Vexi Salmi

suomalainen levytuottaja ja iskelmäsanoittaja
(Ohjattu sivulta Emil Retee)

Veikko Olavi ”Vexi” Salmi (21. syyskuuta 1942 Hämeenlinna[1]8. syyskuuta 2020 Helsinki[2]) oli suomalainen levytuottaja ja iskelmäsanoittaja. Salmi tuli alun perin tunnetuksi Irwin Goodmanin laulujen ja rallien sanoittajana (esimerkiksi ”Ei tippa tapa” ja ”Ryysyranta”), ja hän oli tärkein vaikuttaja Irwin Goodman -hahmon synnyssä. Vexi Salmi totesi itse, että hänestä ei olisi tullut iskelmäsanoittajaa ilman Antti Hammarbergiä ja Antti Hammarbergistä olisi tuskin tullut Irwin Goodmania ilman häntä. Salmi korosti aina myös Toivo Kärjen suurta merkitystä omalle uralleen.[3][4]

Vexi Salmi
Vexi Salmi kesäkuussa 2009.
Vexi Salmi kesäkuussa 2009.
Henkilötiedot
Syntynyt21. syyskuuta 1942
Hämeenlinna
Kuollut8. syyskuuta 2020 (77 vuotta)
Helsinki
Kansalaisuus suomalainen
Ammatti levytuottaja, sanoittaja
Lapset Topi Salmi
Muut tiedot
Aktiivisena 1965–2020

Salmi teki noin 8 000 sanoitusta ja niistä levylle on päätynyt noin 3 200 (tilanne 21.9.2017[5]). Hän kirjoitti lukuisia kirjoja. Kalervo Halosen ja Kisu Jernströmin kanssa hän muodosti ryhmän, jossa jokainen oli säveltäjä ja jokainen sanoittaja.lähde?

Vexi Salmi sai ystävänsä Juha Vainion palkintorahastosta arvostetun Juha Vainion sanoittajapalkinnon 1993. Reino Helismaa -palkinnon Salmi sai vuonna 1989.lähde?

Elämä ja ura muokkaa

Veikko Olavi Salmi syntyi Hämeenlinnassa 21. syyskuuta 1942. Hänen äitinsä oli tehtaan työntekijä ja isä kirvesmies. Hänen siskonsa oli viisi vuotta vanhempi. Vuonna 1951 isä sairastui ja kuoli. Salmi kävi kansakoulun jälkeen Myynti- ja mainoskoulun vuoden pituisen somistajalinjan.[6]

Neljävuotiaana Salmi ystävystyi vuotta nuoremman naapurinpojan Antti Hammarbergin kanssa. Ennen asepalveluksensa suorittamista Salmi ja Hammarberg työskentelivät Saksassa lastaten kuorma-autoja. Saksassa vietetystä ajastaan Salmi kertoo tarkemmin omaelämäkerrallisessa romaanissa Siniset mokkakengät. Rock tuli Suomeen 1950-luvulla, ja kaksikko ryhtyi tekemään musiikkia. He keksivät itselleen taiteilijanimet: Salmesta tuli Emil Retee (myöhemmin Emil von Retee) ja Hammarbergistä Irwin Goodman. Salmi sanoitti, Irwin sävelsi ja lauloi. Heidän yhteistyönsä kesti kaikkiaan 25 vuotta aina Irwin Goodmanin kuolemaan saakka.[7] Ensimmäinen Salmen sanoittama kappale levytettiin 27. lokakuuta 1965.[1] Salmi kertoi myöhemmin Irwin Goodmanin kuoleman vuonna 1991 olleen hänen elämänsä synkin kokemus. Omien sanojensa mukaan Salmi saattoi samalla hautaan oman nuoruutensa.[8]

Hän ryhtyi 1960-luvun lopulla sanoittamaan ja suomentamaan Musiikki-Fazerin tuottamia iskelmiä. Sanoituksen teorian Salmi opetteli Toivo Kärjen antamasta V. Artin Runoanalyysi ja runotekniikka -kirjasta.[9][10] Yksi Salmen tunnetuimpia käännöksiä on Fredin levyttämä "Puhu hiljaa rakkaudesta". Salmen sanoituksia levyttivät 1970-luvun aikana myös muun muassa Kai Hyttinen, Markku Aro ja Pepe Willberg.[11]

Vuonna 1969 Salmi järjesti itse itsensä kuukausipalkkaiseksi sanoittajaksi Finnlevylle. Hän kertoi itse vuonna 1986: ”Yhtenä päivänä 1969 marssin Finnlevyyn Topin [= tuotantopäällikkö Toivo Kärki] juttusille ja sanoin, että nyt minä tulen teille töihin. Eihän Topi tietenkään sanonut, että 'olinkin jo odotellut'. Hän ei ollut yhtään innostunut asiasta. Mutta minä sanoin, että haluan työpaikan eikä asia tässä vaiheessa saa olla rahasta kiinni. Maksatte minulle 800 markkaa kuussa kolmen kuukauden ajan ja korotatte sitten, jos olette tyytyväisiä. Lopulta Topi murahti ehdotukseeni: 'No, tule sitten!'”[12]

Toivo Kärki, joka oli pestannut Salmen ja Irwin Goodmanin Fazerin riveihin vuonna 1966, luonnehti Salmea sanoittajana Ilta-Sanomissa vuonna 1970:

» Uskomattoman lahjakas sanoittaja, joka kuplettien lisäksi osaa tehdä hyviä iskelmätekstejä. Hänellä on vielä paljon sanottavaa Irwinin laulujenkin lisäksi.»

Salmi puolestaan sanoi Kärjestä samassa yhteydessä:

» Alan isoisä. Ainoa, joka tuntee todella alan, ja ainoa, jolla on varaa sanoa painava sana.[13]»

Vuonna 1977 Salmi lähti Musiikki Fazerilta ja perusti Levytuottajat-yhtiön, johon hän veti aiemmin Finnlevylle levyttäneet Irwin Goodmanin, Kai Hyttisen ja Kari Kuuvan. Salmi itse kertoi myöhemmin, että hän oli odottanut pääsevänsä Finnlevyn tuotantopäälliköksi. Kun tätä ei suoraan ollut luvattu, Salmi päätti rakentaa oman yhtiön.[14] Finnlevyn johtaja John Eric Westö piti Salmen lähtöä kovana iskuna aikana, jolloin talouslama oli iskenyt myös musiikkialalle, ja levyjen ja kasettien myynti Suomessa oli koko 1970-luvun ajan jatkuneen kasvun jälkeen kääntynyt laskuun.[15]

Levytuottajien suurimpia myyntimenestyksiä olivat Vesa-Matti Loirin esittämät Eino Leinon runoihin sävellettyjä lauluja sisältäneet albumit. Levytuottajat-yhtiön äänitteiden myynnin vähennyttyä Salmi perusti sen rinnalle uuden Flamingo-yhtiön, jonka tuottamista levyistä menestyivät etenkin Kirkan Surun pyyhit silmistäni, Irwin Goodmanin Rentun ruusu, Vesa-Matti Loirin Sydämeeni joulun teen ja Kim Lönnholmin Minä olen muistanut. Salmen mukaan hänen yhtiönsä myivät 1980-luvun lopussa kolmasosan kaikista kotimaisista levyistä. Näihin aikoihin Salmi teki yhteistyötä lähinnä Kalervo ”Kassu” Halosen kanssa.[16]

Salmen sanoittamat laulut ovat voittaneet Syksyn sävel -kilpailun viisi kertaa. Ensin Irwin Goodman voitti kappaleilla ”St. Pauli ja Reeperbahn” vuonna 1970 ja toistamiseen kappaleella ”Poing poing poing” vuonna 1971. Myöhemmät voittokappaleet olivat Kirkan ”Surun pyyhit silmistäni” vuonna 1988, Antti Huovilan ”Vaskikellot” vuonna 2000 ja Janne Tulkin ”Yksinäinen pitkä tie” vuonna 2001.[17]

Kolme Vexi Salmen sanoittamaa laulua on edustanut Suomea Euroviisuissa: Fredi & Ystävät kappaleella ”Pump pump” (1976), Katri Helena kappaleella ”Katson sineen taivaan” (1979) ja Vesa-Matti Loiri kappaleella ”Huilumies” (1980).lähde?

Sanoittajan töiden lisäksi Salmi kirjoitti kolumneja muun muassa Iltalehteen, Apu-lehteen, Hämeen Sanomiin sekä Hämeenlinnan Viikkouutisiin ja Kaupunkiuutisiin.[18] Salmi toimi tuomarina Biisikärpänen-ohjelmassa vuosina 2008–2011.[19]

Vexi Salmen elämästä kertovan Villit vuodet -musikaalin kantaesitys oli syksyllä vuonna 2008 Hämeenlinnassa. Näytelmä rikkoi tuolloin 23 000 katsojallaan siihenastiset ennätykset Hämeenlinnan teatterissa. Näytelmää esitettiin myöhemmin muillakin paikkakunnilla.[20] Vexi Salmen ja Irwin Goodmanin yhteiseloa on kuvattu lisäksi Timo Koivusalon ohjaamassa elokuvassa Rentun Ruusu.[21]

Vuonna 2012 Salmelta tilattiin Hämeenlinnan itsenäisyysjuhlaan "Sydämeeni joulun teen" -tyylinen klassikko. Jukka Salminen sävelsi ja Salmi sanoitti kappaleen "Pieni ihminen", joka esitettiin ensi kertaa julkisesti kaupungin itsenäisyyspäivän juhlassa. Tekijät halusivat lahjoittaa kappaleen yleisölle, joten nuotit ja sanat jaettiin saman tien julkisuuteen.[22]

Salmi kuoli 8. syyskuuta 2020 Helsingin Terhokodissa nopeasti edenneeseen vaikeaan sairauteen. Hän oli kuollessaan 77-vuotias.[2] Salmi on haudattu Ahveniston hautausmaalle Hämeenlinnaan.[23]

Myös Salmen poika Topi Salmi toimii musiikkialalla. Hän työskentelee omassa levy-yhtiössään ja toimii isänsä tapaan sanoittajana.[24]

Harrastukset ja yhteiskunnalliset mielipiteet muokkaa

Salmi valittiin 1960-luvulla Hämeenlinnan kaupunginvaltuustoon Liberaalisen kansanpuolueen listoilta. Salmi itse muisteli heidän pitäneen vesiensuojelun asiaa esillä jo tuolloin.[25]

Salmi harrasti taiteen keräilyä. Hänen kokoelmastaan koottu näyttely ”Intohimona taide” avattiin Hämeenlinnan taidemuseossa 17. syyskuuta 2005. Kokoelmassa on lähinnä kotimaisia nykytaiteilijoiden teoksia. Kesäkuussa 2010 Salmi lahjoitti kokoelmansa museolle.[26]

Salmi kritisoi kvartaalikapitalismin tunkeutumista kulttuurin arvokeskusteluun. Salmen mielestä ihmiset, jotka vaativat taiteilijoiden tulevan toimeen ilman apurahoja itsensä brändäämällä, eivät ymmärrä mitään taiteesta. Salmi huomauttikin, että monen taiteilijan arvo on huomattu vasta tämän kuoleman jälkeen.[10] Iltalehden kolumneissaan Salmi otti kantaa myös yhteiskunnallisiin asioihin ja kritisoi menestystä ja kilpailukykyä ihannoivaa nyky-yhteiskuntaa ja katsoo sen johtaneen ihmiskunnan yhä vaan kiireisemmän ja ahdistavamman elämän oravanpyörään.[27] Salmen omien sanojen mukaan hän menetti uskonsa niin kapitalismiin kuin kommunismiinkin, jos sitä uskoa koskaan olikaan. Salmi katsoo molempien järjestelmien orjuuttaneen enemmistöä ihmisistä ja muuttaneen ihmisen materiaksi ja käyttövoimaksi samalla kun systeemi on palvellut eliitin vallanhimoa ja ahneutta.[28] Salmi kirjoitti pitävänsä verojen maksamista "kansalaisvelvollisuutena" ja hänen mielestään verotuksen porsaanreikien etsijät ovat "rintamakarkureita". Kokonaisuutena Salmen mielestä pohjoismainen verotustapa on "aika oikeudenmukainen".[29]

Vuoden 2012 presidentinvaaleissa Salmi kuului Pekka Haavistoa tukeneeseen kansalaisvaltuuskuntaan.[30][31]

Vexi Salmi kuului Checkpoint Helsinki -taidehankkeen tukijoihin.[32]

Salmen motto oli: Eteenpäin periksi antamatta.[33]

Syksyllä 2014 Salmi kritisoi voimakkaasti Kaivopuistossa sijaitsevan Cygnaeuksen gallerian sulkemista. Salmi kirjoitti Helsingin Sanomissa suomalaisen taidehistorian olevan "niin nuori, että meillä ei ole varaa unohtaa sen alkuvaiheita".[34]

Myöhemmällä iällään Salmi harrasti filosofiaa ja teologiaa. Hän kertoi uskoneensa suureen ja määrittelemättömään Jumalaan vaikkei katsonutkaan olevansa perinteinen kirkkouskovainen.[35] Salmi kuvaili itseään mystikoksi:

» Mä olen vähän tällainen mystikko. Varmaan meitä suurempia voimia on olemassa, mutta mä en tunne niitä enkä koskaan tule tuntemaankaan, koska mun älyni määrä ei riitä tuntemaan niitä. Täällä elävän ihmisen pitää vaan elää»
(Vexi Salmi, 2012[36])

Palkinnot ja kunniamaininnat muokkaa

Salanimet muokkaa

  • Bertil Berg
  • Bill Black
  • Lars Luode
  • Leo Länsi
  • Antero Ollikainen
  • PA
  • Pasi Penttilä
  • Rudolf Van Pornoff
  • Emil Retee
  • Emil von Retee (Vexi otti von-liitteen käyttöön tehtyään sadannen kappaleen Irwinille)
  • Irja Tähde
  • Viekka


lähde?

Hittejä muokkaa

Salmi on sanoittanut muun muassa seuraavat kappaleet:

Bibliografia muokkaa

  • Raha ratkaisee (reportaasikirja Irwin Goodmanista) (Karisto, 1967)
  • Noomit (satiirinen romaani) (Karisto, 1982)
  • Lautturin lauluja (runoja) (Karisto, 1983)
  • Siniset mokkakengät (romaani) (WSOY, 1993)
  • Mikä laulaen tulee (romaani) (WSOY, 1994)
  • Rantaravintola (romaani) (WSOY, 1995)
  • Orpo Piru ja Siivetön Enkeli (satukirja) (Tammi, 1996), kuvitus Tapani Mikkonen
  • Elvis elää! (romaani) (WSOY, 1997)
  • Laulu nimipäivälle (WSOY 1997)
  • Ruma ankanpoikanen (satukirja) (Tammi, 1998), kuvitus Tiina Kivinen
  • Tuulen poika ja ajatar (Tammi 2000) (runollista satua) kuvitus Tapani Mikkonen
  • Kari Tapio – Olen suomalainen (Kari Tapion elämäkerta) (WSOY, 2002, uudelleenjulkaisu Salmen kirjoittamien muistosanojen kera, Kustannusosakeyhtiö Teos, 2011)
  • Vinyylin rahinaa (WSOY, 2003)
  • Seitsemän suurta satua riimein (WSOY, 2006)
  • Minun Hämeenlinnani (Karisto Oy, 2009)
  • Rinkelinkadun pojat (Hämeenlinnan Kirjakauppa Oy, 2009)
  • Huuto kuului Hauholle saakka – HPK:n pitkä tie mestaruuteen (HPK/Edustusjääkiekko Ry, 2009)
  • Afrikan tähti (JR-Production, 2010)
  • Rinkelinkadun pojat 2 (Hämeenlinnan Kirjakauppa, 2011)

Kokoelmia Vexi Salmen sanoituksista muokkaa

Lähteet muokkaa

  1. a b Vexi Salmi Pomus. Viitattu 27.2.2017.
  2. a b Aromaa, Jonni & Vilkman, Sanna: Sanoittajamestari Vexi Salmi on kuollut Yle Uutiset. 8.9.2020. Helsinki: Yleisradio. Viitattu 8.9.2020.
  3. Gronow, Pekka; Lindfors, Jukka; Nyman, Jake: Suomi soi 1: Tanssilavoilta tangomarkkinoille, s. 184. Helsinki: Tammi, 2004.
  4. Salmi, Vexi: Legendoja tieni varrelta. Apu Special, , nro 54, s. 23. A-Lehdet Oy.
  5. Vexi Salmi täyttää 75 vuotta Ilta-Sanomat. 21.9.2017. Viitattu 5.8.2020.
  6. Heikkilä, Martti: Sanoittaja Vexi Salmi Selvis 2/2012. Viitattu 6.6.2012. [vanhentunut linkki]
  7. Gronow, Lindfors & Nyman, s. 308.
  8. Vexi Salmi pojan kuolemasta: ”Olin voimaton” 2.12.2010. Iltalehti.
  9. Iskelmä Suomi: Sininen ja valkoinen Yle Areena (Arkistoitu – Internet Archive) Viitattu 24.3.2013
  10. a b Vexi Salmi on molli-Suomen mestari 1.11.2007. Iltalehti. Viitattu 13.4.2010.
  11. Gronow, Lindfors & Nyman, s. 308–309.
  12. Peter von Bagh ja Ilpo Hakasalo: Iskelmän kultainen kirja, s. 462–464. Helsinki: Otava, 1986. ISBN 951-1-08913-7.
  13. Eino Leino: Viihdyttäjät kehuvat ja haukkuvat toinen toisiaan. Ilta-Sanomat 23.7.1970.
  14. Niemi & Rantala 2004, s. 12.
  15. Matti Laipio: Musiikkiteoliisuuden kultavuodet ohi. Uusi Suomi 5.2.1978.
  16. Gronow, Lindfors & Nyman, s. 310–311.
  17. Tony Latva & Petri Tuunainen: Iskelmän Tähtitaivas. 500 suomalaista viihdetaiteilijaa. (2004)
  18. Vexi Salmi muisteli kolumnissaan olympialaishuumaa Hämeenlinnassa Hämeen Sanomat. Viitattu 9.9.2020.
  19. Sanoittajataituri Veikko "Vexi" Salmi tarkkaili elämää ja eli maailmaa, josta kirjoitti Suomenmaa.fi. 8.9.2020. Viitattu 9.9.2020.
  20. Taiteen Häme -sarja: Näytelmä tallensi kahden musiikkimiehen ystävyyden ja heidän aikansa Hämeenlinnan Hämeen Sanomat. Viitattu 9.9.2020.
  21. Timo Koivusalo: Rentun Ruusu – elokuva Irwin Goodmanista finna.fi. 2001. Viitattu 9.9.2020.
  22. Vexi Salmelta tilattiin Sydämeeni joulun teen -tyylinen klassikko Yle.fi. Viitattu 6.12.2012
  23. Pekka Vauhkonen: Vexi Salmen viimeinen leposija VLS - Viimeiset leposijat. 20.4.2021. Viitattu 20.5.2023.
  24. Vexi ja Topi, isä ja poika, mutta ei mestari ja oppipoika. Yle Uutiset. Viitattu 23.11.2012
  25. Julkkikset paljastavat presidenttiehdokkaansa Iltalehti.fi. Viitattu 2.2.2012
  26. Vexi Salmi lahjoitti taidekokoelmansa Hameenlinnan taidemuseolle Yle uutiset, Kulttuuri
  27. Salmi: Kiire Iltalehti.fi (Arkistoitu – Internet Archive) Viitattu 20.6.2010
  28. Salmi: Valmiin maailman rakentajat Iltalehti.fi Viitattu 20.6.2010
  29. Salmi: Verotuksesta Iltalehti.fi (Arkistoitu – Internet Archive) Viitattu 23.10.2013
  30. Haavisto: 50 000 nuorta syrjäytymisvaarassa Iltalehti.fi (Arkistoitu – Internet Archive) Viitattu 18.12.2011
  31. Tukijat, Haavisto2012 Viitattu 18.12.2011
  32. Checkpoint Helsinki Viitattu 5.5.2012
  33. Vexi Salmi Arto Nybergissä 27.5.2012[vanhentunut linkki] Viitattu 14.6.2012
  34. Miten Cygnaeuksen galleria pelastetaan, Vexi Salmi? Helsingin Sanomat (Arkistoitu – Internet Archive) Viitattu 22.9.2014
  35. Vexi Salmi pakenee markkinahumua hiljaisuuteen Kotikirkko-lehti. Arkistoitu 11.11.2007. Viitattu 18.4.2010.
  36. Vexi Salmi: En usko yläkertaan Iskelma.fi (Arkistoitu – Internet Archive) Viitattu 1.6.2012
  37. Säveltäjät ja sanoittajat Elvis ry. Onnea! 4/2004 (Arkistoitu – Internet Archive)
  38. Kuvanveistäjät kiittävät Vexi Salmea HS.fi [vanhentunut linkki] Viitattu 16.11.2011
  39. Niinimäki, Pirjo-Liisa: Hämeen rahaston palkinto Vexi Salmelle Hämeen Sanomat. 17.5.2013. Viitattu 8.9.2020.

Kirjallisuutta muokkaa

Aiheesta muualla muokkaa