Avaa päävalikko

Aarne Tapani Kansa (s. 9. maaliskuuta 1949 Hamina)[1] on suomalainen laulaja. Häntä pidetään ensisijaisesti iskelmälaulajana, mutta hänen tuotantoonsa on sisältynyt hyvin monenlaista materiaalia. Hän on levyttänyt iskelmän lisäksi muun muassa rock and rollia, Eino Leino -laulelmia, diskomusiikkia ja operetteja.[2]

Tapani Kansa
Tapani Kansa esiintymässä vuonna 2001.
Tapani Kansa esiintymässä vuonna 2001.
Henkilötiedot
Syntynyt 9. maaliskuuta 1949 (ikä 70)
Hamina
Ammatti laulaja
Muusikko
Laulukielet suomi
Aktiivisena 1967–
Aiheesta muualla
www.tapanikansa.fi

Lapsuus ja nuoruusMuokkaa

Tapani Kansa syntyi Haminassa työläiskirjailija Ahti Kansan ja Aili-äidin esikoisena. Tapanin ollessa yksivuotias perhe muutti Tavastilan kylään (nykyisessä Kotkassa).[3] Kansalla oli kuusi nuorempaa sisarusta, ja lisäksi samaan talouteen kuuluivat kotitilansa sodassa menettäneet isovanhemmat. Kansa on myöhemmin sanonut, että olosuhteiden myötä hänestä tuli ”aika häiriintynyt lapsi, joka oli täynnä pelkoja ja ahdistusta”. Kansa on uskonut, että lapsuudessa koettu epävarmuus, pelot ja kompleksit tekivät hänestä myöhemmin luonteeltaan särmikkään.[4]

Lapsena Kansa opetteli sopraanoäitinsä opastamana muun muassa Oskar Merikannon ja Georg Malmsténin lauluja. Kymmenvuotiaana Kansa ihaili Jean Sibeliusta ja Toivo Kuulaa. Suurimman vaikutuksen häneen teki virolainen Georg Ots. Teini-iässä Kansa alkoi ottaa laulutunteja.[4]

UraMuokkaa

Tapani Kansa osallistui ensimmäiseen iskelmälaulukilpailuunsa 12-vuotiaana.[2] Hän aloitti lauluopinnot Kotkan musiikkiopistossa 1960-luvun puolivälissä. Värikäs esiintymistyyli toi alusta alkaen myös runsaasti televisiotöitä.

Täysipäiväisesti Kansa siirtyi musiikin pariin vuonna 1967, kun tuottaja Jaakko Salo löysi hänet eräästä koelaulutilaisuudesta. Tätä ennen Kansa oli työskennellyt muun muassa varastomiehenä, polttoainemyyjänä sekä apulaisena rautakaupassa. Samana vuonna 1967 julkaistut ensimmäiset singlet ”Marianne” ja ”Kauempaa ja kauempaa” eivät muodostuneet suuriksi menestyksiksi.[2]

Läpimurto tapahtui seuraavana vuonna 1968 käännöshitillä ”Delilah”, joka nousi listaykköseksi, vaikka oli singlen b-puoli. Singlen a-puolella ollut ”Päättyneet on päivät” nousi neljännelle sijalle.[2] Vuonna 1968 Kansa saavutti myös kaksi muuta ykköshittiä: ”Kuljen taas kotiinpäin” (listaykkönen kolmen kuukauden ajan)[5] ja ”Käymme yhdessä ain”.[6] Lyhyen ajan sisällä julkaistut kolme ykkössingleä tekivät Tapani Kansasta kysytyimpia artisteja suomalaisilla tanssilavoilla.[5] Keväällä 1969 häntä säesti keikoilla nimekäs taustayhtye, johon kuuluivat Seppo Keurulainen (kitara), Danny Dannholm (saksofoni), Nacke Johansson (urut), Kicke Bergholm (bassokitara) ja Reino Laine (rummut). Samana vuonna julkaistiin Kansan suuret hitit ”Ei itketä lauantaina” (sijoitus listalla 5.) ja ”Eloise” (sijoitus 3.).[5]

Vuonna 1976 Tapani Kansa saavutti suurta menestystä lauluilla ”R-A-K-A-S”, ”Hafanana” ja ”Melina”. Seuraavana vuonna hän levytti albumin Mistä rakkaus alkoi, joka toi yleisön tietoisuuteen entistä popimman Tapani Kansan. Levyllä on muun muassa suomennos Elton Johnin kappaleesta ”Sorry Seems to Be the Hardest Word”, suomeksi ”Anteeksi on pyytää vaikeaa”.

1970-luvun loppu toi Kansan konsertteihin rock and rollia ja show-ohjelmistoa. Hittejä olivat muun muassa ”Rokkivaari Hotanen” (alun perin ”Daddy Cool”, esittäjänä Darts) ja ”Kalajoen hiekat” (The Mamas & the Papasin ”California Dreaming”). ”Veikko Nieminen” toi sanoituksiin yhteiskunnallista tiedostamista uuden aallon hengen mukaisesti.

Tapani Kansa opiskeli laulua myös Sibelius-Akatemiassa vuosina 1974–1978, ja hän laajensi 1970-luvun lopulla ohjelmistoaan: Moment Musical -albumin (1978) yhteistyökumppani oli Heikki Sarmanto, joka sävelsi levylle Eino Leinon lyriikkaa. Toinen levyn artisteista oli Maija Hapuoja.

Kansa oli 1980-luvun taitteessa edelleen suosituimpia suomalaisia poplaulajia.[4] Vuonna 1987 Kansa levytti klassikon ”Hopeinen kuu” sekä albumin Betonimylläri, joka sisälsi Lauri Viidan runoja. Vuonna 1988 oli vuorossa Oskar Merikannon kauneimmat laulut. Albumi Kultaniityt (1994) esitteli käännösversioiden lisäksi myös lauluntekijä Tapani Kansan. Päivä jolloin rakastat -albumilla (1999) Kansa tulkitsi argentiinalaisia tangoja, kun taas Valaistu Ikkuna sisälsi muun muassa suomalaisia elokuvasävelmiä. Albumi Salaisuudessain (2002) oli paluuta ”popimpaan” Kansaan, ja uusi suunnanmuutos tuli taas syksyllä 2004 Tapani Kansan tulkitessa Tapio Rautavaaran lauluja levyllä Tapsa ja Rautavaara.

Vuonna 2002 Tapani Kansa oli mukana Dannyn ja Markku Aron muodostamassa Pojat-kokoonpanossa, joka esitti laulajien hittejä 1960-luvulta.

Vuonna 2006 ilmestyi albumi Kulkumies, jolle Kassu Halonen teki yhdessä Tapani Kansan kanssa sävellykset ja Tapani Kansa sanoitukset. Samana vuonna Tapani Kansa oli Iskelmä-Finlandia-ehdokas.

Tapani Kansa on sanoittanut ja säveltänyt omaa tuotantoaan. Lisäksi hän on esiintynyt teatterissa ja operetissa sekä näytellyt televisiossa. Vuonna 1987 artisti palkittiin urastaan Erikois-Emmalla.

Vuonna 2009 Tapani Kansa osallistui Eurovision laulukilpailun karsintoihin kappaleella ”Rakkautta on, rauhaa ei”.[7]

Kansalle myönnettiin taiteilijaeläke vuonna 2014.[8]

YksityiselämäMuokkaa

Kansalla on kolme lasta, joista esikoispoika näyttelijä Tuulikki Kuorikosken kanssa. Myöhemmin hänen avopuolisonsa oli lähes 25 vuoden ajan toimittaja Nina af Enehjelm, jonka kanssa hänellä on tytär ja poika.[3][9][10] He muuttivat erilleen syksyllä 2008.[11] Kansa asuu Espoon Westendissä.[12]

Kansa sairastui 1990-luvun lopulla kaksisuuntaiseen mielialahäiriöön.[4]

DiskografiaMuokkaa

AlbumitMuokkaa

KokoelmatMuokkaa

  • Tapani Kansa (1969)
  • Tapani Kansan parhaita (1973)
  • Tapani Kansa Story (1977)
  • Tapani Kansa Story 2 (1977)
  • Parhaat (1985)
  • Lauluja 1967-1986 (1986)
  • Kaunis nainen, 18 suosituinta levytystä (1986)
  • CBS-klassikot (1989)
  • Odotan sinua niin (1990)
  • Kaksi klassikkoa: Mistä rakkaus alkoi / Rokkivaari hotanen (1994)
  • 20 suosikkia: Delilah (1995)
  • Juhlalevy (1997)
  • 20 suosikkia: Päättyneet on päivät (1997)
  • 20 suosikkia: Muuttuvat laulut (1998)
  • Suuret sävelet (2001)
  • Sulle - 30 laulua rakkaudesta (2001)
  • Pojat (Dannyn ja Markku Aron kanssa, 2002)
  • 20 suosikkia: Kultainen nuoruus (2002)
  • 30 suosikkia (2006)
  • 40 unohtumatonta laulua (2006)
  • 40-v. juhlalevy (2007)

LähteetMuokkaa

  • Latva - Tuunainen: Iskelmän tähtitaivas. 500 suomalaista viihdetaiteilijaa. WSOY, 2004
  • Helmet-verkkokirjasto
  • Nyman, Jake: Onnenpäivät 2. Helsinki: Kustannusosakeyhtiö Tammi, 1995. ISBN 951-31-0573-3.

ViitteetMuokkaa

  1. Biografia, Tapanikansa.net (arkistoitu 2.6.2008)
  2. a b c d Nyman 1995, s. 140.
  3. a b Koppinen, Meri: Kansan ääni. Helsingin Sanomat, 1.9.2018, s. C2.
  4. a b c d Hartikainen, Ville: Tapani Kansa takavuosien kaahailuistaan ja jättisakoistaan: Minulla ei ollut vaihtoehtoa! Apu.fi. 12.12.2017. Viitattu 10.8.2019.
  5. a b c Nyman 1995, s. 194.
  6. Nyman 1995, s. 183.
  7. Finnish National Final 2009 natfinals.50webs.com. Viitattu 9.3.2017.
  8. He saivat taiteilijaeläkkeet - katso lista! 30.6.2014. Ilta-Sanomat. Viitattu 30.6.2014.
  9. Kerttula, Suvi: Tapani Kansa elää nyt hyvää vaihetta – vielä viisi vuotta sitten hän etsiskeli itseään: ”Siinä oli monenlaista kriisiä” Ilta-Sanomat. 9.9.2018. Viitattu 10.8.2019.
  10. Tainola, Rita: Tapani Kansa ja Nina af Enehjelm: avoero! Ilta-Sanomat. 29.9.2008. Viitattu 10.8.2019.
  11. Lehti: Tapani Kansa erosi MTV3. 22.8.2008. Viitattu 10.8.2019.
  12. 19-vuotias Tapani Kansa asteli huhtikuisena aamuna 1968 Kulttuuritalolle ja antoi kaikkensa verisen kappaleen kanssa – siitä käynnistyi 50 vuoden hieno ura, jonka loppumetrejä on varjostanut tragedia Helsingin Sanomat. 1.9.2018. Viitattu 10.8.2019.

Aiheesta muuallaMuokkaa