Avaa päävalikko

Kari Kuuva

suomalainen laulaja, säveltäjä ja sanoittaja
Kari Kuuva vuonna 1965.

Kari Olavi Kuuva (20. helmikuuta 1946 Tampere21. marraskuuta 2018 Riihimäki[1][2]) oli suomalainen laulaja, säveltäjä ja sanoittaja.

Sisällysluettelo

ElämäMuokkaa

Tampereella syntyneen Kari Kuuvan perhe muutti Helsinkiin vuonna 1963 isän saatua uuden työpaikan. Hän opiskeli Helsingin Normaalilyseossa, mutta erosi koulusta jo seuraavana keväänä. Kuuva työskenteli mainospiirtäjänä soitten Willy and The Wanderers -yhtyeessä ja laulaen folktriossa Raili Leppälän ja Riitta Forssin kanssa. Heidän kanssaan Kuuva julkaisi kaksi singleä, joista jälkimmäisen b-puoli ”Tango Pelargonia” nousi hitiksi vuonna 1964. Kuuvan yhtye julkaisi useita singlejä ja soitti muun muassa The Rolling Stonesin lämmittelijänä Yyterin juhannusjuhlilla 1965. Samalla hän teki myös kappaleita muille artisteille.[3] Vuonna 1970 Kuuva esiintyi Tapio Suomisen esikoiselokuvassa Narrien illat yhdessä iskelmälaulaja Markku Suomisen kanssa.[4] Ensimmäisen oman albuminsa hän julkaisi vasta 1974.

Kuuvan tekemiä menestyskappaleita ovat muun muassa Jarno Sarjasen levyttämät kantrikappaleet ”Nukkekoti” (1968) ja ”Pienen pojan haaveet” (1971) Sammy Babitzinin vuoden 1972 Syksyn sävel -voittokappale ”Daa-da daa-da[1][2] sekä Frederikin ”Jos jotain yrittää (Harva meistä on rautaa)” (1970).[2] Myöhemmästä tuotannosta menestystä on saavuttanut esimerkiksi Meiju Suvaksen ”Pure mua” -hitin tekstisuomennos vuodelta 1991.[3]

Kari Kuuva kuoli keuhkosyöpään marraskuussa 2018.[1][2]

DiskografiaMuokkaa

SingletMuokkaa

  • "Do wah diddy diddy" / "Älä hylkää rakkautta" (1964)
  • "Julma lempi" / "Tango pelargonia" (1964)
  • "Pipsa" / "Rakkauden tie" (1964)
  • "En osaa olla yksinäinen" / "Kyynelten jäljet" (1965)
  • "Kitarain" / "Pikku Nina" (1965)
  • "Kun laulelen" / "Olen saanut sinut" (1965)
  • "Hyljätty tanssilava" / "Kadun toisella puolen" (1966)
  • "Kaksi sanaa" / "Lärvätsalo go go" (1966)
  • "Hum buugi" / "Kellon näyttäessä kymmenen" (1967)
  • "Rakkain tunnetko entisen" / "Satutango" (1967)
  • "Asfalttia ja sementtiä" / "On sanat turhaa" (1968)
  • "Raivostunut nainen" / "Vain valheita" (1968)
  • "Jos sulle merkitsen mitään" / "Tällaista siis on yksinäisyys" (1969)
  • "Kun kusti polkee" / "Lännen nopein" (1969) Duetto Jussi Raittisen kanssa
  • "Sydämensärkijä" / "Tanssikengät" (1970)
  • "Onni ansaani käyköön" / "Menneitä kadu en" (1971)
  • "Kitarani kertoo sen" / "Menevä mies" (1972)
  • "Hei vielä yksi" / "Dangan-daga-dai" (1972)
  • "Go go sylvi" / "Isä teki mukin" (1973)
  • "Väriäpäästävät" / "Kuin kerta ensimmäinen" (1976)
  • "Lupasin liikaa" / "Baby doll" (1978)
  • "Jokainen ossaa tehdä iskelmän" / "Vanha iskelmätähti sammuu" (1980)
  • "Linnun tie" / "Väliin kansien" (1981)
  • "Hävinneen kasvot" / "Laulu elämästäin" (1986)
  • "Herkkä juttu" / "Rakkaus on hiljainen" (1989)
  • "Rupsahda rauhassa, rakkaani mun" / "Outolintu" (1989)
  • "Digitaalimies" / "Tuhannet kitarat - miljoonat viulut" (1990)
  • "Rasisti rokkaa" / "Lärvätsalo-go-go" (1991)

AlbumitMuokkaa

LähteetMuokkaa

  1. a b c Hujanen, Miikka: IL: Muusikko Kari Kuuva kuollut – Tunnetaan Daa-da-daa-da -hitistä Musiikki. 23.11.2018. Ilta-Sanomat. Viitattu 23.11.2018.
  2. a b c d Korpela, Tanja: Muusikko Kari Kuuva on kuollut - hänen kynästään syntyivät Daa-da daa-da ja Harva meistä on rautaa Viihde. 23.11.2018. Iltalehti. Viitattu 23.11.2018.
  3. a b Laitinen, Kikka: Kari Kuuva 60 vuotta - Elämä Täynnä Rokkia ja Pelargoniaa Selvis-lehti 01/2006. Elvis ry. Viitattu 15.10.2015.
  4. Narrien illat (1970) Elonet. Viitattu 24.11.2018.

Aiheesta muuallaMuokkaa