Wikipedia

Tapani Kansa

suomalainen laulaja

Aarne Tapani Kansa (s. 9. maaliskuuta 1949 Hamina)[2] on suomalainen laulaja. Häntä pidetään ensisijaisesti iskelmälaulajana, mutta hänen tuotantoonsa on sisältynyt hyvin monenlaista materiaalia. Hän on levyttänyt iskelmän lisäksi muun muassa rock and rollia, Eino Leino -laulelmia, diskomusiikkia ja operetteja.[3]

Tapani Kansa
Kansa esiintymässä vuonna 1971.
Kansa esiintymässä vuonna 1971.
Henkilötiedot
Syntynyt9. maaliskuuta 1949 (ikä 75)
Hamina
Ammatti laulaja
Muusikko
Laulukielet suomi
Aktiivisena 1967–2019[1]
Aiheesta muualla
Kotisivut

Lapsuus ja nuoruus

muokkaa

Tapani Kansa syntyi Haminassa työläiskirjailija Ahti Kansan ja Aili-äidin esikoisena. Tapanin ollessa yksivuotias perhe muutti Tavastilan kylään (nykyisessä Kotkassa).[4] Kansalla oli kuusi nuorempaa sisarusta, ja lisäksi samaan talouteen kuuluivat kotitilansa sodassa menettäneet isovanhemmat. Kansa on myöhemmin sanonut, että olosuhteiden myötä hänestä tuli ”aika häiriintynyt lapsi, joka oli täynnä pelkoja ja ahdistusta”. Kansa on uskonut, että lapsuudessa koettu epävarmuus, pelot ja kompleksit tekivät hänestä myöhemmin luonteeltaan särmikkään.[5]

Lapsena Kansa opetteli sopraanoäitinsä opastamana muun muassa Oskar Merikannon ja Georg Malmsténin lauluja. Kymmenvuotiaana Kansa ihaili Jean Sibeliusta ja Toivo Kuulaa. Suurimman vaikutuksen häneen teki virolainen Georg Ots. Teini-iässä Kansa alkoi ottaa laulutunteja.[5]

Ura

muokkaa

Kansa osallistui ensimmäiseen iskelmälaulukilpailuunsa 12-vuotiaana.[3] Hän aloitti lauluopinnot Kotkan musiikkiopistossa 1960-luvun puolivälissä. Värikäs esiintymistyyli toi alusta alkaen myös runsaasti televisiotöitä.

Kansa siirtyi täysipäiväisesti musiikin pariin vuonna 1967, kun tuottaja Jaakko Salo löysi hänet eräästä koelaulutilaisuudesta. Tätä ennen Kansa oli työskennellyt muun muassa varastomiehenä, polttoainemyyjänä sekä apulaisena rautakaupassa. Samana vuonna julkaistut ensimmäiset singlet ”Marianne” ja ”Kauempaa ja kauempaa” eivät olleet suuria menestyksiä.[3]

 
Kansa vuonna 1968.

Kansa teki läpimurtonsa vuonna 1968 käännöskappaleella ”Delilah”. Kappale nousi listaykköseksi, vaikka se oli singlen B-puoli. Singlen A-puolella ollut ”Päättyneet on päivät” nousi neljännelle sijalle.[3] Vuonna 1968 Kansa saavutti myös kaksi muuta listaykköstä: ”Kuljen taas kotiinpäin” (kärjessä kolmen kuukauden ajan)[6] ja ”Käymme yhdessä ain”.[7] Lyhyen ajan sisään julkaistut kolme ykkössingleä tekivät Kansasta suomalaisten tanssilavojen kysytyimpiä artisteja.[6] Keväällä 1969 häntä säesti nimekäs taustayhtye, johon kuuluivat Seppo Keurulainen (kitara), Erik Dannholm (saksofoni), Nacke Johansson (urut), Kicke Bergholm (bassokitara) ja Reino Laine (rummut). Samana vuonna julkaistiin suuret menestyskappaleet ”Ei itketä lauantaina” (sijoitus listalla 5.) ja ”Eloise” (sijoitus 3.).[6]

Kansa saavutti vuonna 1976 suurta menestystä lauluilla ”R-A-K-A-S”, ”Hafanana” ja ”Melina”. Seuraavana vuonna hän levytti albumin Mistä rakkaus alkoi, joka toi yleisön tietoisuuteen entistä popimman Tapani Kansan. Levyllä on muun muassa suomennos Elton Johnin kappaleesta ”Sorry Seems to Be the Hardest Word” eli ”Anteeksi on pyytää vaikeaa”.

1970-luvun loppu toi Kansan konsertteihin rock and rollia ja show-ohjelmistoa. Hittejä olivat muun muassa ”Rokkivaari Hotanen” (alun perin ”Daddy Cool”, esittäjänä Darts) ja ”Kalajoen hiekat” (The Mamas & the Papasin ”California Dreamin’”). ”Veikko Nieminen” toi sanoituksiin yhteiskunnallista tiedostamista uuden aallon hengen mukaisesti.

Kansa opiskeli laulua myös Sibelius-Akatemiassa vuosina 1974–1978, ja hän laajensi 1970-luvun lopulla ohjelmistoaan: Moment Musical -albumilla (1978) yhteistyökumppani oli Heikki Sarmanto, joka sävelsi levylle Eino Leinon lyriikkaa. Toinen levyn artisteista oli Maija Hapuoja.

Kansa oli 1980-luvun taitteessa edelleen suosituimpia suomalaisia poplaulajia.[5] Vuonna 1987 hänlevytti klassikon ”Hopeinen kuu” sekä albumin Betonimylläri, joka sisälsi Lauri Viidan runoja. Seuraavana vuonna oli vuorossa Oskar Merikannon kauneimmat laulut. Albumi Kultaniityt (1994) esitteli käännösversioiden lisäksi myös lauluntekijä Tapani Kansan. Päivä jolloin rakastat -albumilla (1999) Kansa tulkitsi argentiinalaisia tangoja, kun taas Valaistu Ikkuna sisälsi muun muassa suomalaisia elokuvasävelmiä. Albumi Salaisuudessain (2002) oli paluuta ”popimpaan” Kansaan, ja uusi suunnanmuutos tuli taas syksyllä 2004 Tapani Kansan tulkitessa Tapio Rautavaaran lauluja levyllä Tapsa ja Rautavaara.

Kansa on myös esiintynyt teatterissa ja operetissa sekä näytellyt televisiossa. Vuonna 1987 Kansa palkittiin urastaan Erikois-Emmalla[8].

Kansa oli vuonna 2002 mukana Dannyn ja Markku Aron muodostamassa Pojat-kokoonpanossa, joka esitti kolmikon vanhoja hittejä.

Kansa oli ehdolla eduskuntaan vuonna 2003 Helsingin vaalipiirissä SDP:n listalla.[9]

Vuonna 2006 ilmestyi albumi Kulkumies, jolle Kansa teki sanoitukset ja yhdessä Kassu Halosen kanssa sävellykset. Samana vuonna Kansa oli ehdolla Iskelmä-Finlandian saajaksi[10].

Kansa osallistui vuonna 2009 Eurovision laulukilpailun karsintoihin kappaleella ”Rakkautta on, rauhaa ei”.[11]

 
Kansa esiintymässä vuonna 2014.

Kansalle myönnettiin taiteilijaeläke vuonna 2014.[12] Hän lopetti laulamisen vuonna 2019 ja on muutenkin vetäytynyt julkisuudesta.[1]

Yksityiselämä

muokkaa

Kansalla on kolme lasta, joista esikoispoika näyttelijä Tuulikki Kuorikosken kanssa. Myöhemmin hänen avopuolisonsa oli lähes 25 vuoden ajan toimittaja Nina af Enehjelm, jonka kanssa hänellä on tytär ja poika.[4][13][14] He muuttivat erilleen syksyllä 2008.[15] Kansa on asunut Espoon Westendissä.[16] mutta muuttanut sittemmin Kotkaan.

Kansa sairastui 1990-luvun lopulla kaksisuuntaiseen mielialahäiriöön.[5]

Diskografia

muokkaa

Albumit

muokkaa

Kokoelmat

muokkaa
  • Tapani Kansa (1969)
  • Tapani Kansan parhaita (1973)
  • Tapani Kansa Story (1977)
  • Tapani Kansa Story 2 (1977)
  • Parhaat (1985)
  • Lauluja 1967-1986 (1986)
  • Kaunis nainen, 18 suosituinta levytystä (1986)
  • CBS-klassikot (1989)
  • Odotan sinua niin (1990)
  • Kaksi klassikkoa: Mistä rakkaus alkoi / Rokkivaari hotanen (1994)
  • 20 suosikkia: Delilah (1995)
  • Juhlalevy (1997)
  • 20 suosikkia: Päättyneet on päivät (1997)
  • 20 suosikkia: Muuttuvat laulut (1998)
  • Suuret sävelet (2001)
  • Sulle - 30 laulua rakkaudesta (2001)
  • Pojat (Dannyn ja Markku Aron kanssa, 2002)
  • 20 suosikkia: Kultainen nuoruus (2002)
  • 30 suosikkia (2006)
  • 40 unohtumatonta laulua (2006)
  • 40-v. juhlalevy (2007)

Lähteet

muokkaa
  • Latva - Tuunainen: Iskelmän tähtitaivas. 500 suomalaista viihdetaiteilijaa. WSOY, 2004
  • Helmet-verkkokirjasto
  • Nyman, Jake: Onnenpäivät 2. Helsinki: Kustannusosakeyhtiö Tammi, 1995. ISBN 951-31-0573-3

Viitteet

muokkaa
  1. ↑ a b Kerttula, Suvi: Tapani Kansa katosi julkisuudesta – pudotti 10 kiloa: tältä hän näyttää nykyään Ilta-Sanomat. 25.11.2023. Viitattu 25.11.2023.
  2. ↑ Biografia, Tapanikansa.net (arkistoitu 2.6.2008)
  3. ↑ a b c d Nyman 1995, s. 140.
  4. ↑ a b Koppinen, Meri: Kansan ääni. Helsingin Sanomat, 1.9.2018, s. C2.
  5. ↑ a b c d Hartikainen, Ville: Tapani Kansa takavuosien kaahailuistaan ja jättisakoistaan: Minulla ei ollut vaihtoehtoa! Apu.fi. 12.12.2017. Viitattu 10.8.2019.
  6. ↑ a b c Nyman 1995, s. 194.
  7. ↑ Nyman 1995, s. 183.
  8. ↑ Emma-gaala - 1987 (Arkistoitu – Internet Archive)
  9. ↑ Kaleva eduskuntavaalit 2003 kaleva.fi. Viitattu 5.5.2020.
  10. ↑ Viisi ta­voit­te­lee Is­kel­mä-Fin­lan­diaa
  11. ↑ Finnish National Final 2009 natfinals.50webs.com. Viitattu 9.3.2017.
  12. ↑ He saivat taiteilijaeläkkeet - katso lista! 30.6.2014. Ilta-Sanomat. Arkistoitu 8.12.2015. Viitattu 30.6.2014.
  13. ↑ Kerttula, Suvi: Tapani Kansa elää nyt hyvää vaihetta – vielä viisi vuotta sitten hän etsiskeli itseään: ”Siinä oli monenlaista kriisiä” Ilta-Sanomat. 9.9.2018. Viitattu 10.8.2019.
  14. ↑ Tainola, Rita: Tapani Kansa ja Nina af Enehjelm: avoero! Ilta-Sanomat. 29.9.2008. Viitattu 10.8.2019.
  15. ↑ Lehti: Tapani Kansa erosi MTV3. 22.8.2008. Viitattu 10.8.2019.
  16. ↑ 19-vuotias Tapani Kansa asteli huhtikuisena aamuna 1968 Kulttuuritalolle ja antoi kaikkensa verisen kappaleen kanssa – siitä käynnistyi 50 vuoden hieno ura, jonka loppumetrejä on varjostanut tragedia Helsingin Sanomat. 1.9.2018. Viitattu 10.8.2019.

Kirjallisuutta

muokkaa
  • Pouta, Hellevi: Tapani Kansa – Tarinoita laulajan tieltä, Readme.fi, 2023

Aiheesta muualla

muokkaa
Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Tapani_Kansa&oldid=22710005”