Avaa päävalikko

Vihannes

(Ohjattu sivulta Vihannekset)
Valkoista parsaa
Avattuja herneen palkoja siemenineen

Vihanneksiksi kutsutaan kasveja, joita voidaan käyttää ihmisravintona ja jotka eivät ole hedelmiä, pähkinöitä, yrttejä, mausteita tai viljaa.

Laajemmassa mielessä vihanneksina pidetään myös juureksia. Suppeammassa mielessä sanalla tarkoitetaan pääasiassa puutarhoissa viljeltyjä kasviksia, joiden maanpäällisiä meheviä osia käytetään ravinnoksi.[1] Syötävä kasvin osa voi olla lehti (esimerkiksi lehtikaali, lehtisalaatti ja pinaatti), varsi (selleri), lehtiruoti (raparperi), muuntuneista lehdistä maan alle muodostunut sipuli tai kukintopohja (esimerkiksi kukkakaali ja parsakaali). Vihanneksiksi luetaan yleensä myös eräät yksivuotisina viljeltyjen ruohomaisten kasvien hedelmät, kuten kurkku ja tomaatti[2], sekä tuleentumattomina syötävät palkokasvien siemenet, kuten vihreät herneet ja pavut[3].

Useimmat maailmanlaajuisesti tärkeät vihanneskasvit ovat alkujaan peräisin Lähi-idästä ja Välimeren maista. Muutamat lajit, kuten kurkku, ovat kuitenkin peräisin Itä-Aasiasta, tomaatti Keski-Amerikasta.[4]

KulutusMuokkaa

Suomalaiset kuluttivat vuonna 2017 44 grammaa vihanneksia päivässä, mikä oli vain 65 prosenttia ruotsalaisten kuluttamasta määrästä[5].

TerveysvaikutuksetMuokkaa

Useimmat vihannekset sisältävät vain niukasti energiaa, mutta niillä on suuri merkitys vitamiinien, kivennäisaineiden ja kuidun lähteenä. Ne sisältävät paljon elimistölle välttämättömiä kivennäis- ja hivenaineita kuten kaliumia, magnesiumia ja mangaania. Niissä on myös paljon folaatteja ja antioksidantteja, kuten C-vitamiinia ja karotenoideja.[6] Beetakaroteeni on yksi yleisimmistä karotenoideista ja toimii A-vitamiinin esiasteena.[6]

Vuonna 2014 julkaistussa brittitutkimuksessa havaittiin, että jokainen päivittäinen vihannesannos pienensi ennenaikaisen kuoleman riskiä 16 prosentilla. Vihannekset pienensivät riskiä enemmän kuin hedelmät. Jokainen päivittäinen hedelmäannos pienensi neljä prosenttia riskiä. Tutkimuksessa todettiin myös, että tuoreet vihannekset vähensivät riskiä enemmän kuin säilykkeet ja pakasteet.[7]

Kasviksissa ja hedelmissä on paljon liukoista ja liukenematonta kuitua, joka edistää suolen toimintaa nopeuttamalla läpikulkua ja toimimalla probioottisten suolistomikrobien energianlähteenä. Kuidut myös sitovat itseensä kolesterolia ja siten vähentävät ravinnon kolesterolin imeytymistä. Kasvisten energiatiheys on pieni, ne ovat vähäsuolaisia ja sisältävät monia fytokemikaaleja. Kasvikset kuuluvat jokaiseen ateriaan.[8] Ei ole raja-arvoa, kuinka paljon vihanneksia ja hedelmiä tulisi syödä, vaan ennemminkin pätee seuraava: mitä enemmän, sitä parempi. Myös vähäinen lisäys tuo terveysvaikutuksia.[9][10]

Vuoden vihannesMuokkaa

Suomessa puutarha-alan keskusjärjestö Puutarhaliitto ry ja Kotimaiset Kasvikset ry ovat valinneet vuodesta 1967 alkaen Vuoden vihanneksen. Valinnan tavoitteena on monipuolistaa vihannesten käyttöä ja tuntemusta. Vuoden 2012 vihannekseksi valittiin yrtit.[11]

Katso myösMuokkaa

LähteetMuokkaa

  • Rousi, Arne: Auringonkukasta viiniköynnökseen, ravintokasvit ihmisen palveluksessa. WSOY, 1997. ISBN 951-0-21295-4.

ViitteetMuokkaa

  1. Grönros, Eija-Riitta ym.: Kielitoimiston sanakirja, 3. osa (S-Ö), s. 566-567, hakusana vihannes. Kotimaisten kielten tutkimuskeskus, 2006. ISBN 952-5446-23-9.
  2. Rousi 1997, s. 236
  3. Rousi 1997, s. 128–129, 201
  4. Rousi 1997, s. 201–202
  5. Health at a Glance 2019 - OECD INDICATORS. Sivu 95. https://www.oecd-ilibrary.org/docserver/4dd50c09-en.pdf?expires=1573345963&id=id&accname=guest&checksum=9EF66F8C1505E08851B28886014A91A1
  6. a b Rousi 1997, s. 201
  7. Vihanneksista voi saada enemmän lisävuosia kuin hedelmistä Parempaa elämää. Viitattu 1.12.2019.
  8. Vartti päivässä pitää lääkärin loitolla, Oy Valitut Palat Ab, Madrid 2004, 360 sivua
  9. "Underlag till handlingsplan för goda matvanor och ökad fysisk aktivitet" Livsmedelsverket, Stockholm 2004
  10. Käännös englanniksi: The Action Plan for Healthy Dietary Habits and Physical Activity Food Administration, Stockholm 2004
  11. Yrtit on valittu Vuoden Vihannekseksi 2012 2012. Kotimaiset Kasvikset ry. Viitattu 19.5.2012.

Aiheesta muuallaMuokkaa