Avaa päävalikko

Jouko ja Kosti oli veteliläisten veljesten, Jouko ja Kosti Saaren, duo. Se tuli tunnetuksi vuonna 1968 kappaleella ”Muisto vain jää”.

UraMuokkaa

Jouko (s. 1948) ja Kosti (1950–2004) Saari aloittivat muusikonuransa 1960-luvun puolivälissä Saaren yhtyeessä, jossa soittivat heidän setänsä Taito, Veli ja Timo Saari. Jouko oli yhtyeen kitaristi ja Kosti basisti. Laulu-ura alkoi, kun veljekset osallistuivat laulukilpailuun, jonka Jouko voitti ja jossa myös Kosti sijoittui hyvin. Kilpailun jälkeen levytyssopimusta tarjottiin vain Joukolle, mutta tämä hyväksyi sopimuksen ehdolla, että myös Kosti pääsisi mukaan. Lopulta vaatimukseen suostuttiin, ja veljekset pääsivät Toivo Kärjen talliin Finnlevylle.[1]

Veljesparin valttikortiksi muodostui laulaminen korkealta ja kovaa, ja tässä esikuvina olivat keskenään kilpailleet maailmantähdet Tom Jones ja Engelbert Humperdinck. Joukon ja Kostin suurin menestys ajoittui 1960-luvun loppuun ja 1970-luvun alkuun. Tuolloin oli tapana levyttää lähinnä singlelevyjä, ja vuonna 1971 ilmestyneen Jouko ja Kosti -albumin kaikki kappaleet oli jo julkaistu singleinä.

Albumilla julkaistu versio duon ykköshitistä Muisto vain jää ei kuitenkaan ole se sama levytys, joka julkaistiin singlenä vuonna 1968.[2] Vuoden 1968 versio on nimenomaan kappaleen hittiversio, joka on tullut suurelle yleisölle tutuksi radiosoitosta ja kokoelmista ja jonka äänenlaatuna on mono. Albumille sijoitettiin kappaleesta nimittäin varta vasten sitä tehty stereolevytys. Sen äänityspäiväksi mainitaan virheellisesti Suomen äänitearkisto r.y.:n tietokannassa 27.8.1968 eli sama päivä, joka mainitaan samassa tietokannassa myös kappaleen tunnetumman version äänityspäiväksi[3].

Vuonna 1974 duo kasvoi trioksi, kun Joukon ja Kostin pikkuveli Paavo Saari (1954–1995) tuli yhtyeen kosketinsoittajaksi. Vuonna 1976 veljekset siirtyivät levyttämään Discophon-levy-yhtiölle, ja samana vuonna he osallistuivat Suomen euroviisukarsintaan kappaleella ”Can Can”, joka ei kuitenkaan menestynyt.[1]

Veljekset lopettivat levyttämisen ja päätoimisen keikkailun vuonna 1979. He esiintyivät harvakseltaan vielä 1980- ja 1990-luvuilla. Kosti Saari kuoli äkilliseen sairauskohtaukseen kotonaan Hyvinkäällä 20. marraskuuta 2004. Jouko Saari työskenteli musiikkiuran jälkeen linja-autonkuljettajana vuoteen 2012 asti, jolloin jäi eläkkeelle[4].

DiskografiaMuokkaa

AlbumitMuokkaa

SingletMuokkaa

  • Tahdon takaisin sen mikä meni pois / Muisto vain jää (1968)
  • Menee mikä menee / Salapoliisin tytär (1969)
  • En toiseks jää / Illasta aamuun (1969)
  • En kuitenkaan / Parhaimmat muistot (1970)
  • Kun hän on mennyt pois / Mun täytyy kestää (1970)
  • Sillä lailla pallo pomppii / Sisäinen kauneus (1971)
  • Lyhyt hetki vain / Schwabadaba ding ding (1971)
  • Daragaja maja / Orvon kohtalo (1972)
  • Aika kuluu / Mama loo (1973)
  • Mä joskus saan helpon päivän / Palaa taas (1974)
  • Alusta mä kaiken antaisin / Heikko luonne (1975)
  • Näin on marjat / On jossain saari (1976)

LähteetMuokkaa

  1. a b Tony Latva ja Petri Tuunainen: Iskelmän tähtitaivas, s. 144–145. Porvoo-Helsinki: WSOY, 2004.
  2. Jouko ja Kosti - Muisto vain jää www.viihde.org. Viitattu 27.5.2019.
  3. Hakutulos levyn nimelle: Jouko ja Kosti www.aanitearkisto.fi. Viitattu 27.5.2019.
  4. Jokinen, Juho Veli: Muistatko vielä suositun Jouko ja Kosti -kaksikon? Tältä bussikuskiksi ryhtynyt Jouko näyttää nyt Iltalehti. 28.9.2018. Viitattu 29.9.2018.

Aiheesta muuallaMuokkaa

Tämä musiikkiyhtyeeseen liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.