mitä vastaa jos vastaa. 46.132.19.177 13. toukokuuta 2024 kello 15.00 (EEST)

Nyt on kyseessä jo aikuinen ihminen, mutta taitaa olla aika haasteellista hänntä löytää. Jos löytäisin, kysyisin paitsi aitoutta tai epäaitoutta myös mielipidettä järjestelyn luonteesta. 46.132.19.177 13. toukokuuta 2024 kello 15.22 (EEST)

Jospa edes et yrittäisi tavoittaa. Tv-ohjelmissa näytellään eli esitetään erilaisia asioita. Matthäus Gehägeberg (keskustelu) 13. toukokuuta 2024 kello 18.16 (EEST)

Samaa mieltä. Monet näyttelijät saavat esimerkiksi kadulla huutelua, jos he esittävät epämiellyttävää roolihahmoa. Kannattaa erottaa roolihahmot ja yksityiselämän henkilö.--MAQuire (keskustelu) 14. toukokuuta 2024 kello 12.34 (EEST)

Jos olisit tarkasti lukenut klipin kuvauksen ja kommentit, niin olisit huomannut, että ihan näytelty on. Kuvauksessa puhutaan vuodesta 1799. En ole mikään historioitsija, mutta tiedän, ettei silloin ollut ainakaan noin hyviä kameroita. Kommenteissa taas yhtä lukuun ottamatta jokaisen mukaan se on näytelty. Luurankosoturi ✉️ 14. toukokuuta 2024 kello 18.41 (EEST)

Eläköön ymmärrys! Kiinnostaisikohan Luurankosoturia osallistua Helsingin kyläopiston tutkimukseen faktantarkistamisesta Wikipediassa? Voisit vaikka kertoa seuraavan, vapaasti lainattavan ajatuksen: YouTube-videon lataaja voi kirjoittaa "klipin kuvaukseen" mitä itse haluaa ja kommentoijatkin mitä vain. Pitää ymmärtää, että videon sisältö ei välttämättä liity mitenkään kuvaukseen ja kuvauskin voi olla väärin, vaikka se olisi tehty 1700-luvun välineillä. Vaikka kysymys olikin siitä, onko kyseessä aidosti näytelty kaste (vai feikisti vai leikisti), niin kyllähän tässä samalla oppii sitä, miten luottava lähde YouTube-video on. Jos kuvauksessa lukisi "Baptism in Finland 1999", niin on miljoonia amerikkalaisia, jotka pitäisivät tuota uskottavana Internet-ikkunana nykysuomalaisuuteen. "Subtitles please!" -huudot vain raikuisivat. --Pxos (keskustelu) 14. toukokuuta 2024 kello 20.31 (EEST)

Aloittaja itsekin puhuu 1700-luvusta. Nyt kun tarkemmin luin hänen aloituksensa, niin hän tietänee, että tuo on osa jotain sarjaa, mutta onko tuo kaste kuitenkin aito vai ihan vaan feikki. Luurankosoturi ✉️ 14. toukokuuta 2024 kello 20.42 (EEST)

Eniten minua epäilyttää että rovasti ja peräti ruustinna vain sattumalta ovat paikalla jo ennen kuin heitä on kummeiksi kysytty. Rovasti nyt saattaa kirkossa ollakin kirkkoherran vieraana, mutta mitä ihmettä tuo ruustinna siellä tekee. Jos on paikallinen rovasti, ruustinnalla on puuhaa kotona tarpeeksi eikä hän keskellä päivää kirkkoon ehdi kameroiden eteen seisomaan, ja jos on muualta tullut tarkastusmatkalla oleva rovasti, niin ei hän nyt vaimonsa kanssa matkusta seurakuntia tarkastamassa. Feikkiä feikkiä! --Pxos (keskustelu) 14. toukokuuta 2024 kello 20.56 (EEST) Kommenttia on muutettu vähemmän kristilliseksi. --Pxos (keskustelu) 21. kesäkuuta 2024 kello 15.17 (EEST)

Hovimäkeä näkemättä esitän teorian: Jottei näyttelemisellä rikottaisi mitään, on ensin kuvattu vauvelia ja valeltu vettä sen päälle. Sitten on menty äänitysstudioon ja joku lukee paperista sen, mitä sellaisessa tilaisuudessa on tapana sanoa. Sitten nämä kaksi yhdistetään ja saadaan aidolta näyttävä kohtaus. --Mattijamaija (keskustelu) 27. toukokuuta 2024 kello 12.18 (EEST)

Sakramenteissa teologisesti on kyse intentiosta. Vahingossa ei voi kastaa eikä vahingossa voi pyhittää kirkon penkissä istuvan mummon eväsleipää ehtoollisleiväksi ehtoollisrukouksen yhteydessä. Mikäli kuvauksissa on ollut aito intentio, jota voisi sanoa myös tarkoitukseksi kastaa oikeasti, niin silloin kyseessä on kaste, jonka luterilainen kirkko Suomessa tunnustaa. --Vnnen (keskustelu) 28. toukokuuta 2024 kello 00.23 (EEST)

Hautaus kotipihalleen

Saako omakotitalon tontille haudata sen talon ajastapoistuneen asukkaan? 217.140.212.110 23. toukokuuta 2024 kello 16.52 (EEST)

Siis jos talon asukas pyytää toisilta asukkailta saada kuoltuaan viimeisen leposijansa sen talon pihalla, niin jos hänen kuollessaan perhe edelleen omistaa sen kiinteistön, saako hautauttaa sen omaisensa tontilleen? 217.140.212.110 23. toukokuuta 2024 kello 16.58 (EEST)

Saa, jos aluehallintovirasto antaa luvan perustaa sinne pihalle yksityisen haudan. Ei saa, jos aluehallintovirasto ei anna lupaa perustaa yksityistä hautaa. Katso lisätietoa hautaustoimilaki 6 luku. -- Htm (keskustelu) 23. toukokuuta 2024 kello 17.09 (EEST)

Aihetta sivuaa myös tämä vanhempi kysymys. -93.106.4.203 23. toukokuuta 2024 kello 19.48 (EEST)

Smart-logo pois

Yritysten puhelinnumeroon puhelimessa tulee nykyään teksti Smart. Voiko sen estää (android), ja mikä se on? --Mattijamaija (keskustelu) 27. toukokuuta 2024 kello 12.07 (EEST)

Se onkin joku puhelimen uusi ominaisuus joka on tullut ilmeisesti äskettäin päivityksessä. --Mattijamaija (keskustelu) 28. toukokuuta 2024 kello 16.22 (EEST)

Ilmeisesti joku Samsungin juttu ”Smart Call voi helposti ilmoittaa tai estää häiriöpuheluita.” --Linkkerpar^keskustelu 28. toukokuuta 2024 kello 16.28 (EEST)

Jos asetuksista ei löydy niin androidissa puhelin (dialer) on vain yksi appi muiden joukossa, helppo vaihtaa. Seegge^sup? 5. kesäkuuta 2024 kello 15.55 (EEST)

Sukunimien "helpot" muutokset avioliiton myötä?

Onko olemassa monia tunnettuja tapauksia, joissa aviolitton myötä sukunimeen on tullut "helppoja" muutoksia? Esimerkiksi:

• lisäämällä oman sukunimen eteen jotakin: Niemi→Mäkiniemi
• lisäämällä oman sukunimen loppuun jotakin: Berg→Berglund
• modaamalla oman sukunimen loppua jotenkin: Rantanen→Rantaniemi

--Sentree (Walituksia) (^{Tarkkaile minua}) 27. toukokuuta 2024 kello 17.55 (EEST)

Helpoin muutos taitaa olla, että muutosta ei tule ollenkaan. -93.106.4.203 27. toukokuuta 2024 kello 18.22 (EEST)

Joka tapauksessa täysin uutta sukunimeä pitää hakea, joten "helppo" vaihtoehto se ei ole. --Vnnen (keskustelu) 28. toukokuuta 2024 kello 00.18 (EEST)

Alkuperäinen kysyjä taisi kuitenkin tarkoittaa tilannetta, jossa puolisolla olisi valmiiksi jo samantapainen nimi kuin itsellä. Puolison nimenhän voi ottaa käyttöönsä ilmoitusasiana. -93.106.4.203 28. toukokuuta 2024 kello 00.48 (EEST)

Juuri niin kuin IP yllä totesi. Avioliiton kautta tuleva sukunimihän ei ole täysin uusi vaan on käytössä entuudestaan jo puolisolla.--Sentree (Walituksia) (^{Tarkkaile minua}) 28. toukokuuta 2024 kello 21.55 (EEST)

﹫93.106.4.203: Kiitos helposta linkistä, jota ei tarvinnut hakea. Lisäsin sen artikkeliin Helena Juntunen. raid5 28. toukokuuta 2024 kello 00.49 (EEST)

Kaupunginosien slanginimiä Espoossa ja Vantaalla?

Helsingissähän on lukuisia slanginimiä kaupunginosille kuten Skatta, Krunikka, Tölika, Sörkka, Hagis, Ogeli, Pitsku jne.

Mutta kuinka paljon niitä löytyy Espoosta ja Vantaalta? Minulle tulee mieleen vain Jeda (Haukilahti), Lepuski (Leppävaara), Diksi (Tikkurila), Martsari (Martinlaakso) ja Myrtsi (Myyrmäki). JIP (keskustelu) 29. toukokuuta 2024 kello 15.53 (EEST)

Kyllähän noita ”slanginimiä” tai lempinimiä paikoille varmasti on Espoossa ja Vantaallakin runsaasti. Hauskana faktana, myös HSL:n reittiopas näitä tunnistaa. Tässäkin kaksi lisää Espoosta. --Farma3110 (keskustelu) 29. toukokuuta 2024 kello 16.06 (EEST)

Reittiopas varmaan onkii noita OpenStreetMapista. --Geohakkeri (keskustelu) 3. kesäkuuta 2024 kello 19.12 (EEST)

Havis (Havukoski) ja Koivis (Koivukylä). --Linkkerpar^keskustelu 29. toukokuuta 2024 kello 16.12 (EEST)

Tällainen lista löytyy lisäksi Wikisanakirjasta. Laajensinpa tuonne itsekin joitakin löytämiäni käsittääkseni suhteellisen yleisestikäytettyjä puhekielisiä nimiä. Tuolla on Espoosta sekä Vantaalta jonkin verran paikkoja. Puhekielestä lyötynee sellaisiakin, jotka ovat tuonne listaamatta. --Farma3110 (keskustelu) 29. toukokuuta 2024 kello 19.25 (EEST)

﹫JIP: Hertsikka, Hiekkis, Jakis, Sandis, Simppari, Tiksi. Diksi kuulostaa vähemmän savolaiselta, mutta en ole kuullut sanottavan muusta kuin rumasta asemasta. Tapanilasta käytettiin ennen sen ruotsinkielistä nimeä. Kirjoita paikat tarkasti Excel-taulukkoon, laske ja sitten voit tehdä päätelmiä. Fingerporissa Homelius vieraili Vantaalla ja aloitti puheen sanoilla ”Kära vandaler”. raid5 29. toukokuuta 2024 kello 22.31 (EEST)

Ravintoloita alemmalla ikärajalla kuin K18?

Jollen ole väärin ymmärtänyt, yritykset saavat lain mukaan Suomessa valita asiakkaansa. Onko Suomessa ravintoloita, jotka olisivat asettaneet ikärajan, joka olisi kuitenkin alempi kuin K18? Esimerkiksi K15 tai K16?--37.33.237.137 6. kesäkuuta 2024 kello 12.16 (EEST)

Tähän lasketaan myös sellaiset tapaukset, joissa tuollainen ikäraja asettuisi tietyn kellonlyömän jälkeen, esimerkiksi 21.30 tai 22.00 jälkeen, voimaan, vaikka muuten ei olisi voimassa ikärajoja.--37.33.237.137 6. kesäkuuta 2024 kello 12.19 (EEST)

Hampurilaisravintolat ovat esimerkiksi sellaisia. Käytännössähän se, että jos paikassa myydään alkoholia, niin ikärajanvalvonta tiskillä on käytännössä mahdotonta joten jos ikäraja on alhaisempi, niin tilaisuus on alkoholiton. Olettaen, että puhutaan baareista, yökerhoista jne. Sitten on erikseen tilaisuuksia jotka on suunnattu nuoremmille tai keikoilla voi olla erillisiä alueita joihin pääsee alle 18-vuotiaat ja jotka eivät ole anniskelualueita. Nuorisotalot voivat järjestää näitä säännölisesti ja jotkin uskonnolliset järjestöt ovat pitäneet alaikäisille illalla/yöllä auki olevia kahviloita. --Zache (keskustelu) 6. kesäkuuta 2024 kello 12.43 (EEST)

Poikkeuksena mm. Bar Chaplin manskulla. Nuoret biliksen opiskelijat ovat rajoitettuina aikoina tervetulleita paikkaan. Ilmeisesti paikalla on omat konstinsa valvoa. -- Cimon Avaro 6. kesäkuuta 2024 kello 13.43 (EEST)

Mitä on "bilis"? es:Bilis? --abc10 (keskustelu) 11. kesäkuuta 2024 kello 17.03 (EEST)

Puhekielinen termi biljardi-peleille. Biljardi-pelejä voi pelata Bar Chaplinissa. --Farma3110 (keskustelu) 11. kesäkuuta 2024 kello 17.11 (EEST)

Ok. abc10 (keskustelu) 11. kesäkuuta 2024 kello 18.06 (EEST)

Egyptin faarao

Kuka oli se Egyptin farao, joka halusi poistaa monijumalisuuden ja saada koko egyptiläiskansan kumartamaan vain yhtä jumalaa, joka oli Aurinko? 109.240.35.250 11. kesäkuuta 2024 kello 16.44 (EEST)

Akhenaten eli Ek(h)naton. Kotivalo (keskustelu) 11. kesäkuuta 2024 kello 16.50 (EEST)

Sinuhea voi edelleen lukea, vaikkei se historiankirjoitusta olekaan. Käy yleissivistyneestä, kun siteeraa sieltä jotain. --abc10 (keskustelu) 11. kesäkuuta 2024 kello 16.58 (EEST)

Päättelyvirhe

Onko seuraavalle päättelyvirheelle(argumentointivirheelle?) joku nimi: "Kadulla leikkiminen on ihan turvallista, minäkin leikin kadulla lapsena ja olen hengissä" tai tuossa on kai kaksi virhettä. Eli ensin yksittäistapauksesta yleistetään ja toisaalta kaikki jotka voivat sanoa noin ovat hengissä ja he jotka kuolivat eivät voi kommentoida asiaa enää. --Seegge^sup? 14. kesäkuuta 2024 kello 18.45 (EEST)

Tuo, että jätetään huomiotta ne, jotka eivät selvinneet kadulla leikkimisestä vastaa aika lailla selviytymisharhan määritelmää. --Farma3110 (keskustelu) 17. kesäkuuta 2024 kello 11.52 (EEST)

Duudsonien ex-naapuri Mr. Hitler

Ovatko Duudsonit koskaan paljastaneet kenellekään ex-naapurinsa Mr. Hitlerin oikeaa nimeä? Entä onko hän vielä tiedettävästi elossa? 193.210.203.255 20. kesäkuuta 2024 kello 20.26 (EEST)

Napoli, Gargano, 5 000, 10 000 vai 70 000 kuollutta?

22. kesäkuuta vuonna 1626 oli päivämääräknoppina etusivulla että Paltamossa oli tuona vuonna suomen tuhoisin maanjäristys. Pohjanmaan maanjäristys 1626 väittää että viikko myöhemmin Napolissa olisi järissyt 10 000 kuolonuhrin verran. Netissä löytyy tietoja että kuolonuhreja tsunami mukaan lukien ollut Napolin alueella jopa 70 000. Englanninkielinen wikipedia väittää faktana että tuo Napolin maanjäristys olisi fiktiota ja oikeasti tapahtunut Garganon alueella ja päivällleen vuotta myöhemmin kuolonuhreja ollen vain 5 000. Missäköhän tässä olisi totuus? -- Cimon Avaro 23. kesäkuuta 2024 kello 15.56 (EEST) (muokattu Cimon Avaro 23. kesäkuuta 2024 kello 15.58 (EEST) )

Käytännöt

↑	Arkisto	Lisää uusi aihe	Käytännöt

Neuvonta

Sekalaista

Käytännöt

Kielenhuolto

Tekniikka

Tekijänoikeudet

Uutiset

Kysy vapaasti

n · k ·

Tervetuloa kahvihuoneeseen Käytännöt!

Keskustelua Wikipedian käytännöistä ja ehdotuksia uusiksi käytännöiksi. Keskustelut, joihin ei ole tullut kommentteja 21 vuorokauteen, arkistoidaan automaattisesti.
Vanhat keskustelut löytyvät arkistosta.

Thaimaalaisten nimien aakkostus

Tein artikkelin Netiporn Sanesangkhomista ja aakkostusta pohtiessani havaitsin, että suomenkielisessä Wikipediassa osa thaimaalaisista on aakkostettu etu- ja osa sukunimen mukaan. Enkkuwikin artikkelissa kerrotaan, että molemmat tavat ovat oikein, mutta nyt niitä siis käytetään suomenkielisessä Wikipediassa rinnakkain. --Joona1999 (keskustelu) 18. toukokuuta 2024 kello 01.37 (EEST)

Mielestäni on järkevämpää välttää poikkeuksia (”aakkostetaan sukunimen mukaan paitsi thaimaalaiset nimet”). En myöskään matkisi enkkuwikin linjausta, jonka mukaan thaimaalaiset aakkostetaan muutoin sukunimen mukaan paitsi Thaimaa-spesifeissä luokissa etunimen mukaan. Aakkostettakoon siis thaimaalaisetkin sukunimen mukaan. --Qwerty12302 (kesk | muok) 18. toukokuuta 2024 kello 21.19 (EEST)

Artistien ja bändien merkittävyys

Nykyään useat artistit ja bändit julkaisevat musiikkiaan singleinä (koska se on markkinoinnillisesti viisasta), eivätkä välttämättä koskaan edes kokoa musiikkiaan albumeiksi. Olen sitä mieltä, että albumin vaatiminen merkittävyystekijänä tulisi poistaa. Nykyään suurten levy-yhtiöiden aiemmin lähes monopolinomainen valta-asema (jota Wikipediakin toiminnallaan tällä hetkellä pahentaa) on kaventunut, sillä musiikin julkaiseminen itsenäisenä toimijana erilaisten jakelijoiden ja kotistudioiden takia on huomattavasti helpompaa ja halvempaa kuin aiemmin. Maailma tuntee jo huomattavan suosittua musiikkia, jota ei ole julkaistu levy-yhtiön kautta. Olen sitä mieltä, että myös Wikipedia siirtyy tälle vuosikymmenelle ja huomioi merkittäviksi myös itsenäiset artistit ja bändit. Deaftothetruth (keskustelu) 19. toukokuuta 2024 kello 15.43 (EEST)

Merkittävyyskäytännön yleinen linjaushan kuuluu seuraavasti: ”Mikäli aihetta on käsitelty huomattavan laajasti aiheesta riippumattomissa luotettavissa lähteissä, sitä voidaan pitää merkittävänä.” Periaatteessa siis bändi, joka ei ole julkaissut minkään merkittävän levy-yhtiön kautta, mutta jota kuitenkin on käsitelty huomattavan laajasti siitä riippumattomissa luotettavissa lähteissä, voi olla merkittävä. Jos bändi taas ei täytä kumpaakaan näistä ehdoista (julkaissut levy-yhtiön kautta tai käsitelty laajasti riippumattomissa lähteissä), se ei ole merkittävä. --Qwerty12302 (kesk | muok) 19. toukokuuta 2024 kello 16.44 (EEST)

Jos jonkin itsenäisen artistin tai bändin omakustanne on suosittu, niin siitä kirjoitettu aiheesta riippumattomissa lähteissä. Muut sellaiset artistit tai bändit eivät ole merkittäviä. Luurankosoturi ✉️ 20. toukokuuta 2024 kello 02.02 (EEST)

Täällä on vaan ollut maan tapana että ns. alan lehtiä ei ole pidetty soveliaina lähteinä. -- Cimon Avaro 21. toukokuuta 2024 kello 04.56 (EEST)

Täällä on ehkä yksi käyttäjä joka ei pidä musiikkialanlehtiä soveliaana lehtenä ja kaikki muut pitää. Toimitetut lehdet ovat erittäin hyviä ja toivottuja lähteitä. -- Zache (keskustelu) 21. toukokuuta 2024 kello 05.43 (EEST)

Missä tällaista muka on ilmennyt? 2001:999:480:326E:9883:2C27:F5F7:C8F5 21. toukokuuta 2024 kello 20.05 (EEST)

Tuo on itsellenikin täysin uutta, vaikka musiikkiartikkelien parissa olen paininut täällä koko 17-vuotisen Wikipedia-urani ajan. --Kärrmes (keskustelu) 21. toukokuuta 2024 kello 20.56 (EEST)

Pitkälti samaa mieltä edellisten kanssa. Artistin tai bändinhän ei tarvitse julkaista edes sitä singleäkään täyttääkseen merkittävyyden. Riittää että on noteerattu aiheesta riippumattomissa luotettavissa lähteissä. Musicnaut (keskustelu) 21. toukokuuta 2024 kello 00.54 (EEST)

Voiko sitä sitten nimittää bändiksi? -- Htm (keskustelu) 21. toukokuuta 2024 kello 01.34 (EEST)

Kyllä voi. Bändihän voi esittää pelkästään live-musiikkia ja silti olla merkittävä. Musicnaut (keskustelu) 21. toukokuuta 2024 kello 01.49 (EEST)

Sitten pitää kyllä olla kunnon lähdekäsittely. -- Htm (keskustelu) 21. toukokuuta 2024 kello 02.09 (EEST)

Taas palataan tähän ikuisuusaiheeseen. On tietysti hyvä että on ns absoluuttinen raja tuosta kustannetusta levystä, mutta onhan täällä toisaalta useampiakin yhtyeitä jotka ovat jonkun paikallisen pikku -yhtiön listalla. Ja kuten olen sanonut niin nykyään sen levyn tekeminen itse on huomattavan helppoa jos vaan osaamista löytyy eikä kustannuksia tule juurikaan. Esimerkiksi oman bändini täyspitkän levyn tekemisestä tuli kustannuksia noin 500€ ja niistäkin 75% tuli painatuskustannuksista, eli jos ei olisi tehty lainkaan fyysistä painosta olisi ollut vielä halvempaa. Ja yksi bändi mikä oikeasti kuuluisi Wikipediaan, eli Merkattu Maa poistettiin koska oli julkaissut kaikki kolme albumiaan omakustanteina (nythän merkittävyys taas riittäisi kun Päällikkö records julkaisi ne digitaalisina versioina). Bändi kuitenkin teki aikanaan keikkaa ympäriinsä ja juttuja oli paperilehdissä, mutta 90 -luvulla ei Wikipediaa ollut. <Poistettu asiattomuus> Summa summarum; täysin epäloogistahan tämä on. Nykyään pitäisi kuitenkin sen riittää että lähdekäsittelyä on tarpeeksi (väännetään siitä sitten erikseen mikä on tarpeeksi), kun täyspitkiä levyjä ei tehdä enää kuin monen vuoden kuluttua uran alusta. Korkki74 (keskustelu) 21. toukokuuta 2024 kello 23.23 (EEST)

Muita tavanomaisia vääntämisen aiheita on, milloin julkaisija on "tunnettu levy-yhtiö". On aika tavallista, että komealta kalskahtavan levymerkin takaa löytyy pienehkön liikevaihdon ohjelmatoimisto, mainostoimisto tai yksityishenkilö eikä merkittävää julkaisukatalogia. Myös levy-yhtiö on käsitteenä hankala, kun on julkaisijaa, agenttia ja jakelijaa, ja loppupeleissä yrittäjäriski voi olla missä kohdassa ketjua vaan. Matthäus Gehägeberg (keskustelu) 22. toukokuuta 2024 kello 07.32 (EEST)

(poistettu asian vierestä ollut pätkä), onko joku muu sitä mieltä että äänestettäessä musiikintekijän merkittävyydestä ulkonäkö on jotenkin relevantti peruste säilyttämiselle, varsinkin kun ajan kuluessa se nätti tyttö tuleekin siihen ikää että tytöttely ei oikein enää ole asiallista. Korkki74 (keskustelu) 22. toukokuuta 2024 kello 12.41 (EEST) (edit: --Zache (keskustelu) 22. toukokuuta 2024 kello 13.14 (EEST))

sanoisin adjektiivit ylipäätänsä ovat toimivia merkittävyysperusteita ainoastaan silloin jos ne ovat lähteillä tuettuja. --Zache (keskustelu) 22. toukokuuta 2024 kello 13.29 (EEST)

Ketään ei ole säilytetty siksi, että joku olisi "nätti". Tuo oli äänestyksessä vain yhden poistamisen vastustajan kommentti. Huomautan, että kyseisen artikkelin poistoa kannatti 48,1 % äänestykseen osallistuneista, eli poisto ei ollut edes kovin lähellä eikä kyseinen kommentti mitenkään ratkaisevassa asemassa: [9] Kyllä siellä oli poiston vastustamiseksi paljon muitakin argumentteja laidasta laitaan, mutta jostain syystä takerrut vain tuohon yhteen. --Kärrmes (keskustelu) 22. toukokuuta 2024 kello 18.18 (EEST)

Totta, takerrun tuohon koska se on ihan absurdi syy perustella olevansa säilyttämisen kannalla (mulla on muistikuva että artikkelissa ei ollut edes kuvaa). Ja kun tuohon aikaan poistettiin useampia bändejä jotka olivat tehneet levyn epämerkittävänä niin tottakai ihmettelin - ja ihmettelen edelleenkin - sitä miksi niin moni halusi säilyttää artikkelin laulajasta joka ei täyttänyt silloin yhtään merkittävyyskriteeriä (eikä täytä edelleenkään). Siksi aina välillä myös palaan tähän aiheeseen, kun joku väittää jotain Nygårdia merkittävämpää rajatapausta epämerkittäväksi. Ja oikeastaan kaikki aloittelevat bändit ovat ensin alkuun tälläisiä rajatapauksia, kun levy-yhtiöt eivät noita levyjä enää julkaise niin kuin vielä 10 vuotta sitten. Korkki74 (keskustelu) 22. toukokuuta 2024 kello 21.22 (EEST)

Varmaankin ihan sitä varten, että laulaja oli tunnettu ja osallistui kansainvälisiin kilpailuihin. Jos mennään hiukan eteenpäin keskustelussa, niin miten sinusta pitäisi mennä tuo valikointi siitä mistä yhtyeistä ja artisteista tehdään artikkeleita Wikipediaan? Henkilökohtaisesti voisin ihanhyvin vetää rajan siihen, että mikäli bändi on tehnyt levyn josta löytyy levyarvostelu ja/tai siitä löytyy keikka-arvosteluja niin siitä voisi tehdä artikkelin (ts. bändille löytyy lähteitä), mutta ainakin 10-vuotta sitten olin näkemyksineni vähemmistössä. --Zache (keskustelu) 22. toukokuuta 2024 kello 22.46 (EEST)

Mä valikoisin vielä niin että bändiltä pitää löytyä oikein kokopitkä levy, oli se sitten omakustanne tai ei. Ja se pitäisi olla arvosteltu ainakin niin että saa pääosin yli 50% maksimiarvostelusta (esim 3/5 tähteä tai 6/10 arvosanan riippuen siitä millainen skaala arvostelussa on) useammassa julkaisussa. Niistä tietää että artisti tekee hommia tosissaan (tosin mahtaako kukaan julkaista arvosteluja jossa tuntuu että kyse on huumoribändistä). Ja levyn lisäksi täytyisi löytyä pari muutakin juttua lehdistä, sellaisia että huomaa ettei ole yhden ainoan tiedotteen perusteella tehty. Kyllä merkittävän bändin tunnistaa siitäkin että jossain maakuntalehdessä on haastattelu. Kai nämä kuitenkin on tapauskohtaisia, mutta mihinkään ei levy-yhtiön kautta levyä <-> ei merkittävyyttä -automaatioon mä en enää 2020 -luvulla lähtisi ja toivoisin että nämä joille tuo on automaatio pystyisivät katsomaan tätä hiukan uudelta kantilta. Maailma on muuttunut muissakin asioissa siitä mitä se oli kun suurin osa aloitti Wikiuransa. Korkki74 (keskustelu) 22. toukokuuta 2024 kello 23.33 (EEST)

Eikö tämän tyyppisellä lähteistyksellä levy-yhtiöiden ulkopuoliset bändit nykyiselläänkin säily? Ongelma enemmänkin on se, että artikkeleita kirjoittavat ei tiedä että heidän pitäisi kaivaa enemmän lähteitä artikkeliinsa (tms. niissä artikkeleissa ei välttämättä ole yhtäkään riippumatonta lähdettä) --Zache (keskustelu) 23. toukokuuta 2024 kello 07.07 (EEST)

Kyllä edelleen on olemassa yhtyeitä, joiden levyjä kustannetaan ja joista julkaistaan oikeissa lehdissä oikeita levyarvioita. Siis sellaisia, jotka on kirjoittanut joku oikea toimittaja eikä kyse ole yhtyeen itsensä työntämästä promosta jollekin nettialustalle. Tyylilajina voi myös olla huumori. Esimerkiksi tämä Portion Boysin Dynastia sai Helsingin Sanomien kriitikko Aleksi Kinnuselta komeat kaksi tähteä. Tässä tapauksessa myöskään aiheen huomattavan laajan käsittelyn osoittaminen ei ole mitenkään ylivoimaista. Joihinkin maakuntalehtiin sitä on arvioinut myös vakavana pidettävä toimittaja Arttu Seppänen (en tilaa, joten en tiedä paljonko pojoja). Myös esiintymiset saavat aika paljon huomiota. Eli jos esiintyy jatkuvasti isoimpien festivaalien päälavalalla parhaaseen katseluaikaan, niin kyllä noista poikkeuksellista tunnettuuttakin tulee. Matthäus Gehägeberg (keskustelu) 23. toukokuuta 2024 kello 07.41 (EEST)

Jep, iso osa ongelmista lähtisi jo sillä kun artikkelin kirjoittaja vaivautuisi katsomaan mallia jostain toisesta artikkelista. Lähteistyksen saattaminen edes jonkinlaiseksi on kuitenkin melkoisen helppoa. Itse olen aloittanut useampia bändiartikkeleja ja niihin löytyy helpolla 3-4 lähdettä ilman mitään sosiaalisia medioita ja sieltä voi joku sitten löytää lisää (usein tiedotteet tulevat sinne). Ongelma on usein se että jokubändin jäsen tekee tänne artikkelin bändistään, vaikka tämä on kyllä täysin väärä paikka jos sille haluaa näkyvyyttä. Ja kyllä, onhan nuo levyarvostelut aika paljon kirjoittajasta kiinni. Vaikka itse olen ns hevimiehiä niin pidän Portion Boysiä parempana kuin kakkosen arvoisena. Noh, tuo oli kyllä bändi jonka merkittävyys oli jo selvä (radiosoittomäärät, esiintymiset, näkyvyys) ennen levyn ilmestymistäkin. Korkki74 (keskustelu) 23. toukokuuta 2024 kello 10.59 (EEST)

Minä en arvostelumenestystä lisäisi kriteereihin. Ne eivät mielestäni määritä merkittävyyttä ja ovat muutenkin subjektiivisia juttuja. --Kärrmes (keskustelu) 23. toukokuuta 2024 kello 19.20 (EEST)

Totta. Ei sitä pidä lisätä. -- Htm (keskustelu) 23. toukokuuta 2024 kello 19.43 (EEST)

Juuri niin. Jos arvosteluja löytyy runsaasti ja vielä tunnettujen arvioitsijoiden, se lisää sinänsä merkittävyyttä. Sillä ei ole väliä, haukutaanko vai kehutaanko. -93.106.4.203 23. toukokuuta 2024 kello 19.59 (EEST)

Kun wikimerkittävä henkilö muokkaa Wikipediaa

Mitä sellaisessa tapauksessa tehdään, jossa wikimerkittävän henkilön nimellä tai taiteilijanimellä muokataan Wikipediaa, hänen keskustelusivullaan epäillään, että onko hän oikeasti se wikimerkittävä henkilö ja hän sanoo olevansa se. Uskommeko häntä vai pitäisikö pyrkiä jotenkin vahvistamaan se? Törmäsin äsken tällaiseen tapaukseen, mutta sillä kertaa asia vahvistui helposti Instagram-yksityisviestillä kyseiselle henkilölle. Luurankosoturi ✉️ 24. toukokuuta 2024 kello 16.40 (EEST)

Ei kai häneltä voi kieltää Wikipedian muokkaamistakaan. Mutta silti pitää vaatia lähteitä, kuten vaikka Silmun Simolta on vaadittu Yölintu -artikkelissa. Korkki74 (keskustelu) 24. toukokuuta 2024 kello 17.00 (EEST)

Eikös tuossa tapauksessa muokkauksiin tulisi suhtautua aivan kuten ihan "tavallistenkin" rekisteröityjen käyttäjien muokkauksiin, lähdevaatimukset, neutraali tyyli yms. Eli onko sillä oikeastaan suurta merkitystä onko käyttäjä oikeasti kyseinen henkilö vai ei? --Farma3110 (keskustelu) 24. toukokuuta 2024 kello 17.04 (EEST)

Myös rekisteröitymättömien muokkaajien muokkauksiin pitää suhtautua aivan samalla tavalla kuin rekisteröityjen. Joillekuille se vain tuntuu olevan vaikeaa. -94.199.117.113 24. toukokuuta 2024 kello 17.21 (EEST)

Aivan totta tämäkin. -Farma3110 (keskustelu) 24. toukokuuta 2024 kello 17.35 (EEST)

Usein ainakin mainehaittaa syntyy varsinkin keskustelukommentien takia, joten jos kirjoittelija on joku muu, niin on se ikävää ja identiteettivarkaus.--MAQuire (keskustelu) 24. toukokuuta 2024 kello 17.26 (EEST)

Tuo on kyllä aivan totta. Jos asiaa epäillään ja se todennettavissa vääräksi, niin tulisi kyllä vaatia käyttäjänimen muuttamista. Onhan se silloin sääntöjen vastainen.--Farma3110 (keskustelu) 24. toukokuuta 2024 kello 17.35 (EEST)

Kaikki käyttäjät, jotka haluavat tälle tietosanakirjalle hyvää ovat tervetulleita ;). --Pietiboii (keskustelu) 24. toukokuuta 2024 kello 17.40 (EEST)

Pointti siis oli, että mitä jos se, joka väittää olevansa joku kuuluisa henkilö, onkin jokin huijari tai häirikkö. Käytännössäkin kielletään käyttäjätunnus, joka on "hämäystarkoituksessa julkisuuden henkilöön, yritykseen, yhdistykseen, julkisyhteisöön tai tuotemerkkiin viittaava". Luurankosoturi ✉️ 24. toukokuuta 2024 kello 17.46 (EEST)

Toki asiaan tulee puuttua, jos voidaan osoittaa, että tuota käytäntöä rikkoo ja selkeästi esiintyy jonain, mitä ei ole. Jos todentaminen ei syystä tai toisesta onnistu, on varmaan vaikea tehdä asialle mitään. --Farma3110 (keskustelu) 24. toukokuuta 2024 kello 18.30 (EEST)

Lähtökohtaisesti varmaan kuuluu olettaa hyvää tahtoa ja uskoa käyttäjää, ellei muuta todisteta. --Kärrmes (keskustelu) 24. toukokuuta 2024 kello 23.30 (EEST)

Mielipidetiedustelu muutoksesta poistokeskustelumallineeseen

Tämä on mielipidetiedustelu siitä, tulisiko poistokeskustelumallineeseen lisätä esimerkiksi 7 päivän raja, jonka jälkeen poistokeskustelumalline luokittelisi artikkelin pikapoistettavaksi. Merkittävyysmallineessa tällainen aikaraja on, ja sen pituus on 3 päivää, mutta poistokeskustelun luonteen takia poistokeskustelulla vastaavan ajan tulisi olla pidempi, esimerkiksi 7 päivää. Se, että merkittävyysmallineeseen on asetettu 3 päivän aikaraja, tarkoittaa käytännössä sitä, että kolmen päivän kuluttua ylläpitäjä joko poistaa artikkelin epämerkittävänä tai merkittävyysmalline poistetaan, sillä epämerkittävyydestä ei ole konsensusta. Koska poistokeskustelumallineessa ei ole minkäänlaista aikarajaa pikapoistoon luokittelemiselle, poistokeskustelut venyvät usein kuukausien pituisiksi ilman, että kukaan enää edes keskustelee. Esimerkki: [10]. Joten poistokeskustemallineeseenkin olisi hyvä lisätä jokin aika, jonka jälkeen malline luokittelee artikkelin pikapoistoon, ellei poistokeskustelumallinetta ole poistettu. Itse ehdotan 7 päivän aikarajaa, mutta muutkin ehdotukset pituudeksi ovat tervetulleita. --Minilammas (keskustelu * muokkaukset) 13. kesäkuuta 2024 kello 15.44 (EEST)

Mielipidetiedustely päättyy 7. heinäkuuta 2024 kello 15.44 (EEST)

Kannatan 7 päivän aikarajaa pikapoistoon luokittelulle

1. --Minilammas (keskustelu * muokkaukset) 13. kesäkuuta 2024 kello 15.46 (EEST)
2. --Julius 12345 | Keskustelu 13. kesäkuuta 2024 kello 16.02 (EEST) Kannatan, koska nykyisellään poistokeskustelut ovat epäselviä juurikin tuon käytännössä rajattoman keskusteluajan myötä.
3. --Elastul (keskustelu) 14. kesäkuuta 2024 kello 06.34 (EEST) Viikossa kyllä ehtii hyvin löytyä mielipiteiden suunta. Jos hajaannusta, niin rohkeasti nopeammin poistoäänestykseen viikon jälkeen.

Kannatan muun pituista aikarajaa pikapoistoon luokittelulle

1. Kannatan 3 kk aikarajaa. Poistokeskustelut ovat luonteeltaan huomattavasti pidempiaikaisia kuin merkittävyyskeskustelut. En haluaisi rasittaa käyttäjiä liiallisella hoppuilulla.--Htm (keskustelu) 14. kesäkuuta 2024 kello 07.57 (EEST)
2. Viikko on liian lyhyt aika. Ehkä kuukausi? Luurankosoturi ✉️ 14. kesäkuuta 2024 kello 15.16 (EEST)
3. Viikko ei ole välttämättä kaikissa tapauksissa riittävä aika. Voisi olla ehkäpä noin kuukauden. --Tietäjä pro (keskustelu) 14. kesäkuuta 2024 kello 18.00 (EEST)
4. Viikko on lyhyt, jos halutaan vähän muutakin kuin pikapoisto eli merkittävyys. Kolme kuukautta sopii. --abc10 (keskustelu) 14. kesäkuuta 2024 kello 19.16 (EEST)
5. Sanottakoon näin, että 42 päivää ainakin saisi kestää, pidempäänkin, jos siltä vaikuttaa. 7 pvä on aivan liian lyhyt aika.--Sentree (Walituksia) (^{Tarkkaile minua}) 14. kesäkuuta 2024 kello 19.31 (EEST)
6. Kolme kuukautta voisi olla sopiva aika.--Miikalassa (keskustelu) 14. kesäkuuta 2024 kello 21.11 (EEST)
7. 14 vuorokautta olisi mielestäni sopiva aika. --Huusmik ^{(Onko kerrottavaa? • Tekemiseni)} 15. kesäkuuta 2024 kello 23.52 (EEST)
8. Aikaraja ajatuksena ihan hyvä, mutta viikko tuntuu liian lyhyeltä, koska poistokeskustelut ottavat välillä aikansa eikä niiden luokkaa taideta seurata yhtä aktiivisesti kuin merkittävyyskeskustelujen vastaavaa. Hyvä aikaraja voisi olla vaikka jotain kahden viikon ja kahden kuukauden väliltä, joten ehdotan kompromissina yhtä kuukautta. --Risukarhi (keskustelu) 16. kesäkuuta 2024 kello 23.54 (EEST)

En kannata minkään pituista aikarajaa pikapoistoon luokittelulle

1. Mielestäni keskustelun kanssa ei tule kiirehtiä mihinkään ja panikoida, että aika loppuu pian. On hyvä käydä keskustelut rauhassa ja miettien järkeviä ratkaisuja, kuluu siihen sitten paljon aikaa tai ei. Näin kuullaan varmemmin useiden osapuolten näkemyksiä, jotka saattavat tietää aiheesta enemmän. Se on kuitenkin harvinaista, että keskustelut venyvät ikuisuuksien pituisiksi. --Pietiboii (keskustelu) 14. kesäkuuta 2024 kello 18.05 (EEST)

Tyhjää

Keskustelu

Kannattaisin ennemmin kahden, kolmen viikon keskustelua. Joskus artikkelin aiheet ovat epäselvähköjä tai keskustelut monitahoisia, joten keskustelu ei ole rajattu yhtä selkeästi kuin merkittävyyskeskusteluissa. Mutta ennemmin vaikka viikon aikaraja kuin nämä nykyiset kuukausikaupalla roikkuvat keskustelemattomuudet. Edit. En siis vielä anna ääntäni, vaan odotan, näyttääkö muodostuvan jonkinlaista kasaumaaIivarius (keskustelu) 13. kesäkuuta 2024 kello 16.38 (EEST)

Tuo keskustelu Boltzmannin koneesta on kestänyt viisi kuukautta, eikä siinä ole saavutettu vielä ratkaisua. Muistan yhden keskustelun tiedoston poistosta, joka sen keskustelusivun perusteella alkoi n. 14.1.2019 ja päättyi tiedoston poistoon 11.7.2019, karvan verran alle puoli vuotta kestettyään. Seitsemän päivää on täysin riittämätön aika. Jos kaivataan esitystä, niin kolmessa kuukaudessa voisi pitää rajaa. Jotkut kommenttipyynnötkin ovat kestäneet kuukausitolkulla, keskustelu loppuu, mutta kukaan ei sulje kommenttipyyntöä. --Htm (keskustelu) 13. kesäkuuta 2024 kello 17.30 (EEST)

Tuossa linkkaamassasi tapauksessa alkuperäistä keskustelua käytiin 5 päivää, ja se otettiin uudelleen esille kahvihuoneessa kuukausia myöhemmin. Tämän ehdotuksen pointti ei olekaan se, että artikkelit poistettaisiin automaattisesti tuon 7 päivän jälkeen, vaan se, että jos 7 päivän jälkeen ei ole poistosta konsensusta, malline poistetaan ja artikkeli jää, tai artikkeli laitetaan poistoäänestykseen. Näin se on tällä hetkellä myös merkittävyydenkin kohdalla, mutta aika on 3 päivää 7:n sijasta. --Minilammas (keskustelu * muokkaukset) 13. kesäkuuta 2024 kello 17.35 (EEST)

En aivan hahmota, milloin poistoäänestys olisi luonteva jatko konsensuksetta päättyneelle (tai aikarajan takia päätetylle) poistokeskustelulle. Tyypillinen syy poistokeskustelulle on artikkelin nykytila, siinä missä poistoäänestyksessä otetaan kantaa aiheen wikisopivuuteen, mitä korostaa myös palautusäänestysvaatimus sen ehtona, että aiheesta voi vastaisuudessakaan kirjoittaa. --Geohakkeri (keskustelu) 13. kesäkuuta 2024 kello 18.00 (EEST)

Kyllä näitä tapauksia on ollut, joissa poistokeskustelun jälkeen artikkeli on viety poistoäänestykseen. Tietenkin näitä on vähemmän kuin merkittävyyskeskustelun johdosta poistoäänestykseen päätyneitä artikkeleita. Poistoäänestyksiä ei kuitenkaan ole missään käytännössä rajattu pelkästään merkittävyyskeskusteluihin. Suurimman osan ajasta sekä merkittävyyskeskustelut että poistokeskustelut päättyvät ilman poistoäänestyksen aloittamista. --Minilammas (keskustelu * muokkaukset) 13. kesäkuuta 2024 kello 18.12 (EEST)

Olisi ollut hyvä käydä pohjustava keskustelu ennen kun polkasee äänestyksen käyntiin. --Linkkerpar^keskustelu 13. kesäkuuta 2024 kello 17.49 (EEST)

Tämä ei ole sitova äänestys vaan mielipidetiedustelu. Tämä poistokeskustelujen pituus on aina välillä tullut puheeseen erillisissä tapauksissa. --Minilammas (keskustelu * muokkaukset) 13. kesäkuuta 2024 kello 17.58 (EEST)

Muistaakseni niissä aiemmissa keskusteluissa on pidetty viikkoa liian lyhyenä aikana. --Linkkerpar^keskustelu 13. kesäkuuta 2024 kello 18.15 (EEST)

Laitoin tähän mielipidetiedusteluun vaihtoehdon myös sille, että kannattaa muun pituista aikaa kuin 7 päivää. Ensisijaista on se, että haluaako yhteisö ollenkaan aikarajaa poistokeskustelulle. Mielipidetiedustelun jälkeen voidaan tarvittaessa tarkemmin pohtia aikarajan pituutta, jos mielipidetiedustelusta käy ilmi, että 7 päivää on liian lyhyt, mutta jonkinlainen aikaraja halutaan. --Minilammas (keskustelu * muokkaukset) 13. kesäkuuta 2024 kello 18.32 (EEST)

Pitkissä keskusteluissa on ainakin joskus ollut pitkä tauko, jonka aikana ei välttämättä tapahdu mitään, esimerkiksi artikkelin parantamista. Siinä mielessä jokin aikaraja olisi hyvä. Keskustelusta vaan sitten pitäisi pystyä vetämään johtopäätös, mitä artikkelille tehdään (ja kuka tekee). -- Htm (keskustelu) 13. kesäkuuta 2024 kello 20.56 (EEST)

Viikko on mielestäni ainakin aivan liian lyhyt aikaraja poistokeskustelulle, mutta kuitenkin jonkinlainen aikaraja voisi olla paikallaan, esim. tuo 3 kk. Miikalassa (keskustelu) 14. kesäkuuta 2024 kello 11.44 (EEST)

@Käyttäjä:Pietiboii: periaatteessa oletkin oikeassa, muta kun kuudesta miljoonasta suomenkielisestä alle tuhat muokkaa Wikipediaa (syistä!), meillä ei ole riittävää massaa siihen, että keskustelua käytäisiin rauhassa, koska jos siinä ei ole aikataulupainetta, se ei kiinnosta ketään. Iivarius (keskustelu) 14. kesäkuuta 2024 kello 19.27 (EEST)

Olet asian ytimessä hyvä Iivarius ja mietinkin vastaustani jälkikäteen ja sen tarjoamia mahdollisuuksia. Ehkä olen sittenkin aikarajan kannalla. Pietiboii (keskustelu) 14. kesäkuuta 2024 kello 19.31 (EEST)

@Iivarius: Puhut asiaa. Moni jaksaa osallistua kyllä merkittävyyskeskusteluihin, mutta poistokeskusteluihin harvempi. Nykyään Wikipediassa jos tavoitteena on saada sellainen artikkeli pois, jonka aihe on merkittävä, mutta nykytila huono, kannattaa aloittaa merkittävyyskeskustelu poistokestelun sijasta, vaikka asia ei merkittävyyttä koskisikaan. Esimerkiksi sanomalla "Artikkelin nykytilasta merkittävyys ei ilmene" saa kätevästi oikeutettua sen, miksi on aloitettu merkittävyyskeskustelu, vaikka todellisena syynä poistolle olisikin artikkelin nykytila. Jos poistokeskustelulla ei ole aikarajaa tai aikaraja on kuukausia, on mainitsemani keino selvästi houkuttelevampi kuin pitkän, mahdollisesti kuukausia kestävän, poistokeskustelun aloittaminen. Tätä tapahtuu täällä jo nyt, ja olen yleensä periaatteesta vastustamassa poistoa näissä tapauksissa, kun mielestäni yritetään poistaa artikkelia nopeasti merkittävyyskeskustelua käyttämällä, vaikka poisto ei koskisikaan merkittävyyttä. Tämä on yksi niistä syistä, jonka takia kannatan lyhyehköä aikarajaa. --Minilammas (keskustelu * muokkaukset) 14. kesäkuuta 2024 kello 23.03 (EEST)

Merkittävyydestä: rekisterikylät

Ovatko sellaiset rekisterikylät merkittäviä, joita ei ole "käytännössä ollut olemassa" vähään aikaan? Jos nyt jonkinlaisen esimerkin osaan antaa, alun perin mielessäni olivat Jämsän jokivarren kylät, jotka ovat sulautuneet yhdeksi Jämsän keskustaajamaksi. Vanhojen kylien nimiä ei ole enää merkitty Maanmittauslaitoksen kartoille (paitsi jos niitä käytetään asuinalueen niminä, mm. Vitikkala, Kelhä). Tosin jos kaikista kylistä kertoisi tuossa artikkelissa, siinä käsiteltäisiin pahimmillaan noin 20 eri kylää.

Jämsässä pysyen: entä rekisterikylät, joiden kantatilasta on artikkeli: tällä hetkellä ainakin Ruotsula, Vitikkala, Saari? Kartanoartikkeleissa käsitellään lähinnä itse rakennusta pihapiirineen, vaikka joskus kartano on voinut olla rekisterikylän ainut talo. Kannattaako tässä tapauksessa edes olla erillistä artikkelia kartanosta ja kylästä (tai "kylästä"), vai onko se jo liiallista?

En ole nyt luomassa kahtakymmentä tynkää näistä kylistä, kysyn siksi, koska en löytänyt miltään keskustelusivultakaan selvää vastausta tähän. -- Kapulakone (keskustelu) 23. kesäkuuta 2024 kello 11.49 (EEST)

Tekijänoikeudet

↑	Arkisto	Lisää uusi aihe	Tekijänoikeudet

Neuvonta

Sekalaista

Käytännöt

Kielenhuolto

Tekniikka

Tekijänoikeudet

Uutiset

Kysy vapaasti

n · k ·

Tervetuloa kahvihuoneeseen Tekijänoikeudet!

Keskustelua Wikipedian tekijänoikeuksista. Tällä sivulla on yleistä keskustelua Wikipediasta ja tekijänoikeuksista. Yksittäisten sivujen ja kuvien tekijänoikeusongelmat ratkaistaan sivujen ja kuvien keskustelusivuilla. Wikipedian plagiointia muissa medioissa käsitellään omalla sivullaan. Keskustelut, joihin ei ole tullut kommentteja 35 vuorokauteen, arkistoidaan automaattisesti.
Vanhat keskustelut löytyvät arkistosta.

Tutustu myös seuraaviin ohjesivuihin:
Tekijänoikeudet Wikipediassa
Tiedostojen käyttösäännöt
Tekijänoikeusneuvoston lausuntoja

Vain henkilökohtaiseen käyttöön

Kysyin aiemmin tällä palstalla, miksei Wikimedia hyväksy valokuvia, joissa on merkintä "NC" eli ei-kaupalliseen käyttöön. Vastauksena oli, että Wikimedia kannatttaa (suuryritysten) vapauksia. Näin Wikimedia polkee valokuvaajien toiveita. Monilla sivustoilla on parempia kuvia kuin Wikimediassa, koska useat kuvaajat eivät halua viedä tuloja puoliammattilaisilta tai ammattilaisilta, joten sivustoilla on NC-merkintä. Tämä oli johdatus aiheeseen.

Luin äskettäin läpi erään tutkimuksen. Siinä oli paljon tärkeää asiaa kahteen Wiki-artikkeliin, joita muokkasin kauan. Lopulta huomasin, että erään pystysuuntaan präntätyn tekstin joukossa oli teksti "For personal use only." Sitten googlasin, mikä on Wikipedian kanta tällaisiin pyyntöihin, jotka käsittääkseni ovat samaa kuin "NC". Enpä löytänyt yhtään Wikipedian tai Wikimedian sääntöä asiasta. Suomenkaan copyright-sivulla ei ollut mainintaa tekstistä "personal use only". Tosin Afganistanin kohdalla mainittiin: Article 39 permits reproductions of published works "for personal use only". Lisäksi yhdellä arkistosivulla oli lausunto: "Because this free is restricted to personal use only, which is forbidden on Wikimedia Commons." Onko siis tulkintani oikein, että mitään tekstejä, joissa on merkintä "for personal use only", ei saa käyttää Wikipediassa?

Toinen kysymys: Wikimediassa on googlehaun perusteella valtavasti "for personal use only" -kuvia, valtionjohtajia myöten, kuten Barack Obama ym. ja Kamala Harris. Miksi Wikimedia pitää tällaista porsaanreikää vaikka toisaalta polkee kuvaajien tuloja suuryhtiöiden eduksi? Wikimedialta ei kannata asiaa kysyä, koska se on asiaan osallinen ja sieltä tulee yleensä vastaus, että Wikimedia on aina oikeassa ja minä kysyn typeriä. Jari Rauma (keskustelu) 8. helmikuuta 2023 kello 12.33 (EET)

"For personal use only" ei rajoita lähteenä käyttämistä. Ylipäänsä mitään sivuja ei voi kopioida Wikipediaan, ellei niiden tekijänoikeussuoja ole poistunut tai ilmoiteta että voit kopioida vapaasti. Ymmärrän niin, että lausekkeella yritetään sanoa, ettei tekstiä voi monistaa esimerkiksi opetuskäyttöön, mitä opettajat kuulemma tekevät minkä ehtivät. --Abc10 (keskustelu) 8. helmikuuta 2023 kello 12.43 (EET)

Yksi jatkokysymys ja yksi vastaus Jari Raumalle:

1.) Vastatakseni tähän, niin tarvitsen tarkemman linkin jotta siitä selviää mitä tarkoitat seuraavalla: arkistosivulla oli lausunto: "Because this free is restricted to personal use only, which is forbidden on Wikimedia Commons."

2.) Yhdysvaltain valtion työntekijöiden työssään tekemät teokset ovat tekijänoikeusvapaita. (ks. en:Copyright status of works by the federal government of the United States)

--Zache (keskustelu) 8. helmikuuta 2023 kello 12.52 (EET)

Tarkempi osoite oli sivun kohdassa 164. Jari Rauma (keskustelu) 8. helmikuuta 2023 kello 13.52 (EET)

Lyhyt muisti: kohteissa 162-163. Jari Rauma (keskustelu) 8. helmikuuta 2023 kello 13.54 (EET)

Ero siis tekstiin on se, että tekijänoikeus suojaa muotoa eikä sisältöä tai ideoita tai ajatuksia. Wikimedia Commonsiin ei voida kopioida suoraan ohjelmasta otettua kuvaa joka on Play tai Appstoressa (ts. kyseessä on suora kopioi). Ero lähteenä käyttämisessä on se, että kun käytetään jotain lähteenä niin asia kerrotaan omin sanoin. --Zache (keskustelu) 8. helmikuuta 2023 kello 14.04 (EET)

Hyvin vastattu vaikeaan aiheeseen. Tosin täytyyhän siihen laittaa lähdeosoite.

Minulla olisi toinenkin mielenkiintoinen juttu samasta aihepiiristä. Erään asiantuntijan tällä sivustolla on lausunto kalasta, joka on maailman yleisin makean veden kalalaji (2 lajia joita kirjallisuudessa kuitenkin yleensä käsitellään yhtenä: moskiittokala). Sen mukaan tutkijat olivat huolestuneita lajin maailmanlaajuisesta käyttäytymisestä. Lajista on nimittäin tullut noin 40 vuden maassaolon jälkeen vitsaus Australiassa. Miten tällaisia tekstejä voi referoida, jotka kieltävät minkään osankaan julkaisemista. Sivuston kohdassa "Contact Us" on vain kirjepostiosoite (Australiassa) sekä puhelinnumero. Jari Rauma (keskustelu) 8. helmikuuta 2023 kello 14.53 (EET)

Käytetään lähteenä kuten mitä tahansa muutakin lähdettä käytetään. Ei lähteenä käyttäminen tarkoita "minkään osankaan julkaisemista" sellaisenaan. --Nitraus ^(wikinät) 8. helmikuuta 2023 kello 15.03 (EET)

Ilmeisesti Wikimedia Foundationilla on jokin palvelu, joka tähdätty yrityksille ([11]). Tuo varmaan on syy miksi Commons ei hyväksy kaupallisen käytön rajoituksia ([12]). FAQ. Ipr1 (keskustelu) 9. huhtikuuta 2024 kello 16.44 (EEST)

Commons perustettiin vuonna 2004, ja yksi sen ideoijista, en:Erik Möller kirjoitti tuolloin sähköpostilistalla näin: All material in the commons would have to be licensed under one of several licenses, not necessarily the FDL, but all allowing at the very least free distribution and commercial use. // There would be NO fair use material on commons.wikimedia.org. Todennäköisesti lisenssivaatimuksista pidettiin jonkinlainen keskustelu tai äänestys Commonsin perustamisen aikoihin. API-palvelua myyvä Wikimedia Enterprise perustettiin 17 vuotta myöhemmin. Jos jossain vaiheessa oltaisiin päätetty, että Commonsissa alettaisiin sallia myös ei-kaupallinen sisältö, niin sellainen materiaali olisi todennäköisesti hyvin helppo erottaa muusta sisällöstä ja tarjota vain rajoituksetonta sisältöä ostajille. Tosin ainakaan tällä hetkellä kyseinen API-palvelu ei sisällä Commonsia, enkä tiedä onko sen koskaan tarkoitus sitä sisältääkään. kyykaarme (keskustelu) 11. huhtikuuta 2024 kello 12.21 (EEST)

Ja siis ylipäätänsä Wikimedian idea on koota yhteen sellaista aineistoa jota saa käyttää ja tavoite on olla se perustaso joka on saavutettavissa kaikille. Tämä pitää sisällään muokkaamisen sekä edelleenkäytön mukaan lukien kaupallisen hyödyntämisen. --Zache (keskustelu) 11. huhtikuuta 2024 kello 17.06 (EEST)

hyväksyn Käyttöehdot. T: Anne Luukkonen 87.95.33.185 11. huhtikuuta 2024 kello 16.49 (EEST)

Seuran logo

Voiko seuran (tässä tapauksessa Ilveksen) vanhempaa logoa ladata Commonsiin? Onko siis mitään mallinetta, joka tekee siitä hyväksyttävää. Fair usen lisäksi.

Etenkin vuosien 1948-1960 versio kiinnostaisi. (https://www.ilveshistoria.com/seura/tunnukset-ja-varit/) Xәkim (keskustelu) 15. heinäkuuta 2023 kello 23.15 (EEST)

Yleensä jos niissä on jotain muuta kun yksinkertaista tekstiä niin ne on poistettu sieltä. Jos on epävarma että säilyykö siellä ja logo on täällä niin ei kannata siirtää. --Linkkerpar^keskustelu 15. heinäkuuta 2023 kello 23.32 (EEST)

Äänitiedosto

Voiko Yleisradion arkistoista löytyvää 1950-luvulla nauhoitettua haastattelua ladata commonsiin? Xәkim (keskustelu) 25. heinäkuuta 2023 kello 13.01 (EEST)

Ei voi, koska tekijänoikeudet säilyvät 70-vuotta tekijän kuolemasta, niin hyvin suurella todennäköisesti 1950-luvun nauhoitetut haastattelut ovat tekijänoikeuden alaisia. -- Zache (keskustelu) 25. heinäkuuta 2023 kello 15.56 (EEST)

Eikös pelkän äänitteen tekijänoikeudet ole voimassa vain 70 vuotta tallentamishetkestä? Ja sävellyksillä on sitten se 70 vuotta säveltäjän kuolemasta. Tuolla ainakin puhutaan 70 vuodesta: https://operight.fi/artikkeli/musiikki/aanitteen-tuottajan-suoja Eli vuonna 1952 äänitetty haastattelu pitäisi olla jo vapaa? --Zunter (keskustelu) 28. heinäkuuta 2023 kello 13.33 (EEST)

Commonsiin tallennettaessa pitää huomioida sekä itse äänitteen että sen mahdollisesti sisältämän teoksen (esim. musiikin) tekijänoikeustilanne. Tässä tapauksessa oleellinen kysymys lienee, onko nauhoitettu haastattelu teos? Jos ei ole, silloin siihen ei ole varsinaista tekijänoikeutta ja lähioikeus on tosiaan rauennut ennen vuotta 1953 julkaistuilla äänityksillä. --Risukarhi (keskustelu) 29. heinäkuuta 2023 kello 00.32 (EEST)

Tai enpäs olekaan varma, olisiko lähioikeuden kesto tässä tapauksessa 50 vai 70 vuotta. Tuo 70 vuoden sääntö mainitaan tekijänoikeuslain pykälässä 46, jossa puhutaan julkaistuista äänitallenteista, mutta tallennettujen radio- ja tv-lähetysten lähioikeudet on määritelty erikseen pykälässä 48, ja niitä koskee vain 50 vuoden suoja. Jos kyseessä on Ylen itse julkaisema äänitallenne sen omasta radiolähetyksestä, niin en osaa sanoa kumman pykälän mukaan se menee. --Risukarhi (keskustelu) 29. heinäkuuta 2023 kello 00.53 (EEST)

Kyseessä on tämä haastattelu: https://areena.yle.fi/podcastit/1-50417417 Xәkim (keskustelu) 29. heinäkuuta 2023 kello 23.29 (EEST)

Kuvien tallennuksesta

Oon aika pihalla, niin voiko esim IMDb:stä tallentaa elokuvien postereita ja käyttää niitä sitaattioikeudella niiden omissa artikkeleissa tai pitääkö sen olla joku muu sivusto mistä kuvan tallentaa tms. Oon kyllä tutkinu tuota Tiedostojen tallentaminen -wikipedia ohjesivua, mut en siltikää tajua asiasta mitään. Jos joku viisaampi vois auttaa. Pietiboii (keskustelu) 19. elokuuta 2023 kello 11.11 (EEST)

Mun käsittääkseni sivulla ei ole väliä, kunhan on mahdollisimman hyvä kuva. En kyllä tiedä saako tekijänoikeutta rikkoneilta sivuilta ottaa, mutta olen hyvin varma, että IMDb:stä voi ottaa tuollaisia kuvia. Luurankosoturi ✉️ 19. elokuuta 2023 kello 13.21 (EEST)

Minä olen ottanut kuvia vain sieltä mistä ne saa tallennettua kuvaa hiiren oikeaa nappulaa klikkaamalla ja valitsemalla ”tallenna kuva”. Googlen kuvahaulla löytää aika hyvin, ja sen tuloksista voi etsiä tarkemmin taas kuvaa hiiren oikealla nappulalla klikkaamalla ja valitsemalla ”etsi kuvaa Googlella” tjs. (minulla on käyttöjärjestelmä englanninkielinen), ja voi etsiä kuvasta parempia versioita ja samakaltaisia jolloin voi löytyä parempia. On sellaisia selaimenlaajennuksia joilla saa suunnilleen kaikilta sivulta tallennettua kuvat, mutta varmuuden vuoksi en ole niitä käyttänyt. --Linkkerpar^keskustelu 19. elokuuta 2023 kello 13.40 (EEST)

Minulla ei ole valintaa ”etsi kuvaa Googlella”, ei edes sinnepäin. Ehkä se on selainohtainen tai sitten joku lisäke, jonka olet tallentanut tai hyväksynyt? Mitä selainta käytät hakuun? --Abc10 (keskustelu) 19. elokuuta 2023 kello 14.08 (EEST)

Varmaankin selaimesta kiinni. Minä käytän yleensä Chromea, FireFoxissa ei näköjään toimi, mutta siinä voi kuvan retuuttaa hakutuloksista hakukenttään niin kun Chromessakin. Tuo DuckDuckGo löytää monesti sellaista mitä Google ei tarjoa. --Linkkerpar^keskustelu 19. elokuuta 2023 kello 14.53 (EEST)

Käytän joskus Duckia, mutta tulokset ovat usein kaukana siitä mitä haen, vielä kauempana kuin Googlessa. --Abc10 (keskustelu) 19. elokuuta 2023 kello 15.02 (EEST)

Joo, hakutulokset ei ole samaa luokkaa kun Googlella, mutta kuvahaku toimii aika hyvin. DuckDuckGo on minulle ollut sellanen hätävara jos Googlella ei löydy niin joskus sillä on löytynyt. Tosin Googlellakin hakutulokset ovat viime vuosina huonontuneet siitä mitä ne aiemmin olivat kun pitää tehdä aina vaan enemmän voittoa. Usein pari ensimmäistä sivua on täynnä wikin klooneja, tai muuten kelvottomia sivuja jotka eivät käy lähteeksi. --Linkkerpar^keskustelu 19. elokuuta 2023 kello 15.11 (EEST)

Vivinho

File:Vivinho.jpg copyright Facebook - Facebook  –Kommentin jätti 103.208.221.134 (keskustelu)

Pitäisi tietää mitä siinä Brazilian edeltävässä tekijänoikeuslaissa sanotaan valokuvista jotta asiaan osaisi ottaa kantaan. Sellainen huomio kuitenkin mikä noissa FB-ketjuisssa on jäänyt sanomatta on, että kuva ei taida olla tekijänoikeuden kannalta valokuvateos Suomessakaan vaan tavallinen valokuva. --Zache (keskustelu) 24. huhtikuuta 2024 kello 14.36 (EEST)

Ei kai kuvaan voi soveltaa Brasilian tekijänoikeuslakia, jos kuvaa ei ole Brasiliassa koskaan julkaistukaan. Ja vaikka Brasilian tekijänoikeuslakia voitaisiin soveltaa, sen perusteella kuvaa kai voisi käyttää korkeintaan portugalinkielisessä Wikipediassa mutta ei muualla. Eli kai tuo Commonsista tulisi poistaa joka tapauksessa, kun nyt tiedosto on Commonsin kautta muissakin Wikeissä. --Farma3110 (keskustelu) 24. huhtikuuta 2024 kello 15.36 (EEST)

Jos ymmärsin oikein, niin kuvaaja on tallentanut valokuvan Photoshelter -nimiseen tallennuspalveluun, joka on tarkoitettu valokuvaajille. Verkkosivulla sanotaan: "All photographs and illustrations that appear on the site are copyright of their respective owners". Sieltä sitten joku on napannut kuvan ja tallentanut sen Commonsiin. Brasilia liittyy asiaan sillä tavoin, että valokuva on otettu Rio de Janeirossa. Photoshelter ilmoittaa osoitteekseen New Yorkin. Kuvaaja on pyytänyt valokuvan poistoa Commonsista jotenkin sähköpostitse. Se ei onnistu, vaan hänen tulisi tehdä poistopyyntö saamiensa ohjeiden mukaan Commonsissa. En tiedä, voiko poistopyynnön tehdä IP:llä vai pitääkö olla käyttäjätunnus. Tamminen on saanut neuvon ottaa yhteyttä Foundationin Legal-osastolle ja sen hän on tehnyt. Brasilian tekijänoikeuslaista en tiedä mitään, mutta ei olisi tavatonta, että maiden tekijänoikeuslait eroavat esim. Suomen tai muiden EU:n maiden lainsäädännöstä. Kuvaajan asuinpaikka ei välttämättä ole ratkaiseva, vaan julkaisupaikka. Uskoisin että Foundationin Legal on tässä tapauksessa pätevin paikka ratkaista ongelma. Jos he tulevat siihen tulokseen, että kuvaa ei olisi saanut julkaista Commonsissa, se todennäköisesti poistetaan, Foundationin toimesta. -- Htm (keskustelu) 24. huhtikuuta 2024 kello 16.56 (EEST)

Foundation:Legal:DMCA takedowns on tosiaan yksi vaihtoehto, mutta DMCA-vaateiden muotovaatimukset ovat sen verran raskaat, että paremminkin suosittelisin c:VRTS-sivulla mainittua commons-copyvio-osoitetta, jonne kai saa lähettää vapaamuotoisiakin kuvanpoistopyyntöjä. Tosin en ehkä itsekään aivan hahmota, miten tuo sähköpostisysteemi toimii. --Geohakkeri (keskustelu) 26. kesäkuuta 2024 kello 15.38 (EEST)

Tein poistopyynnön, sillä tuo kuva lienee tekijänoikeuden alainen ainakin Yhdysvalloissa, jos valokuvaajan antamia tietoja uskotaan (julkaistu 2006 jälkeen). Antti T. Leppänen (keskustelu) 24. huhtikuuta 2024 kello 18.59 (EEST)

Wikipediaan tallennetun teoskuvan käyttö?

Taidemuseo haluaisi julkaista ottamani valokuvan elävän taiteilijan veistoksesta, joka on julkaistu Wikipediassa. Kuva tulisi taiteilijan näyttelyn yhteydessä olevaan kirjaan, jota tullaan myymään ainakin taidemuseossa. Haluan myöntää luvan käyttöön, mutta miten minun pitäisi menetellä?--Kulttuurinavigaattori (keskustelu) 25. kesäkuuta 2024 kello 22.36 (EEST)

Olet julkaissut sen valokuvan vapaalla lisenssillä, joten kuka tahansa saa käyttää sitä, kunhan käyttöpaikka on sellainen, joka on tekijänoikeuslain sallima. Olettaisin, että kyseinen taiteilija on myötämielinen ko. kirjan julkaisulle, joten hän voi vahvistaa kirjan tekijälle, että hänen tekijänoikeutensa puolesta valokuvan teoksesta voi julkaista.-- Htm (keskustelu) 25. kesäkuuta 2024 kello 22.43 (EEST)

Tekniikka

↑	Arkisto	Lisää uusi aihe	Tekniikka

Neuvonta

Sekalaista

Käytännöt

Kielenhuolto

Tekniikka

Tekijänoikeudet

Uutiset

Kysy vapaasti

n · k ·

Tervetuloa kahvihuoneeseen Tekniikka!

Keskustelua Wikipedian teknisistä yksityiskohdista. Keskustelut, joihin ei ole tullut kommentteja 35 vuorokauteen, arkistoidaan automaattisesti.
Vanhat keskustelut löytyvät arkistosta.

Tutustu myös seuraaviin ohjesivuihin:
Sanasto (termien selityksiä)

Tiedosto-etuliite

Fi-wikissä on kymmeniätuhansia artikkeleita, joiden wikikoodissa on prefiksi "Kuva:", "File:" tai "Image:". Onko jossain sovittu tai ohjeistettu, että ne käydään käsin muuttelemassa muotoon "Tiedosto:"? Tietosanakirjasisällön ja ulkoasun kannaltahan tämä on nollamuokkaus, koska mikään ei muutu. Käsin muuttamisella saadaan kyllä takuuvarmasti aikaan virheitä. Jos muutos on tarpeen, olisiko fiksumpaa käyttää jotain konetta? --Jmk (keskustelu) 4. toukokuuta 2024 kello 22.48 (EEST)

Kysymyksesi on mielenkiintoinen ja vastaan, että tiedossani ei ole tällaista ohjeistusta, päin vastoin nollamuokkaukset ovat lähtökohtaisesti kiellettyjä. Asiaan löyhästi liittyen, niin olen tallentanut tänne suomenkieliseen Wikipediaan, pääosin patsaprojektiin liittyen, jokusen valokuvan taideteoksesta tai muistomerkistä ja kuvaa tallennettaessa sen prefiksiksi tulee käsittääkseni ihan itsestään "tiedosto" ja se sijaitsee Tiedosto-avaruudessa. Olen tallennellut myös Wikimedia Commonsiin joitakin valokuvia, joita olen liittänyt täällä fi-wikissä artikkeleihin. Commonsissa tallennetut tiedostot saavat prefiksikseen "file". Kuvia artikkeliin liittäessä olen ihan vaan copypastennut tiedostonimen ja liittänyt sen sellaisenaan, joiloin virheiden syntymisen mahdollisuus on aika lähellä nollaa. Joissain tapauksissa täällä nyt kuvatiedoston prefiksi on "kuva", tai "image". Mistähän se on peräisin? Esimerkiksi mainitsemasi esimerkki eli valokuva Albert Edelfeltin patsaan paljastustilaisuudesta on tallennettu tänne fiwikiiin prefiksillä "tiedosto", mutta kun se on liitetty artikkeliin, siihen on muutettu "kuva". Miksi, en tiedä. Olen ollut myös huomaavinani, että Commonsin kuvia, joissa on prefiksi "file" on muokattu niin, että prefiksi on "tiedosto". Käytännössä on ihan sama mitä tiedostonimen edessä lukee, jälkiosa eli tiedoston varsinainen nimi on ratkaiseva. Parhaassa tapauksessa artikkelissa, jossa on runsaahkosti kuvia, on käytetty kolmea erilaista prefiksiä. On tietysti harmillista, jos tulee kirjoitusvirheitä, tässäkin sepustuksessani niitä varmaan on. Mutta vähemmällä pääsisi, jos antaisi prefiksin alun perin olla sellainen kuin se on. -- Htm (keskustelu) 5. toukokuuta 2024 kello 00.50 (EEST)

Kun käyttäjä takertuu taas minun tekemääni virheeseen tai itse asiassa näppäimistön (=kone), kai minun on pakko kommentoida: Jos haluaa tutustua Tiedosto-etuliitteen keskusteluhistoriaan, voi aloittaa vaikka tästä ja ihmetellä, mihin botin käynnistäminen on unohtunut. Teknikon taidoilla voi löytää Tiedosto-sanasta lisää keskusteluja. Ohjeessa painotetaan sanaa Tiedosto. Ongelma paljastuu, jos on tarpeen etsiä kuvatekstejä varsinkin pitkästä artikkelista. Jos kaikissa kuvissa olisi sama sana, oli se sitten mikä tahansa, ongelmaa ei olisi. Ihminen ei ole kone, siksi syntyy kirjoitusvirheitä. Niiden pilkkaaminen on sanonko mitä. Jos haluaa välttää virheitä, on paras olla tekemättä mitään. Kirjoitusvirheet näkee helposti, tyylivirheitä ei. --abc10 (keskustelu) 5. toukokuuta 2024 kello 09.32 (EEST)

Kuten hyvin näkyy keskustelunavaukseni ei ole yksilöity keneenkään eikä sisällä mitään pilkkaamista. Kysymys on tekninen, onko etuliitteiden muuttelusta sellaista hyötyä, että sitä on mielekästä tehdä käsityönä. Vaikutus tietosanakirjaanhan on parhaimmillaan pyöreä nolla (ei muutosta), tosiasiassa keskimäärin negatiivinen (rikkoutuvat linkit). Kun keskustelunavausta ei ole keneenkään yksilöity, niin tokihan siitä voi älähtää kuka tahansa, joka kokee tekevänsä sellaista linkkejä rikkovaa nollatuotoksista muuttelutyötä. Älähdysten sijaan kiintoisampaa olisi saada kommentteja tekniikkaa tuntevilta käyttäjiltä. Ehkä voisi kiinnittää huomiota Htm:n kommenttiin: "vähemmällä pääsisi, jos antaisi prefiksin alun perin olla sellainen kuin se on". Näinhän se on ja silloin ne eivät rikkoudukaan, jos niihin ei kosketa. --Jmk (keskustelu) 5. toukokuuta 2024 kello 11.34 (EEST)

Keskustelun aloittajan kommentti on reaktio kirjoitusvihreeseeni: [13] --abc10 (keskustelu) 5. toukokuuta 2024 kello 12.25 (EEST)

Wikikoodia sotkevien kirjoitusvirheiden huomaamiseen on kaksi vaihtoehtoa: esikatselu ja jälkikatselu. -- Htm (keskustelu) 5. toukokuuta 2024 kello 12.55 (EEST)

En ymmärrä miten se, että kirjoitetaan tiedosto väärin, liittyy filen, imagen ja kuvan muuttamiseen tiedostoksi. Luurankosoturi ✉️ 7. toukokuuta 2024 kello 18.32 (EEST)

Probleemaa ei ole, kun homma hoidetaan epänollamuokkauksen yhteydessä. Ei tuosta haittaakaan minusta ole. Pietiboii (keskustelu) 5. toukokuuta 2024 kello 12.29 (EEST)

Turisen vielä patsastaulukoista: jostain syystä on tullut minulle mieleen katsoa, ovatko taulukkojen kuvat Commonsista (=vapaasti käytettäviä kuvia) vai fiwikistä (sitaattikuvia tekijänoikeuden alaisista taidetoksista). Prefiksistä näkee tiedostoa avaamatta, mistä tiedosto on kotoisin, jos kukaan ei ole sorkkinut prefiksiä. Patsastaulukoissa on yli 8200 patsas/muistomerkki/laattakuvaa nyt ja laskemattomat mukaan lukien arviolta yli 9000. --Htm (keskustelu) 5. toukokuuta 2024 kello 13.08 (EEST)

Prefiksi tosin ei ole kovin luotettava tapa tarkistaa kuvan alkuperää, kun Commons-kuvan voi lisätä artikkeliin suoraan prefiksillä "Kuva", tai "Tiedosto". Esim. muokkaus. Silloin Commonsista peräisin oleva kuva ei ole prefiksillä "File", vaikka kukaan ei olisi sorkkinut prefiksiä. --Farma3110 (keskustelu) 5. toukokuuta 2024 kello 14.53 (EEST)

Niin, tuossa muokkauksessa on alkuperäinen prefiksi "file" muutettu "kuvaksi", tallennettu ja poistuttu sen enempää katsomatta, miten kävi. Lisäksi visuaalinen muokkain tunkee taulukkoon väärän kuvakoon ja ylimääräisiä määreitä. -- Htm (keskustelu) 5. toukokuuta 2024 kello 15.00 (EEST)

No joo, esimerkkimuokkaus saattoi olla huonosti valittu. Pointti silti pätee, eli Commons-kuvan voi aivan hyvin lisätä artikkeliin prefiksillä "Kuva" tai "Tiedosto", joten pelkän prefiksin perusteella ei voi sanoa onko kuva lisätty artikkeliin Commonsista vai onko kuva tallennettu fiwikiin. --Farma3110 (keskustelu) 5. toukokuuta 2024 kello 16.29 (EEST)

Näinhän se on. Mä itse tosiaan kopsaan suoraan enkä muuttele. --Htm (keskustelu) 5. toukokuuta 2024 kello 16.32 (EEST)

Taitaa vaan olla harvinainen käytäntö, joka on vielä ohjeistusta vastaan (eikös ohjeissa ole "Tiedosto:") Aulis Eskola (keskustelu) 8. toukokuuta 2024 kello 10.46 (EEST)

Palataan itse asiaan eli Filen, Imagen ja Kuvan muuttamiseksi Tiedostoksi. Neljä ja puoli vuotta sitten Jmk ehdotti, että muutos tehtäisiin botilla ja antoi hyvät ohjeetkin. Hän tai kukaan muukaan ei pannut toimeksi. Olisiko nyt aika, niin eivät käyttäjät tekisi muutoksia käsin? Joku? --abc10 (keskustelu) 5. toukokuuta 2024 kello 19.48 (EEST)

Korjataan nyt sen verran, että ehdotukseni (Wikipedia:Kahvihuone (tekniikka)/Arkisto 51#Tarpeettomia automaattisia nollamuokkauksia sotkemisen yhteydessä) oli Jos ne halutaan muuttaa muotoon Tiedosto... (alleviivaus lisätty). Siinä on iso "jos". Ilmeisesti kukaan ei ole pitänyt muutosta niin tarpeellisena, että bottiajoa olisi tehty. Vielä helpompi toimenpide-ehdotus on: Jätetään prefiksit silleen, eivätkä ne silloin rikkoudukaan. – Jos muuten joku on vielä tietämätön termin prefiksi muista kuin kielitieteellisistä merkityksistä, täsmennyssivulta Prefiksi (täsmennyssivu) voi paikkailla sivistyksensä aukkoja. Sen jälkeen voi vaikka vetäytyä introspektioon teemalla "Tiedon rajat". --Jmk (keskustelu) 7. toukokuuta 2024 kello 12.01 (EEST)

Ehkä noiden korjaaminen kerralla lopettaa muutokset ja siinä sivussa sotkemiset vähenee.. Pitäisi olla helppo homma botilla jos pitäytyy tietyissä tapauksissa. Ipr1 (keskustelu) 14. kesäkuuta 2024 kello 15.43 (EEST)

Teit näköjään muutoksen botilla. Johtuen ilmeisesti siitä, että olen jättänyt Commonsista ottamani tiedoston file-etuliitteen muuttamatta, minulla on nyt 470 tuoretta bottimuutosta tarkkailulistallani. -- Htm (keskustelu) 14. kesäkuuta 2024 kello 21.03 (EEST)

Saahan ne bottimuokkaukset tarkkailulistalla piiloonkin, mutta joo, vähän turhan innokkaasti tässä oli botteilemaan ryhdytty. --Geohakkeri (keskustelu) 14. kesäkuuta 2024 kello 21.11 (EEST)

Tiedän kyllä. En minä valita, mainitsimpahan vain. Minusta Commonsin kuvien file-etuliitteellä oli oma informaatio-arvonsa. En silti sano että se olisi elintärkeää-informaatio arvoa, mutta en nähnyt sen muuttamista tarpeellisena, koska se oli originaali. Jos sitä ei muuta manuaalisesti, ei tee virhettä. Kaikki missä file oli muutettu tiedostoksi, oli muutettu manuaalisesti. -- Htm (keskustelu) 14. kesäkuuta 2024 kello 21.28 (EEST)

Jos siinä etuliitteessä odottaa olevan jotain informaatio-arvoa on kyllä hakoteillä. En muista koska olen viimeksi törmännyt mutta jotkut kopsivat saksankielisestä tai ruotsinkielisestä wikipediasta jolloin jää jotain parametreja muulla kielellä eivätkä ne toimi oikein. Näkyvät lint-virheissä mutta wikipedian oletuksen myötä ne jätetään huomioimatta. Toissijaiseen merkintään luottaminen on vähän kuin kävelisi ulos sateeseen ilman sateenvarjoa koska "ei eilenkään satanut". Eli silloin laittaa arvoa asialle, joka ei ole luotettava. Ipr1 (keskustelu) 15. kesäkuuta 2024 kello 03.15 (EEST)

Wikidata-kuvalle on jo {{Wikidata-logo}}, voisin pyöräyttää vastaan Commons-logolle niin on ainakin jotain luotettavaa informaatiota merkinnässä. Ipr1 (keskustelu) 15. kesäkuuta 2024 kello 03.16 (EEST)

Takaisinpäin: on olemassa {{Commonscat-logo}}. Eikös tuota vois jo käyttää? Ipr1 (keskustelu) 15. kesäkuuta 2024 kello 03.18 (EEST)

Jos on tarpeen jollekin muulle seurannalle niin siihenkin on oltava parempia tapoja. Tuo etuliite ei ole millään tavoin luotettava indikaatio mihinkään suuntaan. Ipr1 (keskustelu) 15. kesäkuuta 2024 kello 03.42 (EEST)

Montako saksan- tai ruotsinkieliseen Wikipediaan tallennettua tiedostoa löysit bottiajossasi? -- Htm (keskustelu) 15. kesäkuuta 2024 kello 04.08 (EEST)

Mainoita, ei tule enää kirjoitusvirheitä ainakaan siinä. --abc10 (keskustelu) 14. kesäkuuta 2024 kello 21.30 (EEST)

Early access to the dark mode (mobile web, logged-in)

Hi everyone, as announced in November, the Web team at the Wikimedia Foundation is working on dark (sometimes also called night) mode. Now, we have released the feature for logged-in users of advanced mobile mode across all wikis for testing purposes. But don't worry, the new feature is not disruptive! (See the "known limitations" section below.) It's just important for us to work together with you before we release this feature to a wider audience. Our goals for the early rollout are to:

• Show what we've built very early. The earlier you are involved, the more your voices will be reflected in the final version
• Get your help with flagging bugs, issues, and requests
• Work with technical editors to adjust various templates and gadgets to the dark mode

Go to the project page and the FAQ page to see more information about the basics of this project.

Known limitations of the initial release

• Currently, dark mode is only available on mobile, for logged-in users who have opted into advanced mode, as an opt-in feature.
• Gadgets may initially not work well with dark mode and may have to be updated.
• Our first goal is making dark mode work on articles. Special pages, talk pages, and other namespaces have not been updated to work in dark mode yet. We have temporarily disabled dark mode on some of these pages.

What we would like you to do (the broad community)

If you have questions - ask us! Also, where appropriate, consider linking to the Recommendations for dark mode compatibility on Wikimedia wikis on pages explaining how to define colors in code. Soon, this page will be marked for translation. We would like to emphasize that the recommendations may evolve. For this reason, we are not suggesting to create your local wiki copies of recommendations. At some point, the copy could become different from the original version.

What we would like you to do (template editors, interface admins, technical editors)

When most bugs are solved, we'll be able to make the dark mode available for readers on both desktop and mobile. To make this happen, we need to work together with you on reporting and solving the problems.

1. To turn it on, use the mobile website and go to the settings part of your menu and opt into advanced mode, if you haven't already. Then, set the color to dark. (Later, we will be allowing the device preferences to set dark mode automatically).
2. Next, go to different articles and look for issues:
   • If you have noticed an issue with a template but do not know how to fix it
     1. Go to the recommendations page and find a relevant example
     2. If no relevant example is available or you're not sure of the fix, contact us
   • If you want to debug many templates in dark mode
     1. Go to https://night-mode-checker.wmcloud.org/ and identify templates that need to be fixed. The tool flags the top 100 most read articles.
     2. Go to the recommendations page and find a relevant example
     3. If no relevant example is available or you're not sure of the fix, contact us
   • If you want to identify problems beyond the top 100 articles.
     1. Install the WCAG color contrast browser extension (Chrome, Firefox) and visit some articles. Use it to identify problems
     2. Go to the recommendations page and find relevant examples
     3. If no relevant example is available or you're not sure of the fix, contact us
   • If you have a bug report for dark mode that is not related to templates
     1. Take a screenshot of what you are observing.
     2. Contact us. If possible, please write down your browser version and operating system version.

Thank you. We're looking forward to your opinions and comments! SGrabarczuk (WMF) (keskustelu) 10. toukokuuta 2024 kello 19.23 (EEST)

Doi Lehtiviitteessä

Lehtiviite-malline lisää plussan Doin perään, jolloin linkki ei toimi. Huomasin artikkeleissa Bangladeshin nälänhätä 1974 ja Pikkukidushai. --Tappinen (keskustelu) 10. toukokuuta 2024 kello 23.54 (EEST)

Niissä oli molemmissa "| Tunniste= https://doi.org/" kun Tunniste-parametrin muuttaa "| Doi = " ja ottaa pois tuon alun https://doi.org/ niin toimii diffi. Korjasin nuo kaksi. --Linkkerpar^keskustelu 11. toukokuuta 2024 kello 00.09 (EEST)

Kiitos! --Tappinen (keskustelu) 11. toukokuuta 2024 kello 10.10 (EEST)

Mallinepohjapyyntö

Moi, ajattelin tehdä artikkelin jokaisesta Counter-Striken major-turnauksesta, mutta en osaa yrityksistä huolimatta käyttää mallinetta, joka näyttää mitkä joukkueet ovat edenneet puolivälieriin, semifinaaliin ja lopulta finaaliin. Tarkoituksena on siis modifioida tuolta löytyvä heti otsikon alta löytyvä malline, mutta haluan siihen vain kolme osiota. Ensimmäisessä neljä puolivälierien parilohkoa, toisessa kaksi semifinaalien parilohkoa, joihin yllättäen etenivät puolivälierien voittajat. Lopussa finaaliin yksi parilohko, johon etenevät puolivärierien voittajat. Selitys on vaikeaa, mutta katsokoon mallia täältä löytyvästä Champions Stage -kohdasta (rullaa hiukan alas). Jos joku tekniikkaa osaava tekisi tuosta mallineesta tarpeisiini käyvän johonkin sivulle, vaikka mun alasivulle tai hänen omalleen, jotta voisin sen kopioida ja käyttää sitä modifioituna kaikkien majoreiden artikkeleissa. Pietiboii (keskustelu) 17. toukokuuta 2024 kello 18.51 (EEST) EDIT: Vaihtoehtoisesti riittää joku selkokielinen ohjeistus, mitä tuon mallineen eri parametrit tarkoittavat tai onko noille lohkopeleille joku muu malline, jota käyttää helpommin. --Pietiboii (keskustelu) 17. toukokuuta 2024 kello 18.56 (EEST)

Toimiiko tämä:

{{#invoke:RoundN|main|columns=3|style=white-space:nowrap|bold_winner=high|widescore=yes
|RD1=Puolivälierät
|RD2=Semifinaalit
|RD3=Finaali
<!--Puolivälierät-->
| pvm ja paikka | joukkue | pisteet | joukkue2 | pisteet2
| | | | | 
| | | | | 
| | | | | 
<!--Semifinaalit-->
| | | | | 
| | | | | 
<!--Finaali-->
| | | | | 
}}

Joka näyttää tältä:

	Puolivälierät				Semifinaalit				Finaali
	pvm ja paikka
	joukkue	pisteet
	joukkue2	pisteet2

Tuon moduulin sivulla on lisäohjeita: Moduuli:RoundN --Atraie (keskustelu) 17. toukokuuta 2024 kello 19.48 (EEST)

Haluaisin tuon pvm ja paikka parametrin tai mikä ikinä onkaan kokonaan pois, joten siinä olisi vaan nuo joukkue ja piste boksit. Voisitko näyttää tuon ilman sitä? Pietiboii (keskustelu) 17. toukokuuta 2024 kello 19.58 (EEST)

Kopioi tuo, mutta poista pvm ja paikka. Luurankosoturi ✉️ 17. toukokuuta 2024 kello 20.36 (EEST)

Silloin se siirtyii siten, että "joukkue" menee siihen ylös sen tilalle, kun taas "pisteet" vasen yläkulma, "joukkue 2" oikea yläkulma ja "pisteet2" vasen alakulma, enkä saa sitä korjattua. Jotain hyvin outoa siinä tapahtuu. Pietiboii (keskustelu) 17. toukokuuta 2024 kello 20.47 (EEST)

Älä sitä koko parametriä poista, vaan pelkkä teksti. Luurankosoturi ✉️ 17. toukokuuta 2024 kello 20.57 (EEST)

Jees, nyt toimii. Kiitos! --Pietiboii (keskustelu) 17. toukokuuta 2024 kello 21.01 (EEST)

Tunnet tekniikkaa. Voisiko elektronisen urheilun turnaukselle tehdä oman mallineen, jota voisi käyttää kaikissa yllättäen elektronisen urheilun turnausartikkeleissa, kuten noissa majoreissa. Esim. tapahtuma-malline ei tarjoa tarpeeksi informatiivista tietoa liittyen niihin. Jos sen voisi tehdä, auttaisitko sen tekemisessä, jos kyselisin sitä tuolla mallinepyyntösivulla? --Pietiboii (keskustelu) 17. toukokuuta 2024 kello 21.31 (EEST)

Eikös tuollaiset mallineet ole jo olemassa. Malline:Turnauspuu8 pronssiotteluton vastannee tuota kysyttyä. Jos olisi yksi kierros enemmän ja vielä pronssiottelu mukana, olisi käytössä Malline:Turnauspuu16. --Lax (keskustelu) 18. toukokuuta 2024 kello 09.20 (EEST)

InternetArchiveBot ja kuolleet linkit, jotka eivät ole ihan kuolleita

Tarkistin hiljan sattumalta pari artikkelia, jossa IABot oli käynyt toteamassa linkin kuolleeksi, artikkelit olivat Achim Kühn ja Raili Mikkonen. Kävikin sitten ilmi, että lähteenä olleen Turun Sanomien artikkelin url oli jossain vaiheessa muuttunut, eikä botti ymmärrä hakea samalla nimekkeellä olevaa artikkelia artikkelin nimellä, jolla se sitten löytyikin. Tutkin vähän asiaa ja havaitsin, että monen lähdeartikkelin url oli muuttunut ja botti merkkaa sen vanhentuneeksi, vaikka artikkeli sitten löytyykin ja artikkeli on arkistoitu Internet Archiveen tai voidaan arkistoida. Noita voisi käydä korjaamassa, mutta käsipelillä se on aikaa vievää. Saisikohan jollain lailla selville eli listan, missä artikkeleissa botti on käynyt merkitsemässä Turun Sanomien linkin tai useita linkkejä kuolleeksi ja se merkintä on lähdeviitteen jatkona edelleenkin? Tässä vaiheessa muut lähteet kuin TS eivät ole prioriteelissä. -- Htm (keskustelu) 26. toukokuuta 2024 kello 12.16 (EEST)

Osa Turun Sanomien kuolleista lähteistä on oikeasti kuolleita, mutta löytyvät netistä jos lähteen käyttäjä on laittanut osoitteen lisäksi artikkelin otsikon. --Linkkerpar^keskustelu 26. toukokuuta 2024 kello 13.10 (EEST)

Juu, noissa tapauksissa niin on ollut ja ihan oikeastikin vanhentuneita on. Ajattelin lähinnä sitä, onko mahdolista tuottaa lista artikkeleista, joissa on TS-linkkejä botin kuolleeksi väittämänä? -- Htm (keskustelu) 26. toukokuuta 2024 kello 13.18 (EEST)

Ne ovat vaihtaneet http:sta https:ään. Artikkelit ovat aika vanhoja, mutta niissä on ollut jotain artikkelin kannalta oleellista faktaa pysyväisaiheita. -- Htm (keskustelu) 28. toukokuuta 2024 kello 09.35 (EEST)

Jos tässä nyt uskaltaa aukaista suutaan ilman eston vaaraa, niin ei muun muassa TS:n uusien linkkien löytyminen ole mikään uutinen. Monet, minä joukossa, ovat niitä päivitelleet, kun kohdalle osuu, juuri otsikon avulla. Sitten on käyttäjiä, joille otsikon ilmoittaminen on äärimmäisen vaikeaa tai vastenmielistä, ja käyttäjätunnuksia, jotka ovat sitä mieltä, että turhaa touhua, wikikäytännöissä kun ei sellaista vaadita, ja näin siunaavat linkkilähteet. Tällaisen jälkeen käyttäjät jatkavat aivan luvan kanssa entiseen malliin. Ja miksi lista pitäisi tehdä vain TS:stä, kun ongelma on laaja, koskee myös mm. Helsingin Sanomia ym? --abc10 (keskustelu) 27. toukokuuta 2024 kello 20.59 (EEST)

Koko maailmaa ei voi pelastaa yhdellä kertaa. Turun Sanomista on hyvä aloittaa. Lisäksi mulla ei ole HS:n tilausta, TS:n on. -- Htm (keskustelu) 27. toukokuuta 2024 kello 21.44 (EEST)

Minulla ei ole Turun Sanomien tilausta, mutta olen silti tähän asti korjaillut linkkejä, kun olen ajatellut lukijoiden palvelemista. Mutta jos olet sitä mieltä, että Turun paikallislehti Turun Sanomat on ensisijainen, ehkäpä joku tekee listan. Wikipediassa on kyllä valtakunnallisen Hesarin lisäksi valtakunnallinen Yle, jonka linkkejä joutuu toisinaan etsimään otsikon avulla. Yle ei vaadi tilausta, joten jos kuolleet linkit voi listata, siitä olisi korjausten jälkeen apua jokaiselle lukijalle, joka haluaa päästä lähteelle. Voisin ottaa korjaustyötä omalle tehtävälistalleni, sikäli kuin täällä vielä saan jotakin tehdä, kun estouhkailuja ja kaikkea muuta satelee. --abc10 (keskustelu) 28. toukokuuta 2024 kello 09.25 (EEST)

Parempi seulontatyökalu

Hei käyttöliittymän ylläpitäjät ja superseulojat, onko mahdollista kehittää ihan näin vaikka omaan käyttöön parempi seulontatyökalu? Olen nyt parhaillaan tyhjentämässä ylipaisunutta seulontajonoa, mutta tuolla työkalulla ei tästä hommasta pääse ihan hetkessä. Onko siis käytössä joku vikkelämpi versio tai pääseekö rajapintaan jotenkin käsiksi? --Osmo Lundell juttusille? 27. toukokuuta 2024 kello 16.35 (EEST)

@Osmo Lundell Teknisesti on mahdollista, mutta en välttämättä ehdi ajallisesti tehdä mitään just nyt. Merkittyihin versioihin on API ( mw:Extension:FlaggedRevs#API ), ja Pywikibot:lla muokkauksia pystyy hyväksymään API:ll [näin (huom. koodi on 7 vuotta vanhaa ja muistaakseni editToken on vaihtunut toisennimiseen tokeniin sen jälkeen kun tuo on kirjoitettu). Kysymys, minkä tyyppistä käyttöliittymää haluaisit tuohon seulontaan? --Zache (keskustelu) 29. toukokuuta 2024 kello 11.50 (EEST)

Moikka, ja kiitti linkeistä, käyn tutustumassa noihin.

Olin kaavaillut tuohon kompaktimpaa käyttöliittymää, jossa näkyy seulonnan kannalta selkeästi vain olennaiset muutokset, muutokset olisivat yhdellä rivillä ja hyväksymisiä / hylkyjä voisi tehdä pikanäppäimillä (saan kohta reuman tästä hiirellä klikkailusta). Erityisesti harmittaa joutua painamaan arvioi-nappia aina erikseen, kun muutoksia on liian pitkälti ja joudun siirtymään toiselle sivulle muutosten tarkistamiseksi. Sinällään voisin vain peukaloida olemassa olevaa koodia sillä toiminallisuus ei laajoin osin muutu, eli käytännösä voisin tehdä työkalusta vain oman versioni omilla asetuksillani.

Mutta kiitos vielä toistamiseen noista ohjeista! Varmuuden vuoksi @Zache jottei vastaukseni huku tänne. --Osmo Lundell juttusille? 29. toukokuuta 2024 kello 18.29 (EEST)

@Osmo Lundell: Asetuksissa, välilehdellä pienoisohjelmat, on otsikon "Seulojatyökalut" alla alinmaisena kohta Lisää Toiminnot:Odottavat muutokset sivulle "näytä diffeinä" -napin, jota painamalla näkee muutosten sisällön osana listaa ja muutokset voi myös hyväksyä listasta.. Jos sen ottaa käyttöön, niin ko. nappi toimii taas. Pienoisohjelman koodi on sivulla Järjestelmäviesti:Gadget-pendingChangesDiffs.js Jos haluat muokata sitä, niin koodin voi kopioida omalle käyttäjäkohtaiselle javascriptsivulle ja ajaa sitä pienoisohjelman sijaan sieltä. (esim) Uudelleen kirjoitettu versio on testattavana ja kun olen käyttänyt sitä hetken aikaa eri selaimilla, niin pistän sen vakiona taas käyttöön kaikille seulojille. Huom. valinta asetuksissa näkyy ainoastaan seulojilla, koska vaatii toimiakseen oikeuden review. --Zache (keskustelu) 9. kesäkuuta 2024 kello 08.17 (EEST)

Asia selvä, ryhdyn hommiin. Kiitos kovasti --Osmo Lundell juttusille? 9. kesäkuuta 2024 kello 15.22 (EEST)

Virhe kuvan tallentamisessa

Kysyn käyttäjän @Namikolinx puolesta: Hän yritti tallentaa kuvaa artikkelin muokkaustilassa, mutta kun hän painoi sieltä Lisää-valikosta Kuvat ja media ja sieltä sinne Tallenna-välilehteen, niin ei tullut mmitään etenemisvaihtoehtoja, vaan tällainen virheviesti "you don’t have permission to käyttää tätä tiedostoa", joka on myös oudosti puoliksi suomeksi ja puoliksi englanniksi. Koitin tulisiko uloskirjautuneena sama viesti. Ei tullut, vaan "You must be logged in to tallentaa tätä tiedostoa.", joka tuon toisen tavoin on puoliksi suomeksi ja puoliksi englanniksi. Missä vika ja voisiko joku käydä kääntämässä nuo ja muut mahdolliset kokonaan? Luurankosoturi ✉️ 27. toukokuuta 2024 kello 23.09 (EEST)

Jaa-a. Milloin tämä tapahtui, minkälaista /mitä /missä olevaa tiedostoa hän mahtoi yrittää tallentaa? -- Htm (keskustelu) 28. toukokuuta 2024 kello 00.18 (EEST)

Kuvauksen perusteella virhe tulee kun yrittää tallentaa uutta kuvaa visuaalisen muokkaimen kautta. --Zache (keskustelu) 29. toukokuuta 2024 kello 07.16 (EEST)

Joo se kyllä selvisi. Tuossa ei ilmeisesti ole kysymys liian uudesta tunnuksesta? - Htm (keskustelu) 29. toukokuuta 2024 kello 11.12 (EEST)

Tuo käännös voisi olla @Nikerabbit:in heiniä. --Htm (keskustelu) 29. toukokuuta 2024 kello 11.14 (EEST)

Centralauth ei ole luonut tunnusta automaattisesti commonsiin, niin voi olla että tuossa on kyse siitä että se yrittää tarkistaa jotain mille ei löydy käyttäjää. Periaatteessa siis centralauth luo sen käyttäjän automaattisesti kun käyttäjä tekee sisäänkirjautuneena jotain commonsiin liittyvää. --Zache (keskustelu) 29. toukokuuta 2024 kello 11.18 (EEST)

Saa niitä muutkin suomentaa :) Lisäsin yhden käännöksen. Nikerabbit (keskustelu) 3. kesäkuuta 2024 kello 16.43 (EEST)

Patsasluetteloiden OSM-kartat: error

Olen jo muutamana päivänä yrittänyt katsella patsasluetteloiden karttoja, mutta ne eivät lataudu eli ei voi tarkastella koordinaatteja OSM-kartalla. Välilehdessä lukee että ladataan, mutta mitään ei tapahdu. Kännykällä yritettäessä vihdoin tuli virheilmoitus, että "osoitteessa XXXX oleva sivu saattaa olla väliaikaisesti pois käytöstä tai se on voitu siirtää pysyvästi uuteen osoitteeseen". Kokeilin mm. Posion luetteloa, joka ei ole ainakaan koolla pilattu. Tässä alkaa kohta sesonki.-- Htm (keskustelu) 3. kesäkuuta 2024 kello 14.41 (EEST)

Käynnistin webservicen uudestaan. Nyt sen pitäisi toimia. --Zache (keskustelu) 3. kesäkuuta 2024 kello 15.28 (EEST)

Toimii. Kiitos! -- Htm (keskustelu) 3. kesäkuuta 2024 kello 15.42 (EEST)

Väliotsikkojen koot

Minulla on omissa käyttäjäasetuksissani käytössä "Vanha Vektori" -ulkoasu. Siinä näyttää äskettäin tapahtuneen sellainen muutos, että toisen tason väliotsikot (===) näkyvät nyt selvästi isompina kuin ylemmän tason väliotsikot (==). Kirjautumattomien käyttäjien oletusulkoasussa ei näytä tapahtuneen samaa muutosta. En pidä tästä muutoksesta ja se on mielestäni epälooginenkin, saako sen kumottua jotenkin omissa asetuksissa? --Risukarhi (keskustelu) 8. kesäkuuta 2024 kello 13.13 (EEST)

Komppaan. Kohta-tason teksti on nyt ylenpalttisien korkeaa ja paksua verrattuna luku-tason tekstiin. -- Htm (keskustelu) 8. kesäkuuta 2024 kello 14.30 (EEST)

Tämä ongelma koskee siis Koodioppaassa esitettyä otsikkotasoa "Kohta" eli

=== Kohta ===

Se on muuttunut vanhassa Vektorissa suhteettoman suureksi ja lihavoiduksi, esimerkiksi artikkelissa Katiska-juttu tein omaa tutkimusta ja näytöllä ison alkukirjaimen korkeus oli 4 mm, kun taas vertailusivulla [14] korkeus on 3 mm ja näkymä paljon miellyttävämpi. Kysyin asiaa Metassa M:Tech#Skin Vector (2010) ja siihen vastattiin. Arvelu oli, että se johtui Tech-24-uutisissa mainitusta muutoksesta Vanhaan Vektoriin, Tech-25-uutisissa on maininta, että muutos on aiheuttanut ongelmia Vector 2022:ssa. Mahtaisikohan joku voida tehdä tästä bugiraportin jonnekin? @Zache: -- Htm (keskustelu) 19. kesäkuuta 2024 kello 01.18 (EEST) (edit) Onkohan tämä jokin fi-wikin oma juttu, vertailin artikkelia Suomi fi-, en-, de- ja fr-wikeissä, ja kolmessa viimeksi mainitussa Kohdan otsikkoteksti oli vähemmän korkea ja lihavoitu kuin fi-wikissä? --Htm (keskustelu) 19. kesäkuuta 2024 kello 01.32 (EEST)

Jos tuossa safemodessa sinulla näyttää ok, niin sitten ongelma on jossakin pienoisohjelmassa jota käytät. Minulla näyttää ainakin kaikki normaalilta. Edit: löysinkin heti kokeilemalla vian aiheuttavan, eli sinulla käytössä pienoisohjelmissa oleva "Pienoisohjelma poistaa 3.4.2014 typografiapäivityksessä tulleen kirjasintyypin muutoksen", sen pois ottamalla näyttää normaalimmalta koko. Stryn (keskustelu) 19. kesäkuuta 2024 kello 09.03 (EEST)

Sehän se. Ilmankos se oli paikallinen. Nyt on väliotsikoissa feng shui kohdallaan. Kiitos! Ja tiedoksi @Risukarhi:. -- Htm (keskustelu) 19. kesäkuuta 2024 kello 09.56 (EEST)

Tuon pienoisohjelman poisto tosiaan korjasi ongelman. Eikä tuo kymmenen vuotta sitten tehty otsikoiden kirjasimen muutos minua oikeastaan enää niin paljon häiritsekään. --Risukarhi (keskustelu) 19. kesäkuuta 2024 kello 10.58 (EEST)

Poistokeskustelu (pika)poistosyihin ja mahdollisesti poistokeskustelumallineeseen muutos

Olisiko mahdollista, että poistokeskustelu lisättäisiin artikkelin poistamisen yhteydessä ylläpitäjälle aukeavaan valikkoon, josta he valitsevat (pika)poistosyyn? Esimerkiksi epämerkittävä on A5, ja tätä yleensä käytetään, kun on käyty merkittävyyskeskustelu ja artikkeli on todettu epämerkittäväksi. Poistokeskustelulla sen sijaan ei ole tässä valikossa omaa nappiaan, ja jos artikkeli poistetaan poistokeskustelun perusteella, joutuu perustelut lisäämään manuaalisesti. Myös se, että poistokeskustelu on ainoa poistosyy, joka ei ole tuolla valikossa erikseen, on omiaan epäselventämään poistokeskustelun tilaa poistosyynä. Poistokeskustelun lisäämisestä poistosyiden valikkoon ja (pika)poistosivulle ei olisi mitään haittaa, sillä jatkossakin ylläpitäjä voisi kirjoittaa perustelut manuaalisesti halutessaan. Eli tämä tapahtuisi lisäämällä poistokeskustelu tälle sivulle, esimerkiksi nimellä "A7: Poistokeskustelun mukaan".

Alla olevasta asiasta on käynnistetty mielipidetiedustelu käytäntökahvihuoneessa. Siihen liittyvät kommentit jättäkää sinne.
Toinen asia koskee sitä, että olisiko poistokeskustelumallineeseen mahdollista lisätä esimerkiksi 7 päivän raja, jonka jälkeen poistokeskustelumalline luokittelee artikkelin pikapoistettavaksi? Merkittävyysmallineessa vastaava aikaraja on 3 päivää, mutta poistokeskustelun luonteen takia poistokeskustelulla vastaavan ajan tulisi olla pidempi, esimerkiksi 7 päivää. Se, että merkittävyysmallineeseen on asetettu 3 päivän aikaraja, tarkoittaa käytännössä sitä, että 3 päivän kuluttua ylläpitäjä joko poistaa artikkelin epämerkittävänä tai merkittävyysmalline poistetaan, sillä epämerkittävyydestä ei ole konsensusta. Koska poistokeskustelumallineessa ei ole minkäänlaista aikarajaa pikapoistoon luokittelemiselle, poistokeskustelut venyvät usein kuukausien pituisiksi ilman, että kukaan enää edes keskustelee [15]. Joten poistokeskustemallineeseenkin olisi hyvä lisätä aika, jonka jälkeen malline luokittelee artikkelin poistoon, ellei poistokeskustelumallinetta ole poistettu. Tähän saa vapaasti esittää vastustuksensa tälle 7 päivän rajalle, jos vastustaa sitä. Jos vastustusta kertyy, voin aloittaa tästä mielipidekeskustelun. Jos vastustusta ei kerry, se on varmaan ok lisätä.

--Minilammas (keskustelu * muokkaukset) 13. kesäkuuta 2024 kello 14.03 (EEST)

Aikarajan tuominen poistokeskusteluun osuu ehkä paremmin käytäntökahvihuoneen tontille. Asian tekninen toteutus on sitten lähinnä sivuseikka. --Geohakkeri (keskustelu) 13. kesäkuuta 2024 kello 15.01 (EEST)

Itse ajattelin, että ei tässä olla muuttamassa käytäntöä vaan pelkkää mallinetta. Mutta voin minä mielipidetiedustelun käydä laittamassa pystyyn. Tuon ensimmäisen voisi kuitenkin joku ylläpitäjä toteuttaa. --Minilammas (keskustelu * muokkaukset) 13. kesäkuuta 2024 kello 15.30 (EEST) edit: Käytäntökahvihuoneessa on nyt mielipidetiedustelu, jonka pituudeksi laitoin 24 päivää. --Minilammas (keskustelu * muokkaukset) 13. kesäkuuta 2024 kello 15.45 (EEST)

En ole samaa mieltä tuon ylemmän kanssa. "Poistokeskustelun mukaan" ei kerro mitään paitsi, jos siihen lisäksi kirjoittaa poiston syyn, mikä on mielestäni turhaa, koska kyllä noista poistosyistä löytyy sopiva. Tosin kyllä muutenkin yleensä pitää kirjoittaa tarkennus, mutta en kyllä silti näe tuossa poistosyyssä hyötyä. Mielestäni olisi parempi joko avata poistokeskustelua Wikipedia:Poistokäytäntö-sivulla tai kirjoittaa sille oma käytäntösivu. Luurankosoturi ✉️ 14. kesäkuuta 2024 kello 16.02 (EEST)

En ole nähnyt kertaakaan tapausta, jossa ylläpitäjä olisi käyttänyt muun syyn nappia silloin, kun artikkeli poistetaan poistokeskustelun nojalla. Aikalailla kaikissa tapauksissa ylläpitäjä on kirjoittanut lokiin "per poistokeskustelu", "poistokeskustelun mukaan" tai vastaavaa, silloin kun artikkeli on poistettu poistokeskustelun jälkeen. En näe syytä vastustaa tämän napin lisäämistä, sillä eihän sitä olisi edes pakko käyttää, jos ei halua. --Minilammas (keskustelu * muokkaukset) 14. kesäkuuta 2024 kello 22.51 (EEST)

@Geohakkeri: Voidaanko tuo ensimmäinen kohta (poistokeskustelun lisääminen poistosyyksi poistovalikkoon) siis toteuttaa, vai jätetäänkö se toteuttamatta? --Minilammas (keskustelu * muokkaukset) 20. kesäkuuta 2024 kello 20.35 (EEST)

Edit Check

Ilmeisesti jokin uusi(?) tekninen härpäke tuottaa iloksemme englanninkielisiä yhteenvetoja tyyliiin "Edit Check (references) activated Edit Check (references) declined (common knowledge)". Mitä tässä on tarkistettu ja mikä systeemi, mitä siinä sitten oikeastaan ei sallittu ("declined"), mikä siinä on yleistietoa ja mitä tämä kaikki tarkalleen ottaen on suomeksi? Näitä havaintoja on eilisestä lähtien. --Nitraus ^(wikinät) 25. kesäkuuta 2024 kello 20.49 (EEST)

Se näyttäisi olevan visuaalisen muokkaimen uusi lisäosa, joka huomauttaa muokkaajaa, jos hän ei ole lisännyt lähdettä muokkaukseensa. Lisätietoja löytyy täältä ja täältä. –Samoasambia ✎ 25. kesäkuuta 2024 kello 21.03 (EEST)

Ominaisuutta voi käydä testaamassa hiekkalaatikolla tällä linkillä. Kun ensin lisää tekstipätkän ja sitten menee painamaan Julkaise-nappia, niin sen pitäisi aktivoitua. Kävin hiomassa ja lisäämässä käännöksiä Translatewikin puolella. Ehdottaisin, että tämän työkalun voisi suomentaa nimellä "Muokkaustarkistin", jos ei halua englanninkielistä tekstiä yhteenvetoihin. –Samoasambia ✎ 25. kesäkuuta 2024 kello 21.19 (EEST)

Kannatan. Iivarius (keskustelu) 25. kesäkuuta 2024 kello 21.59 (EEST)

Pistin nyt käännöksiksi "Muokkaustarkistin (lähteet) aktivoitu" sekä "Muokkaustarkistin (lähteet) hylätty (X)". X:n tilalle tulee "yleistietoa", "epäolennaista", "muu syy" tai "epävarma" riippuen siitä, minkä syyn käyttäjä valitsee kieltäytyessään ehdotuksesta. Saa käydä muokkaamassa Translatewikissä, jos tuntuu siltä, että jokin muu olisi parempi. –Samoasambia ✎ 25. kesäkuuta 2024 kello 22.50 (EEST)

"Citation needed" -ominaisuus visuaalisessa muokkaimessa

Esimerkki englanniksi

Huomasin visuaalisen muokkaimen ohjeistuksia selatessa, että sitä on nykyisin mahdollista konfiguroida niin, että mallinetta {{Lähde}} (tai muita vastaavia) painaessa esiin nousee kehote, joka ohjaa lisäämään viitteen (sen sijaan että ohjataan muokkaamaan kyseistä mallinetta). Ehdottaisin, että tämä pieni mutta näppärä ominaisuus otettaisiin käyttöön meilläkin. Tämä vaatii uuden lyhyehkön järjestelmäviestin määrittelemistä paikallisesti, ja ohjeet siihen löytyy MediaWikin puolelta. Kävin eilen suomentamassa tähän ominaisuuteen liittyvät tekstit Translatewikissä. Samoasambia ✎ 26. kesäkuuta 2024 kello 12.25 (EEST)

Turha boldaus

Baškiirin kielelle on vihdoin saatu oma kielimalline (K-ba), mutta jostain syystä siinä on boldattuna sana "baškiiri". Mielestäni näin ei muiden kohdalla ole, joten kenties sen voisi joku kykenevä muuttaa. Âmil (keskustelu) 26. kesäkuuta 2024 kello 19.11 (EEST)

Viittaa itseensä, kts. Wikipedia:Kahvihuone (Wikipedian käytön neuvonta)/Arkisto 32#mysteeriboldaus. –Anr (keskustelu) 26. kesäkuuta 2024 kello 19.22 (EEST)

Uutiset

↑	Arkisto	Lisää uusi aihe	Uutiset

Neuvonta

Sekalaista

Käytännöt

Kielenhuolto

Tekniikka

Tekijänoikeudet

Uutiset

Kysy vapaasti

n · k ·

Tervetuloa kahvihuoneeseen Uutiset!

Uutisia ja tiedotteita ajankohtaisista aiheista, jotka koskevat Wikipediaa, Wikimedia Suomi -yhdistystä tai yleisesti Wikimedia-toiminnan asioita sekä keskustelua uutisista ja tiedotteista. Keskustelut, joihin ei ole tullut uusia kommentteja 45 vuorokauteen, arkistoidaan automaattisesti.
Vanhat keskustelut löytyvät arkistosta.

Tutustu myös seuraaviin ohjesivuihin:
Wikipedia:Medianäkyvyys
Wikipedia:Uutiskirjeet

Tasa-arvovaltuutetun lausunto 2024 aiheesta deadname Wikipediassa

Huomasin, että Suomen tasa-arvovaltuutettu on antanut lausunnon otsikolla "Sukupuoli-identiteettiä koskeva tieto Wikipediassa)" (TAS/525/2023, annettu 22.01.2024). Asia koskee haamunimeä eli "deadnamea". Panen linkin myös artikkelikeskusteluun. --Pxos (keskustelu) 12. maaliskuuta 2024 kello 12.40 (EET)

Kiitos tästä tiedosta. --Paju (keskustelu) 25. huhtikuuta 2024 kello 15.37 (EEST)

Mitä tarkoittaa lausunnossa oleva ilmaisu 'yksityisyyden piiriin kuuluva asia'? Tämä kuulostaa lakitermiltä, jolla on tarkka määritelmä. Sjmantyl (keskustelu) 5. kesäkuuta 2024 kello 12.01 (EEST)

Eiköhän se tarkoita pääpiirteittäin samoja asioita kuin mitä on listattuna entisessä henkilörekisteri lain 6§:ssä ja GDPR:n erityisten henkilötietoryhmien käsittelyssä. Tässä pitää huomioida se, että henkilörekisterilaki ei ole enää voimassa ja suurin osa GDPR:stä ei sovelleta julkaisutoimintaan (toimitetut lehdet, tieteellinen kirjallisuus johon Wikipedia rinnastuu) mukaanlukien tuo edeltävä erityisten henkilötietoryhmien lista. Tällöin sovellettava lainsäädäntö on rikoslaissa jossa lakitekstissä ei ole erikseen listattuna sitä mikä on yksityisyyden piiriin kuuluva asia. --Zache (keskustelu) 5. kesäkuuta 2024 kello 12.40 (EEST)

Vote now to select members of the first U4C

You can find this message translated into additional languages on Meta-wiki. Please help translate to your language

Dear all,

I am writing to you to let you know the voting period for the Universal Code of Conduct Coordinating Committee (U4C) is open now through May 9, 2024. Read the information on the voting page on Meta-wiki to learn more about voting and voter eligibility.

The Universal Code of Conduct Coordinating Committee (U4C) is a global group dedicated to providing an equitable and consistent implementation of the UCoC. Community members were invited to submit their applications for the U4C. For more information and the responsibilities of the U4C, please review the U4C Charter.

Please share this message with members of your community so they can participate as well.

On behalf of the UCoC project team,

RamzyM (WMF) 25. huhtikuuta 2024 kello 23.20 (EEST)

Sign up for the language community meeting on May 31st, 16:00 UTC

Hello all,

The next language community meeting is scheduled in a few weeks - May 31st at 16:00 UTC. If you're interested, you can sign up on this wiki page.

This is a participant-driven meeting, where we share language-specific updates related to various projects, collectively discuss technical issues related to language wikis, and work together to find possible solutions. For example, in the last meeting, the topics included the machine translation service (MinT) and the languages and models it currently supports, localization efforts from the Kiwix team, and technical challenges with numerical sorting in files used on Bengali Wikisource.

Do you have any ideas for topics to share technical updates related to your project? Any problems that you would like to bring for discussion during the meeting? Do you need interpretation support from English to another language? Please reach out to me at ssethi(__AT__)wikimedia.org and add agenda items to the document here.

We look forward to your participation!

MediaWiki message delivery 15. toukokuuta 2024 kello 00.22 (EEST)

Feedback invited on Procedure for Sibling Project Lifecycle

You can find this message translated into additional languages on Meta-wiki. Please help translate to your language

Dear community members,

The Community Affairs Committee (CAC) of the Wikimedia Foundation Board of Trustees invites you to give feedback on a draft Procedure for Sibling Project Lifecycle. This draft Procedure outlines proposed steps and requirements for opening and closing Wikimedia Sibling Projects, and aims to ensure any newly approved projects are set up for success. This is separate from the procedures for opening or closing language versions of projects, which is handled by the Language Committee or closing projects policy.

You can find the details on this page, as well as the ways to give your feedback from today until the end of the day on June 23, 2024, anywhere on Earth.

You can also share information about this with the interested project communities you work with or support, and you can also help us translate the procedure into more languages, so people can join the discussions in their own language.

On behalf of the CAC,

RamzyM (WMF) 22. toukokuuta 2024 kello 05.25 (EEST)

Wikimedia Suomen kevätkokous maanantaina 27. toukokuuta 2024 kello 18.00

Wikimedia Suomen kevätkokous pidetään maanantaina 27. toukokuuta 2024 kello 18.00 etäkokouksena Google Meetissä ja paikanpäällä Maria01:n Urban 3 -tilassa Helsingissä, os. Lapinlahdenkatu 16. Kokous on avoin kaikille.

• Aika: 27. toukokuuta 2024 kello 18:00
• Meet: meet-kokouslinkki kokouskutsussa
• Osoite: Maria 01, Lapinlahdenkatu 16, Helsinki. Paikka Maria01:ssä rakennus 3, kerros 2, Urban 3 -tila.

Kevätkokouksessa esitetään tilinpäätös, vuosikertomus ja tilintarkastajan lausunto, sekä päätetään tilinpäätöksen vahvistamisesta ja vastuuvapauden myöntämisestä hallitukselle ja muille vastuuvelvollisille.

Kokous pidetään sekä etänä Google Meetissä että Maria01:ssä, osoite Lapinlahdenkatu 16, Helsinki, Urban3. Maria01:een tulevien toivotaan ilmoittavan osallistumisestaan etukäteen, jotta tila voidaan varustaa henkilömäärälle sopivaksi. Ilmoittautua voi joko wikissä käyttäjälle [[:user:Zache]] tai sähköpostilla osoitteeseen info@wikimedia.fi. Tervetuloa!

• Kokouskutsu esityslistoineen.

--Zache (keskustelu) 22. toukokuuta 2024 kello 05.43 (EEST)

Announcing the first Universal Code of Conduct Coordinating Committee

You can find this message translated into additional languages on Meta-wiki. Please help translate to your language

Hello,

The scrutineers have finished reviewing the vote results. We are following up with the results of the first Universal Code of Conduct Coordinating Committee (U4C) election.

We are pleased to announce the following individuals as regional members of the U4C, who will fulfill a two-year term:

• North America (USA and Canada)
  • –
• Northern and Western Europe
  • Ghilt
• Latin America and Caribbean
  • –
• Central and East Europe (CEE)
  • —
• Sub-Saharan Africa
  • –
• Middle East and North Africa
  • Ibrahim.ID
• East, South East Asia and Pacific (ESEAP)
  • 0xDeadbeef
• South Asia
  • –

The following individuals are elected to be community-at-large members of the U4C, fulfilling a one-year term:

• Barkeep49
• Superpes15
• Civvì
• Luke081515
• –
• –
• –
• –

Thank you again to everyone who participated in this process and much appreciation to the candidates for your leadership and dedication to the Wikimedia movement and community.

Over the next few weeks, the U4C will begin meeting and planning the 2024-25 year in supporting the implementation and review of the UCoC and Enforcement Guidelines. Follow their work on Meta-wiki.

On behalf of the UCoC project team,

RamzyM (WMF) 3. kesäkuuta 2024 kello 11.14 (EEST)

Wikimedia-säätiön toimintasuunnitelma 2024-2025

Tuli vastaan WMF:n toimintasuunnitelma vuosille 2024-2025 jos jotakuta kiinnostaa lueskella. Käsittääkseni WMF:n toiminkaudet alkaa heinäkuusta.

• m:Wikimedia Foundation Annual Plan/2024-2025

--Zache (keskustelu) 7. kesäkuuta 2024 kello 11.57 (EEST)

The final text of the Wikimedia Movement Charter is now on Meta

You can find this message translated into additional languages on Meta-wiki. Please help translate to your language

Hi everyone,

The final text of the Wikimedia Movement Charter is now up on Meta in more than 20 languages for your reading.

What is the Wikimedia Movement Charter?

The Wikimedia Movement Charter is a proposed document to define roles and responsibilities for all the members and entities of the Wikimedia movement, including the creation of a new body – the Global Council – for movement governance.

Join the Wikimedia Movement Charter “Launch Party”

Join the “Launch Party” on June 20, 2024 at 14.00-15.00 UTC (your local time). During this call, we will celebrate the release of the final Charter and present the content of the Charter. Join and learn about the Charter before casting your vote.

Movement Charter ratification vote

Voting will commence on SecurePoll on June 25, 2024 at 00:01 UTC and will conclude on July 9, 2024 at 23:59 UTC. You can read more about the voting process, eligibility criteria, and other details on Meta.

If you have any questions, please leave a comment on the Meta talk page or email the MCDC at mcdc@wikimedia.org.

On behalf of the MCDC,

RamzyM (WMF) 11. kesäkuuta 2024 kello 11.44 (EEST)

suomenkielinen käännös

Zachen tekemä vapaamuotoinen suomenkielinen käännös. Tekstiä saa vapaasti kielenhuoltaa paremmaksi

Hei kaikki,

Wikimedia-liikkeen peruskirjan (Wikimedia Movement Charter) lopullinen teksti on nyt luettavissa Metassa yli 20 kielellä.

Mikä on Wikimedia-liikkeen peruskirja?

Wikimedia-liikkeen peruskirja on ehdotettu asiakirja, jossa määritellään kaikkien Wikimedia-liikkeen jäsenten ja yhteisöjen roolit ja vastuualueet, mukaan lukien uuden elimen - maailmanlaajuisen neuvoston - perustaminen liikkeen hallintoa varten.

Osallistu Wikimedia liikkeen peruskirjan julkaisutilaisuuteen

Liity julkaisutilaisuuteen 20. kesäkuuta 2024 kello 14.00-15.00 UTC (paikallista aikaa). Tämän videopuhelun aikana juhlimme lopullisen peruskirjatekstin julkaisemista ja esittelemme peruskirjan sisällön. Osallistu ja tutustu peruskirjaan ennen kuin annat äänesi.

Liikkeen peruskirjan hyväksymisäänestys

Äänestys alkaa SecurePollissa 25. kesäkuuta 2024 kello 00:01 UTC ja päättyy 9. heinäkuuta 2024 kello 23:59 UTC. Voit lukea lisää äänestysprosessista, kelpoisuusehdoista ja muista yksityiskohdista Metassa.

Jos sinulla on kysyttävää, jätä kommentti Metan keskustelusivulle tai lähetä sähköpostia MCDC:lle osoitteeseen mcdc@wikimedia.org.

MCDC:n puolesta, RamzyM (WMF) 11. kesäkuuta 2024 kello 11.44 (EEST)

--Zache (keskustelu) 11. kesäkuuta 2024 kello 12.11 (EEST)

Onko muuten porukalla kiinnostusta lueskella tuota yhdessä läpi joku hetki? Voisin ainakin Turussa ensiviikolla tai Helsingissä sen jälkeen istua alas vaikka johonkin kahvilaan ja ajatuksella käydä tuo tekstiä läpi ennen äänestystä. Sinänsä pääpiirteissään se näyttää hyvältä, mutta on Wikimedia liikkeen organisaation kontekstissa muutos on merkittävä (ts. yhteisöt muodostavat Global counsil -tyyppisen edustuksellisen rakenteen joka toimii ylätasolla samaan kuin esimerkiksi Wikimedia Foundation ja jonka on edustaa yhteisön ääntä; tms. tekee strategiatyötä, ohjaa resurssien käyttöä yms.) Itse idea tässä taustalla on vuoden wikimedia yhteisön 2018–20 strategiasta jossa päätöksenteon laajentamista alettiin suunnittelemaan.--Zache (keskustelu) 21. kesäkuuta 2024 kello 08.36 (EEST)

Ja näemmä ainakin jotkun Wikimedia Foundationin hallituksen jäsenet on sitä mieltä, että ehdotus vaatii vielä työstämistä jotta se olisi toteutuskelpoinen

• Wikimedia-l, 20.6.2024, Nat and Lorenzo, Wikimedia Foundation Board liaisons reflections on final Movement charter draft

--Zache (keskustelu) 21. kesäkuuta 2024 kello 09.06 (EEST)

• Wikipedia_Signpost, 2024-06-0, Wikimedia Movement Charter ratification begins --Zache (keskustelu) 21. kesäkuuta 2024 kello 09.31 (EEST)

Matkastipendihaku Wikimaniaan 2024

Wikimedia Suomi julistaa haettavaksi kolme avustusta Wikimaniaan Katowicessä, Puolassa. Wikimania järjestetään 7–10. elokuuta 2024. Tapahtumassa on esiohjelmaa jo 6. elokuuta Avustus maksetaan todellisia kustannuksia vastaan ja on suuruudeltaan max 750€.

Matka-avustus päätetään viimeistään 10. heinäkuuta 2024 Wikimedia Suomen hallitus valitsee osallistujan hakemuksen perusteella. Hakemuksessa hakijan pitää kertoa kuka on ja miksi on menossa Wikimaniaan. Valintakriteereinä ovat kokemus Wikipedian muokkaamisessa ja/tai toiminta Wikimediaperheen muissa projekteissa ja/tai toiminta avoimen tiedon parissa. Jos hakemuksia tulee runsaasti niin pidätämme mahdollisuuden jakaa avustukset useammalle henkillölle.

Avustuksen saajan on ilmoitettava nimensä ja tilitietonsa Wikimedia Suomelle avustuksen maksua varten (ks. Kulukorvausohje). Hänen on myös raportoitava osallistumisestaan jollain tavoin. Kirjoittaa voi esimerkiksi matkastaan täällä Wikipediassa, omassa blogissaan, Wikimedia Suomen blogissa tai Wikipedian ystävät -Facebook-ryhmässä.

Hakemuksen voi tehdä lähettämällä viestin joko info (at) wikimedia.fi osoitteeseen tai Wikipedian sisäisellä viestillä Zache:lle.

Muuta Wikimaniaan liittyvää

• Wikimanian rekisteröintimaksu: 100$ (n. 95€)
• rekisteröinti (ei ole avoinna vielä)

Keskustelu

Eli minä kirjoitin ylläolevan tekstin. --Zache (keskustelu) 22. kesäkuuta 2024 kello 15.20 (EEST)

Voting to ratify the Wikimedia Movement Charter is now open – cast your vote

You can find this message translated into additional languages on Meta-wiki. Please help translate to your language

Hello everyone,

The voting to ratify the Wikimedia Movement Charter is now open. The Wikimedia Movement Charter is a document to define roles and responsibilities for all the members and entities of the Wikimedia movement, including the creation of a new body – the Global Council – for movement governance.

The final version of the Wikimedia Movement Charter is available on Meta in different languages and attached here in PDF format for your reading.

Voting commenced on SecurePoll on June 25, 2024 at 00:01 UTC and will conclude on July 9, 2024 at 23:59 UTC. Please read more on the voter information and eligibility details.

After reading the Charter, please vote here and share this note further.

If you have any questions about the ratification vote, please contact the Charter Electoral Commission at cec@wikimedia.org.

On behalf of the CEC,

RamzyM (WMF) 25. kesäkuuta 2024 kello 13.51 (EEST)

Sekalaista

↑	Arkisto	Lisää uusi aihe	Sekalaista

Neuvonta

Sekalaista

Käytännöt

Kielenhuolto

Tekniikka

Tekijänoikeudet

Uutiset

Kysy vapaasti

n · k ·

Tervetuloa kahvihuoneeseen Sekalaista!

Sekalaista-kahvihuoneessa keskustellaan kaikesta Wikipediaan liittyvästä, joka ei sovi muihin kahvihuoneen osastoihin. Keskustelut, joihin ei ole tullut kommentteja 21 vuorokauteen, arkistoidaan automaattisesti.
Vanhat keskustelut löytyvät arkistosta.

Taiteilijanimi jalkapalloilijoilla

Kun aakkostin jalkapalloilijoita, siellä tulee vastaan "taiteilijanimi" sejase? Mitenkäs tämän sanan kanssa, onko käytäntö sanoa urheilijoita taiteilijoiksi yleismaailmallinen vai vain suomi-wikipedian? --Mattijamaija (keskustelu) 24. toukokuuta 2024 kello 18.36 (EEST)

Käytäntö kutsua urheilijan pseudonyymiä taiteilijanimeksi ei rajoitu wikipediaan eikä edes suomen kieleen. Ruotsiksi sanottaisiin artistnamn, englanniksi stage name. Matthäus Gehägeberg (keskustelu) 24. toukokuuta 2024 kello 18.52 (EEST)

Stage name kattaa laajemman kirjon. Mutta jos se on vakiintunut muuallekin, niin ok. Sitten kysy vapaasti -kysymys: mitä tulee eläkkeelle jääneistä jalkapalloilijoista? Valmentajanpestejä on aika vähän siihen verraten. Kaikki eivät myöskään tienaa urallaan niin paljon että se riittäisi loppuiäksi. jos on nappulaiästä vain pelannut eikä opiskellut kuin pakolliset oppimäärät, niin kolmikymppisenä pitäisi kai jo miettiä mikä minusta tulee isona. --Mattijamaija (keskustelu) 24. toukokuuta 2024 kello 19.06 (EEST)

Jos puhutaan suomalaisesta pääsarjatasosta, niin osa yhdistää opinnot ja pelaamisen siten, että peliuran päättymisen jälkeen joku tutkinto jo on ja siirtyminen muuhun työelämään on helpompaa. Nykyään tällaiseen kaksoisura-ajatteluun pyritään. On myös opintopolkuja ja koulutusohjelmia, jotka nimenomaan on pyritty sovittamaan urheilijoille tai vaikkapa suoraan jalkapalloilijoille. Haaga-Heliassa esim. on tällainen. Näissä opiskeltava ala voi liittyä liikuntaan tai kaupalliseen alaan ja opintoja on rytmitetty kauteen sopivaksi. Nykyään opintoja tehdään myös paljon muunakin kuin läsnäoloa vaativana, jolloin opintojen ja urheilemisen sovittaminen on helpompaa. Tämä riippuu tietysti alasta ja siitä, paljonko aikaa urheilu vie. Urheileminen ei välttämättä pätevöitä valmentajaksi. Esim. jalkapallossa ja monessa muussa lajissa siihen on omat koulutuksensa ja tarkkaan määritellyt koulutuspolkunsa. Ammattiin voi opiskella myös aikuisena, urheilu-uran päättymisen jälkeen. Matthäus Gehägeberg (keskustelu) 24. toukokuuta 2024 kello 19.39 (EEST)

Kiitos valaisevasta vastauksesta. --Mattijamaija (keskustelu) 24. toukokuuta 2024 kello 19.51 (EEST)

Wikipedisti-tapaaminen Turussa 10.6.

Minä ja Käyttäjä:TiinaKap / Wikiprojekti:Marginaalimerkintöjä haluaisimme tavata muita wikipedistejä Turussa ma 10.6. klo 16-18, paikkana Turun kirjakahvila. Voidaan kertoa meidän hankkeesta, mutta pääpointtina olisi jutella yleistä Wikipediasta ja siihen liittyvistä työkaluista, prosesseista, projekteista yms. Tervetuloa! Jjanhone (keskustelu) 27. toukokuuta 2024 kello 13.56 (EEST)

Linkki FB-eventiin.Jjanhone (keskustelu) 27. toukokuuta 2024 kello 18.23 (EEST)

Genetiikkaa: pätevä ja merkittävä tieto?

Artikkeliin George Bähr on lisätty geenitutkimusta, jonka pätevyyttä, tulkintaa ja merkitystä jäin ihmettelemään. Ainakaan artikkelista ei ilmene, miten kaukaa suomalaisuus on peräisin. Meillä itse kullakin on, jos tutkimaan ruvetaan, geenejä eri suunnista, joten poikkeusellista se tuskin on Bährinkään kohdalla. --abc10 (keskustelu) 30. toukokuuta 2024 kello 11.19 (EEST)

En usko, että suomalaisuutta pystyttäisiin päättelemään jollei sattumalta pystytä päättelemään että jonkin tietyn suomessa asuneen henkilön on pakko olla ollut henkilön esi-isä/esi-äiti. Joka tapauksessa muutin sen muotoon, että on muinaisdna:n perusteella keskieuroopasta. Tämä sanottiin suoraan artikkelin tiivistelmässä. Lisäsin myös silmien ja ihon värin sekä sen, että pystyi syömään aikuisena maitotuotteita, koska nämä oli myös suoraan sanottu siinä tutkimuksessa joskin en ole varma ovatko nämä tarpeellisia. . Sellainen huomio myös, että tuo artikkeli on hyvä lähde sille minne henkilö oli haudattu jne jos joku haluaa laajentaa artikkelia. --Zache (keskustelu) 30. toukokuuta 2024 kello 11.54 (EEST)

Vaikuttaa hyvältä. En lukenut lähteitä, kun väite tuntui jo sinänsä hämärältä. --abc10 (keskustelu) 30. toukokuuta 2024 kello 13.13 (EEST)

Pakko kommentoida. Näitä historiallisten ja muinaisyksilöiden geenitesteistä vedettyjä johtopäätöksiä tulee varmasti lisää wikipedia-artikkeleihin, koska testejä tehdään koko ajan lisää ja kiinnostus geneettiseen sukututkimukseen lisääntyy. Tuossa hyvin selvitetään miten haploryhmäosumat ovat (lähes aina) merkityksettömiä menneiden ja nykyisten yksilöiden keskinäistä sukulaisuutta mietittäessä: Olenko sukua Euran emännälle? Muinaisyksilöiden nykysukulaisten tunnistaminen geneettisesti. Lisäksi Y-kromosomin osuus koko dna:sta on alle 2% ja mitokondrian dna:n osuus noin 1%. 97% yksilön dna:sta vastaa yleensä ympäröivää väestöä, joten kovin erikoisten johtopäätösten veto näiden 3% perusteella on lähinnä hassua. (Ainakaan ilman hyvämaineisia lähteitä, jotka käsittelevät nimenomaan ko. yhteyttä.) Gopase+f (keskustelu) 5. kesäkuuta 2024 kello 08.43 (EEST)

Kymiyhtiön ammattikoulu - Kuvia?

Joku kouvolalainen voisi käydä ottamassa sisä- ja ulkokuvia Kymiyhtiön ammattikoulusta. AM-linkissä on paljon mallikuvia, mitä kannattaa kuvata. --abc10 (keskustelu) 6. kesäkuuta 2024 kello 20.50 (EEST)

Hain Finnasta ensi hätään, ettei ihan kuvaton ole. Kuva ilmeisesti siltä ajalta, kun koulu toiminnassa. Matthäus Gehägeberg (keskustelu) 6. kesäkuuta 2024 kello 22.03 (EEST)

Hyvä, en tullut ajatelleeksi sitä. --abc10 (keskustelu) 6. kesäkuuta 2024 kello 22.33 (EEST)

Siellä voi portilla olla nyt ruuhkaa ja kamerat kolisevat toisiinsa. Rakennus on nimellä Kymin teollisuusoppilaitos verkossa (yhteystiedot), ja kannattaa ehkä tässä tilanteessa kysyä etukäteen pääseekö sisälle kuvaamaan. Joskus se auttaa. --abc10 (keskustelu) 7. kesäkuuta 2024 kello 10.51 (EEST)

Julkisilla paikoilla kuvaamista ja siihen suhtautumista koskevaa keskustelua ja metakeskustelua (alaotsikoitu ja järjestetty jälkikäteen)

Kävin viime kesänä kuvaamassa, kun ohi ajaessa näin huikean näköisen jugendkolossin tietämättä mikä se on. Kiertelin ehkä minuutin pari rakennusta tähtäillen kamerani kanssa, ja pian kaksi rakennuksesta ulos tullutta naista alkoi seurata ja tuijottaa minua ja keskustella huolestuneen näköisinä keskenään. Aloin piruuttani tuijottaa heitä takaisin ja tähdätä heitä kameralla. Silloin he tulivat kyselemään millä asioilla liikun kun talossa toimii pari päiväkotia. En taida olla kenenkään lapsen isä, kun noin harmaantunut olen? Sanoin olevani vain ohikulkeva turisti ja yritin kysellä mikä rakennus tämä on mahtanut olla. He eivät tienneet tai eivät halunneet kertoa, vaan pyysivät minua sangen epäystävällisesti poistumaan paikalta. Yritin sanoa, että julkista rakennusta saa tietääkseni kuvata. Tuolloin päätin lopettaa rakennusten kuvaamisen Wikipediaa varten, kun maailma on mennyt niin kummalliseksi. En löydä muistikorteiltani kuvia, luultavasti deletoin ne saman tien. Kotivalo (keskustelu) 6. kesäkuuta 2024 kello 21.32 (EEST)

Jouduin samantapaiseen tilanteeseen Meltolan sairaalan pihalla. Ihmettelin kun oli niin hiljaista. Sitten joku tuli ovesta ja alkoi kiertää pihaa koko ajan tuijottaen. Otin kyllä kuvat, mutta soitin sitten jälkikäteen jonnekin, ja selvisi että siellä mitään sairaalaa enää ollut vaan vastaanottokeskus. Ei ihme että olivat epäluuloisia. Mutta ei kannata lannistua, kun on laillisella asialla. Jospa ne löytyisivät kun kaivelet arkistojasi. --abc10 (keskustelu) 6. kesäkuuta 2024 kello 21.55 (EEST)

Nyt muistan: en ehtinyt edes ottaa yhtään kuvaa, katsella vain rakennusta ja mahdollisia kuvakulmia kun aikeeni jo tarhatätien taholta tyssättiin. Kotivalo (keskustelu) 6. kesäkuuta 2024 kello 22.48 (EEST)

Olin joitakin vuosia sitten työni puolesta tutustumassa remppaan menevään päiväkotiin Helsingissä. Tutustumiskäynti oli sovittu; minut vastaanottanut päiväkodin herra johtaja sanoi, että kyllähän kuka tahansa (en muista sanoiko kuntalainen) voi tulla tutustumaan kunnalliseen päivähoitoon. Nykyäänhän se on varhaiskasvatusta. -- Valokuvaaminen on suhteellisen yleinen harrastus enkä ymmärrä sitä epäluuloa, jota mielenkiintoisia rakennuksia tai muita ihmisen tekemiä katselevat ja kuvailevat ihmiset saavat osakseen. Muutama vuosi sitten uutisoitiin salaperäisistä voimajohtopylväiden kuvaajista [16]. Onneksi artikkeli maisemapylväs on jo 2/3-osaltaan kuvitettu. Viime kesänä minut lähes heitettiin ulos eräältä rovaniemeläiseltä hautausmaalta. Sinne oli saattoväki vainajineen tulossa kohtsiltään. Kyseessä ei kuitenkaan ollut mikään yksityistilaisuus ja minusta meille kaikille oli siellä tilaa ja osaan kyllä käyttäytyä. Mutta vastaanotto oli kylmäkiskoinen. Sallikaa lasten tulla minun tyköni, aikuisista ei niin väliä. Kostoksi jätin tomeran seurakuntamestarin tms. rajaamatta pois kuvasta.-- Htm (keskustelu) 6. kesäkuuta 2024 kello 23.11 (EEST)

Minun vastaava kostokuvani löytyy tästä, portailla vahti joka jo tässä vaiheessa huuteli notta millä asioolla on tultu avoomesta portista sisällen. Jäivät nuo kirmaavat vasikatkin kuvaamatta kun sain äkkijyrkän karkotuksen Maitosuomesta. Kotivalo (keskustelu) 6. kesäkuuta 2024 kello 23.37 (EEST)

Näissä kuvailemissanne tilanteissa kannattaisi vain ystävällisesti kertoa, että on kuvaamassa rakennusta Wikipediaan. Samanlainen aggressiivisuus, mikä täällä internetissä usein pelottaa vastapuolen, ei välttämättä toimi tosielämässä. Hieman ihmimillisyyttä kohtaamisiin, niin sujuu paremmin. He ovat vain tekemässä siellä työtään ja varmasti ymmärtävät, jos lähestytään asiallisesti.--MAQuire (keskustelu) 7. kesäkuuta 2024 kello 00.43 (EEST)

En oikein ymmärrä miksi esimerkiksi tuolla hautausmaalla rauhassa ja häiriöttä vaeltelevan turistin pitäisi olla se ensimmäisenä ystävällisyyttä osoittava taho. Olen sen verran jo oppinut, että tiedän mitä tässä vapaassa maassa saa tehdä ja mitä ei. Minulle ei ole vielä valjennnut se, miksi minun pitäisi selitellä ventovieraille ihmisille, mitä olen tekemässä ja minne kuvaamassa. Jonkinlainen oikeus wikipedistilläkin on pitää omat asiansa omana tietonaan. Kaikille kyselijöille ei ole selvillä se, mikä Wikipedia on enkä aina ole valmis sitä selostamaan. Olen toki joskus oma-aloitteisesti kertonut, miksi kuvaan, viimeksi varmaan Uudenmaan sulun aikana maakuntarajalla. Yleensä mulla ei ole kiinnostusta selostella tekemisiäni kenellekään, koska haluan pitää nenäni omissa asioissani, liikuskelen mahdollisimman vähän huomiota herättävästi enkä halua vaivata ketään millään.-- Htm (keskustelu) 7. kesäkuuta 2024 kello 01.06 (EEST)

Jollekin se vainaja on isä/äiti, puoliso, poika/tytär, sisar/veli tai muu läheihen sukulainen. Toki omista oikeuksistaan olla kertomatta, miksi kuvaa julkisella paikalla, voi ja saa pitää kiinni, mutta osaa ei välttämättä kiinnosta se oikeus tuollaisessa tilanteessa, kun tärkeää ihmistä haudataan.--MAQuire (keskustelu) 7. kesäkuuta 2024 kello 01.13 (EEST)

Hautausmaat ovat sellaista aluetta, joissa voi olettaa tapaavansa muita ihmisiä. Kesäisin ihmiset vaeltelevat ympäri maakuntia katselemassa sukulaistensa hautoja ja muita heille tärkeitä paikkoja. En ollut lähelläkään saattoväkeä, vaan hipsin pitkin aidanvierustaa portille päin ja häivyin tieheni vähin äänin. Virkailijan komentelu tapahtui ennen kuin saattoväki oli tullut paikalle ja kävin myös pyynnöstä siirtämässä ennen ruumisauton tuloa autoni eri paikkaan, koska parkkipaikka oli kuulemma ahdas. Vainajan läheisten sukulaisten oletan kiinnittävän huomion siihen tärkeään, mitä he ovat tekemässä, eikä ympäristöön. Jos halutaan, että hautausmailla ei ole arkunlaskun aikana muita ihmisiä, seurakunnan lienee parasta ryhtyä toimenpiteisiin, joilla voivat säännöstellä portista kulkijoiden määrää. -- Htm (keskustelu) 7. kesäkuuta 2024 kello 01.30 (EEST)

Jatkan vielä, että eräällä toisella hautausmaalla, kun olin kirkon oppaan kanssa ihmettelemässä etsimääni ja hänen löytämäänsä muistomerkkiä, pappi tuli kertomaan, että kohta tulee saattoväkeä. Hän torjui ajatukseni siitä, että minä tai autoni olisimme olleet tiellä, hän vain halusi varoittaa, etten pelästy, kun kellot alkavat kohta soida. Yleensä hautausmailla on voinut kysäistä paikallisilta vaikuttavilta ihmisiltä, missä jokin muistomerkki on tai ihmiset ovat ystävällisesti kysäisseet käytäviä pitkin vaeltajalta, mitä etsit, voinko auttaa. Olen myös ensimmäistä kertaa jollain paikkakunnalla ja sen hautausmaalla ollessani voinut ainakin yrittää auttaa hautajaisiin tulevia toispaikkakuntalaisia kappelin löytämisessä. Kolmannella hautausmaalla muistomerkin etsimisessä auttoi muualla asunut varttuneempi pariskunta, joka oli vihitty siinä kirkossa noin 50 vuotta sitten ja olivat tulleet muistelemaan menneitä.-- Htm (keskustelu) 7. kesäkuuta 2024 kello 01.46 (EEST)

Kuulostaa, että olit ajanut siihen lähimpään leskelle/äidille tarkoitettuun paikkaan. Aina hautausmailla se vähintään kaksi ruutua porttiin väliä vaikka olisit pyörätuolilla, ja jos olet terve ja hyväjalkainen, niin selvästi enemmän. Todennäköisesti tuo hölmö parkkeeraus triggeröi hänet.--MAQuire (keskustelu) 7. kesäkuuta 2024 kello 01.49 (EEST)

Auttin hautausmaan parkkipaikka on soikea hiekkakenttä, jossa ei ole yhtään ruutua eikä leskelle erikseen varattua paikkaa. Vaikka olisin pysäköinyt minne tahansa sen kentän reunalle, mahdollisella leskellä olisi ollut useasta eri paikasta yhtä lyhyt matka portille ja lyhyempi kuin minun autoltani. Kuulostaa siltä, että sinä aiot tehdä minusta tuon tarinan pahiksen omien luulojesi perusteella. Alat nimittämään minun pysäköintiäni hölmöksi luulojesi perusteella. Ole hyvä vaan. Rovaniemen seurakunnan ensi tervehdys vain oli minusta kohtuuton, asiaton ja koskaan ennen tai sen jälkeen kokematon. Aion kuitenkin kohdistaa heihin edelleenkin hyvää tahtoa. -- Htm (keskustelu) 7. kesäkuuta 2024 kello 02.52 (EEST)

En minä yritä tehdä sinusta pahista. Oppinut vain, että sinulla saattaa välillä olla kärkäs ja riidanhaluinen lähestyminen ihmisiin, niin mietin syitä, että miksi hänellä oli noin nihkeä lähestyminen. Jos et tosiaan rikkonut mitään yleisiä tai erityisiä sääntöjä kyseisellä hautausmaalla, niin käytös tuntuu oudolta.--MAQuire (keskustelu) 7. kesäkuuta 2024 kello 03.24 (EEST)

Niin minä en ollut tuossa tilanteessa se, joka lähestyi sanallisesti. Ruumiskärry oli portin vieressä ja rouva sen vierellä. Hän aloitti kommunikoinnin, olin nyökännyt hänelle lähestyessäni porttia. Koska hän oli siellä töissä, hän oli ikään kuin asiakasrajapinnassa. Ehkä otan tavakseni hautausmaakuvauksissa sujahtaa pikkumustaani ja varata krysanteemikimpun tai neilikat kainaloon, niin vastaanotto voi olla toisenlainen.-- Htm (keskustelu) 7. kesäkuuta 2024 kello 03.39 (EEST)

Huomautan vielä, etten missään vaiheessa ollut missään kontaktissa saattoväen kanssa enkä virkailijan kanssa sen jälkeen, kun saattoväki oli saapunut parkkipaikalle. Vetäydyin mahdollisimman kauas hautausmaan keskikäytävästä ja poistuin portista, kun he olivat jo haudalla, joka oli hautausmaan toisessa päässä portilta katsottuna.--Htm (keskustelu) 7. kesäkuuta 2024 kello 11.35 (EEST)

﹫MAQuire: Valitettavasti viestintä epäonnistui. Kasvokkain keskustelussa on hieman helpompi palata takaisin aiheeseen ja ymmärtää toisen aikeet. Toisaalta Wikipediassa on enemmän aikaa harkita ennen kuin vastaa. raid5 8. kesäkuuta 2024 kello 01.45 (EEST)

Tähän aihetta kuvauspyynnöstä selkeyttäisi väliotsikko. Voisiko joku muokata rohkeasti? raid5 8. kesäkuuta 2024 kello 01.52 (EEST)

Voisi, mutta eri asia on, kiinnostaako. --Lax (keskustelu) 8. kesäkuuta 2024 kello 09.37 (EEST)

Meppien luokittelu

Tällä hetkellä Euroopan parlamentin jäsenet luokitellaan maittain ja parlamenttiryhmän mukaan. Jälkimmäisen luokan alla on vielä alaluokkia kansallisten puolueiden mukaan (tosin tällä hetkellä vain suomalaisista puolueista). Ongelma kuitenkin on, että aina silloin tällöin kansalliset puolueet ovat hypänneet parlamenttiryhmästä toiseen (esim. Perussuomalaiset vuonna 2023, Ruotsidemokraatit 2018, Britannian konservatiivipuolue 2005), jolloin hypänneen puolueen meppiluokka pitäisi pistää kahden eri parlamenttiryhmän alle. Tällöin yhden parlamenttiryhmän alle saattaa luokittua toisessa parlamenttiryhmässä kautensa kokonaan viettäneitä meppejä.

Pitäisikö kansallisten puolueiden meppiluokat erottaa parlamenttiryhmien meppiluokista, vai pitäisikö vain hyväksyä tämä epäloogisuus osana muutenkin paikoin epäloogista luokitusjärjestelmää? Samoasambia ✎ 11. kesäkuuta 2024 kello 00.09 (EEST)

Käytännössä tämä on siis tällä hetkellä ongelmana luokassa Perussuomalaisten europarlamentaarikot. Samoasambia ✎ 11. kesäkuuta 2024 kello 00.34 (EEST)

Ehkä Luokka:Perussuomalaisten europarlamentaarikot pitäisi poistaa europarlamenttiryhmien luokista ja luokittaa sen sijaan yksittäisten perussuomalaisten meppien henkilöartikkelit suoraan noihin parlamenttiryhmäluokkiin sen mukaan mihin ryhmään/ryhmiin kukakin on kuulunut. Ja sama juttu kaikissa muissakin sellaisissa tapauksissa, joissa muuten syntyisi ristiriita. Ristiriidattomissa tapauksissa voisi ehkä säilyttää nykyluokituksen. --Risukarhi (keskustelu) 16. kesäkuuta 2024 kello 23.34 (EEST)

Tilastoa: urheilijat - muut ihmiset?

Täsmennyssivuja tehdessä on aika hämmentävää, että jottei täsmennyssivusta tulisi urheilijaluetteloa, pitää hakea nimiä muista Wikipedioista. Mikähän mahtaa olla henkilöartikkeleissa suhde urheilijat - muut ihmiset? Tunnetusti urheilijoiden rima on matala. --abc10 (keskustelu) 16. kesäkuuta 2024 kello 19.07 (EEST)

Kaikkia henkilöartikkeleita on liikaa, jotta käsilläni olevat työkalut laskisivat tuota. Vuonna 1965 syntyneitä on 1559 kpl, joista 595 (38%) urheilijoita. Vuonna 2000 syntyneitä on 704, heistä 617 (88%) urheilijoita - tuossa iässä ei ole monia muita tapoja saada wikimerkittävyyttä kuin urheilu ja viihde. Vuonna 1824 syntyneistä yksikään artikkeli ei kuulu urheilijat -luokkaan, mutta artikkeleita on yhteensä vain 137. --Tappinen (keskustelu) 16. kesäkuuta 2024 kello 19.44 (EEST)

Kiitos. Lindbomissa on puolet urheilijoita, Lindborgiin hain pari ruotsalaista taiteilijaa, tosin ilman heitä ei täsmennyssivua ehkä olisi voinut tehdäkään. --abc10 (keskustelu) 16. kesäkuuta 2024 kello 20.18 (EEST)

Muistakin kuin urheilijoista saa tehdä artikkeleita. Toimeen vaan! --Lax (keskustelu) 17. kesäkuuta 2024 kello 09.15 (EEST)

Urheilijoiden osuuden henkilöartikkeleista voi laskea availemalla tarpeeksi monta satunnaista artikkelia vasemmasta linkkivalikosta. Ehkä sitä toimintoa voisikin painottaa näyttämään tasapuolisemmin eri alojen artikkeleita. --Savir (keskustelu) 17. kesäkuuta 2024 kello 10.49 (EEST)

Tutkin asiaa PetScanilla hieman lisää. Katsoin ensin, kuinka monta artikkelia tiettyyn vuosikymmenluokkaan kuuluu ja sitten katsoin, kuinka moni niistä kuuluu myös Urheilijat-luokkaan. Esimerkiksi luokassa 1950-luvulla syntyneet on 13772 artikkelia, joista 3591 kuuluu myös luokkaan Urheilijat. Tässä urheilijoiden osuus on 26,1 %. Tässä vielä muita vuosikymmeniä:

• 1960-luvulla syntyneet: 15704 artikkelia, joista 5665 urheilijoita (36,1 %)
• 1970-luvulla syntyneet: 17693 artikkelia, joista 8669 urheilijoita (49,0 %)
• 1980-luvulla syntyneet: 20373 artikkelia, joista 14379 urheilijoita (70,6 %)
• 1990-luvulla syntyneet: 14785 artikkelia, joista 12289 urheilijoita (83,1 %)
• 2000-vuosikymmenellä syntyneet: 2570 artikkelia, joista 2211 urheilijoita (86,0 %)
• Bonus: 1800-luvulla syntyneet (koko vuosisata): 29663 artikkelia, joista 2790 urheilijoita (9,4 %)

Nuoremmilla sukupolvilla urheilijoiden osuus on yllättävän korkea.--Puppe100 (keskustelu) 18. kesäkuuta 2024 kello 21.06 (EEST)

Ei oikeastaan yllättävää. Kuten Tappinen toteaa, on nuorena merkittävyyden saaminen vaikeaa muuten kuin urheilun, musiikin, näyttelemisen tai muun viihteellisen menestyksen seurauksena. --Nitraus ^(wikinät) 18. kesäkuuta 2024 kello 21.14 (EEST)

1800-luku ei yllätä. Kyläkisoja varmaan järjestettiin mutta jos olympialaismotivaattori syntyi vasta 1908, vähyys on luonnollista. Mutta tuntuma oli oikea, urheilijoiden määrä on suhteeton, 1970-lvulla syntyneistä puolet. Ainakin penkkijääkiekkoilijat ja -jalkapalloilijat voisi jättää pois. --abc10 (keskustelu) 18. kesäkuuta 2024 kello 21.23 (EEST)

Valitusta valitusta. Tuleeko urheilijoista wikitulevaisuudessa samanlainen ongelma kuin eteläamerikkalaisista katolisista piispoista?-- Htm (keskustelu) 18. kesäkuuta 2024 kello 21.35 (EEST)

Alla odottaa kommenttisi selvennystä. --abc10 (keskustelu) 18. kesäkuuta 2024 kello 22.29 (EEST)

Jätin sen hautumaan, katsotaan auttaako se.-- Htm (keskustelu) 18. kesäkuuta 2024 kello 22.35 (EEST)

Tein joitakin vuosia sitten laskelman, paljonko noita yhden tai muutaman pääsarjaottelun pelaajia on. Lajiksi valikoin silloin jääkiekon, eikä tuollaisia löytynyt kaikkiaan kuin muutama kymmenen, ja niissäkin oli joukossa useita sellaisia, joilla on huomattavia meriittejä muilta aloilta (esimerkkinä vaikkapa Veikko Allinen). Katsotaan, jos löydän täsmällisen laskelman jostain arkistojeni kätköistä. Eiköhän urheilijoiden suuri osuus johdu pääasiassa siitä, että muista aloista kiinnostuneet wikikirjoittajat ovat kokonaisuutena katsottuna laiskempia. Kuten käyttäjäsivultani voi todeta, minä yksinäni olen aloittanut yli 7400 urheiluaiheista artikkelia (tosin tuossa luvussa ovat mukana myös muut kuin henkilöartikkelit). Ja olympialaiset alkoivat vuonna 1896. --Lax (keskustelu) 19. kesäkuuta 2024 kello 09.55 (EEST)

Oletan, että Abc10 viittasi Suomen osallistumisiin olympialaisiin, joka kai alkoi vasta 1900-luvun puolella. Iivarius (keskustelu) 19. kesäkuuta 2024 kello 10.29 (EEST)

Minä en oleta mitään, mutta teinpä täsmennyksen, jolle on käyttöä tai sitten ei. Noissa ylempänä esitetyissä tilastoluvuissa kuitenkin ovat mukana myös muut kuin suomalaiset. Ja aika harva wikipedisti on jo vuonna 1908 herännyt motivoitumaan urheilija-artikkelien tekemiseen. --Lax (keskustelu) 19. kesäkuuta 2024 kello 10.38 (EEST)

Täsmennyssivu/sukunimi vs. sukunimi (suku)

Harmillista ja työllistävää, että jonkin sukunimen sukuhaarasta tehdään artikkeli ilman täsmennystä. Täsmennyssivun tekijä joutuu muuttamaan jopa kymmeniä linkityksiä nimen väärän omistuksen vuoksi, kun kaikki nimen kantajat eivät ole sukua keskenään tai ainakaan sukulaisuudesta ei ole näyttöä, esim. Visconti (korjattu 40) ja Linder (korjaus alkutekijöissään). --abc10 (keskustelu) 18. kesäkuuta 2024 kello 09.48 (EEST)

Kun tekee Täsmennyssivu (täsmennyssivu):n ei joudu muuttamaan. -- Htm (keskustelu) 18. kesäkuuta 2024 kello 20.50 (EEST)

Nyt en kyllä tajunnut. --abc10 (keskustelu) 18. kesäkuuta 2024 kello 21.03 (EEST)

Tämä jää nyt salaisuudeksi. --abc10 (keskustelu) 18. kesäkuuta 2024 kello 22.40 (EEST)

Tulitsen että ei Virtanen (suku) eikä Virtanen (sukunimi) vaan Virtanen (täsmennyssivu). --Tappinen (keskustelu) 18. kesäkuuta 2024 kello 23.33 (EEST)

Tulkitsit ihan oikein. Toki täsmennyssivu olisi puhdasoppisempi, jos se olisi Virtanen, mutta jostain syystä Virtasesta on tehty jokin muu kuin täsmennyssivu aikojen alussa. Joka tapauksessa tuolloin säästyy työläältä linkkien korjaukselta, joka oli käsittääkseni tässä se huolenaihe.--Htm (keskustelu) 19. kesäkuuta 2024 kello 00.05 (EEST)

Jonkin ohjeen mukaan täsmennyssivu tehdään ilman tarkennetta, ellei joku/jokin ole niin merkittävä, että sen katsotaan ohittavan täsmennyssivun merkittävyyden. Otetaan esimerkiksi nimi Trygg. Artikkeli ei edes kuulu Wikipediaan, mutta niinpä vain ruotsalaisen sotilasnimen on ominut yksi sen niminen suku, jota vieläpä väitetään vanhaksi. --abc10 (keskustelu) 19. kesäkuuta 2024 kello 09.33 (EEST)

Iltalehden vanhat jutut eivät ole enää luettavissa

Huomasin erästä lähdettä tarkistaessani, ettei se enää ole luettavissa. Kannattaa käyttää muita lähteitä. --abc10 (keskustelu) 18. kesäkuuta 2024 kello 20.10 (EEST)

Mun mielestä Iltalehden vanhat jutut vaatii kirjautumisen näkyäkseen, mutta eivät tilausta. --Zache (keskustelu) 18. kesäkuuta 2024 kello 20.17 (EEST)

Oho, luin vain tuon Kirjaudu sisään. Mutta pelkään pahoin, että jossakin vaiheessa se kääntyy maksulliseksi. Jäädään odottelemaan. --abc10 (keskustelu) 18. kesäkuuta 2024 kello 20.22 (EEST)

Ohan Hesarinki lähteistä suuri osa maksumuurin takana. Meinataanko me lopettaa niiden käyttö? Pietiboii (keskustelu) 18. kesäkuuta 2024 kello 20.47 (EEST)

On, mutta itse pyrin etsimään aina maksuttoman lähteen. Ylen muuttumista maksulliseksi tuskin tarvitsee pelätä, eli jutut ovat kaikkien luettavissa täältä ikuisuuteen. Joku harva juttu on kadonnut mutta yleensä nekin löytyvät arkistosta. --abc10 (keskustelu) 18. kesäkuuta 2024 kello 21.01 (EEST)

Iltalehden juttuja voi näköjään hakea arkistosta niin kauan kuin ne siellä ovat. Hesari on poistattanut omiaan. --abc10 (keskustelu) 18. kesäkuuta 2024 kello 21.31 (EEST)

Luulisin, että Hesari ei ole tarkoituksella poistattanut vaan siinä on taustalla, että ne ei ole yhtenäisessä muodossa niiden arkistossa (ts. paperilehdet on pilkottu usealla eri tavalla sähköisiksi artikkeleiksi aikoinaan; siellä on samoista artikkeleista useita eri versioita jne) ja se tuottaa kaikenlaista huonoutta linkkien säilymiseen ehjänä, arkistoon ja arkistohakuihin. --Zache (keskustelu) 18. kesäkuuta 2024 kello 22.03 (EEST)

Näin ei-teknikkona käsitän niin, että jos Wayback Machine on arkistoinut jutun, se on arkistossa, ellei joku ole sitä sieltä poista, eikä siihen vaikuta se, miten HS:n linkkejä on muokattu myöhemmin. Siksi kai ne arkistot juuri ovat olemassa, että jutut säilyvät jos ne eivät enää ole verkossa alkuperäisessä osoitteessa. --abc10 (keskustelu) 18. kesäkuuta 2024 kello 22.24 (EEST)

Käsittääkseni Internet Archive tarkkailee nykyään Wikipediaan lisättäviä linkkejä, ja arkistoi kyseiset verkkosivut joidenkin minuuttien/tuntien sisällä sen jälkeen, kun linkki on ilmestynyt Wikipediaan. Eli lähteenä käytettyjen Iltalehden juttujen pitäisi löytyä Wayback Machinesta, vaikka vanhat jutut siirtyvätkin maksumuurin taakse. –Samoasambia ✎ 19. kesäkuuta 2024 kello 00.40 (EEST)

Onko tuosta Archiven tarkkailusta ja arkistoinnista varmaa tietoa? Minä olen joissakin artikkeleissa tallennellut niitä vaikka en ole itse lisännyt lähdettä, kun jos niitä ei löydy Archivesta niin voi olla isoissa arikkeleissa päivien työ alkaa etsimään vanhoja uudestaan tai uusia lähteitä. En tiedä että missä järjestyksessä tuo arkistointibotti arkistoi noita. Itse lisätyt lähteet on minusta kyllä hyvä tallentaa Archiveen (siis tuonne https://web.archive.org/save ta tuonne https://archive.is/ ), ja sama jos päivttää vanhan lähteen uudeksi. --Linkkerpar^keskustelu 19. kesäkuuta 2024 kello 01.52 (EEST)

Kuulin asiasta, kun Internet Archiven edustaja piti esityksen viime vuoden Wikimaniassa (esitys löytyy Youtubesta). He saavat tiedon lisätyistä URL:eista Wikimedia-säätiön EventStreams API:n kautta. Ainakin tällä sivulla kerrotaan, että arkistoinnin pitäisi tapahtua muutaman tunnin sisällä linkkien lisäämisestä. –Samoasambia ✎ 19. kesäkuuta 2024 kello 11.43 (EEST)

Kävin tarkastelemassa erästä hiljattain luomaani artikkelia, ja kaikki sen URL:t oli arkistoitu Wayback Machineen alle 10 sekuntia artikkelin luomisen jälkeen. Esimerkiksi Ylen ja HS:n jutut oli arkistoitu alle kolme sekuntia Julkaise-napin painamisen jälkeen. Näyttäisi toimivan siis hyvin vikkelästi. –Samoasambia ✎ 19. kesäkuuta 2024 kello 11.59 (EEST)

InternetArchiveBot häärää täällä jatkuvasti. Toisaalta on URL:eja, jotka on arkistoitu, mutta tieto ei ole vielä artikkelissa, vaikka linkki on ollut artikkelissa kauan. -- Htm (keskustelu) 19. kesäkuuta 2024 kello 12.09 (EEST)

Idea taitaa olla, että botti lisää arkistolinkin vasta sitten, kun se tulkitsee alkuperäisen linkin olevan kuollut. Eli se ei lisää niitä ennakkoon. –Samoasambia ✎ 19. kesäkuuta 2024 kello 14.15 (EEST)

Luxemburgin paikannimet

Asia alkoi kiinnostamaan, kun HJK:n Mestarien liiga-vastustajan FC UNA Strassenin artikkeli puuttuu, eikä Strassenin kunnastakaan ole. Kyse siis siitä, että Strassen on luxemburgin kielellä Stroossen, mutta artikkelit kaikilla kielillä Strassen. Suomi-wikissä osa Luxemburgin kaupungeista on saksan/ranskankielisellä nimellä ja osa luxemburgiksi. Mikä logiikka näissä on vai onko mikään? --Pihamies (keskustelu) 19. kesäkuuta 2024 kello 11.06 (EEST)

Periaatteessahan tulisi kai käyttää sitä muotoa, jota suomenkielisissä lähteissä yleisimmin käytetään, mutta useimmista Luxemburgin paikoista on kirjoitettu todella vähän suomeksi, jos ollenkaan. Tällaisessa tilanteessa en itse ainakaan vastustaisi niinkin radikaalia toimintatapaa, että Luxemburgin paikat nimettäisiin lähtökohtaisesti omakielisesti, eli luxemburgiksi, riippumatta siitä, käytetäänkö muissa wikipedioissa ”vieraskielistä” (ranska ja saksa, vaikka virallisia kieliä ovatkin) nimeä. --Qwerty12302 (kesk | muok) 22. kesäkuuta 2024 kello 10.01 (EEST)

Kotus: "Ulkomaisia paikannimiä, joilla ei ole vakiintunutta suomenkielistä sovinnaisnimeä, käytetään sellaisinaan eli lähtökielen mukaisesti". Luxemburg on kansalliskieli, joten sen voisi olettaa olevan lähtökieli, vaikka maassa on kaksi muutakin virallista kieltä. Alsacesta ja Lorrainesta on äänestetty. Tästä aiheesta ei vielä.-- Htm (keskustelu) 22. kesäkuuta 2024 kello 10.18 (EEST)

Luxemburgin kielikysymys on kyllä haastava, sillä luxemburg on kansalliskieli ja myös eniten puhuttu kieli. Ranska on kuitenkin kieli, jota käytetään enemmän hallinnollisesti ja julkisissa yhteyksissä. Oikeuden pääkieli esimerkiksi on ranska. Ja mielenkiintoista kyllä esimerkiksi tiekyltit ovat pääosin ranskaksi. Strasseniin varmaan HJK-fanit lyötävät helpommin kuin Stroosseniin, kunnan verkkosivutkin ovat ranskaksi. --PtG (keskustelu) 22. kesäkuuta 2024 kello 11.51 (EEST)

Luokattomia artikkeleita

Pullautin juhannuksen kunniaksi listan artikkeleista, jotka on luokiteltu ainoastaan piilotettuihin luokkiin eikä yhteenkään Luokka:Pääluokat alta löytyvään luokkaan. Nämä eivät nimittäin valitettavasti nouse esiin Luokittelemattomat sivut -toimintosivulla. Tuloksia tuli yli 200 artikkelin verran, ja niiden kimppuun saa vapaasti käydä täällä. Ehdin jo luokitella ensimmäiset parikymmentä artikkelia listalta. –Samoasambia ✎ 22. kesäkuuta 2024 kello 01.22 (EEST)

Kannattaisi merkitä jotenkin ne jotka on luokitellut. --abc10 (keskustelu) 22. kesäkuuta 2024 kello 07.36 (EEST)

Tehdyt 62 on merkitty, joko "tehty" tai "ok", joista tein 30. --abc10 (keskustelu) 22. kesäkuuta 2024 kello 11.46 (EEST)

Samoasambia kai tarkoitti, että luokittelisi artikkelit kaikkiin luokkiin, joihin artikkeli kuuluisi luokitella. Nyt tuo merkintä tehty antaa vaikutelman, että luokittelu olisi kyseisissä artikkeleissa kunnossa.--MAQuire (keskustelu) 23. kesäkuuta 2024 kello 20.22 (EEST)