Luettelo Nobelin fysiikanpalkinnon saaneista

Tämä on luettelo Nobelin fysiikanpalkinnon saaneista henkilöistä. Nobelin fysiikanpalkinto jaetaan vuosittain henkilöille, jotka ovat tehneet kaikkein merkittävimmän löydön tai keksinnön fysiikan alalla. Palkinnonsaajat päättää Ruotsin kuninkaallinen tiedeakatemia, ja palkinnon myöntää Alfred Nobelin testamentilla perustettu Nobel-säätiö. Säätiön sääntöjen mukaan palkinto voidaan jakaa tasan kahdelle eri saavutukselle. Lisäksi yhden aiheen sisällä palkinto voidaan jakaa tasan enimmillään kolmen henkilön kesken, kuitenkin niin että kerralla palkittavien henkilöiden kokonaismäärä on korkeintaan kolme.

Nobelin fysiikan- ja kemianpalkintojen mitalien kääntöpuoli

Jos yksikään ehdotetuista töistä ei ole tiedeakatemian mielestä riittävän merkittävä, palkintoraha säästetään ja kyseisen vuoden palkinto voidaan jakaa seuraavana vuonna. Esimerkiksi Albert Einsteinin vuoden 1921 palkinto myönnettiin vasta vuonna 1922. Myös vuosien 1914, 1918, 1924, 1925, 1928, 1932 ja 1943 palkinnot jaettiin vuoden myöhässä. Jos seuraavanakaan vuonna ei löydy riittävän hyvää ehdokasta, palkintoa ei jaeta lainkaan ja palkintosumma rahastoidaan. Palkintoa ei jaettu ensimmäisen maailmansodan aikana vuonna 1916, vuosina 1931 ja 1934 eikä myöskään toisen maailmansodan aikana vuosina 1940–1942.

John Bardeen on ainoa henkilö, joka on voittanut Nobelin fysiikanpalkinnon kahdesti, vuosina 1956 ja 1972. Myös Marie Curie on voittanut kaksi Nobelin palkintoa, fysiikanpalkinnon vuonna 1903 ja kemianpalkinnon vuonna 1911. Viisi naista on voittanut Nobelin fysiikanpalkinnon: Marie Curie, Maria Goeppert-Mayer (1963), Donna Strickland (2018), Andrea Ghez (2020) ja Anne L'Huillier (2023).

Palkinnonsaajat

Alla oleva luettelo on kronologinen lista Nobelin fysiikanpalkinnon saajista. Palkinnonsaajien nimet on esitetty pääosin NobelPrize.org-sivuston henkilösivuillaan käyttämän lyhyen mallin mukaisesti. Sarakkeeseen Maa on merkitty palkinnonsaajan kansallisuudet palkinnon myöntöhetkellä. Perustelu on Nobel-komitean palkinnon perusteluksi esittämä lyhyt sitaatti. Nobel-komitea perustelee palkintoja monisanaisemmin palkintopuheissaan ja lehdistötiedotteissaan, ja niissä esiintyneitä keskeisiä aiheita on lueteltu joidenkin palkintojen aiheen selventämiseksi sitaatin jälkeen.

1900-luku

Vuosi	Palkinnonsaaja		Maa	Perustelut
1901		Wilhelm Conrad Röntgen (1845–1923)	Saksa	”mukaansa nimettyjen säteiden löytämisestä” (röntgensäteet)
1902		Hendrik A. Lorentz (1853–1928)	Alankomaat	”tutkimuksista, jotka koskevat magnetismin vaikutusta säteilyilmiöihin” (Zeemanin ilmiö)
		Pieter Zeeman (1865–1943)
1903		Henri Becquerel (1852–1908)	Ranska	”spontaanin radioaktiivisuuden löytämisestä”
		Pierre Curie (1859–1906)		”yhteisistä tutkimuksistaan, jotka koskevat professori Henri Becquerelin löytämiä säteilyilmiöitä” (poloniumin ja radiumin löytäminen)
		Marie Curie (1867–1934)	Puola  Ranska
1904		Lordi Rayleigh (1842–1919)	Britannia	”kaasujen tiheyksiä koskevista tutkimuksistaan, sekä argonin löytämisestä näiden tutkimusten yhteydessä”
1905		Philipp Lenard (1862–1947)	Itävalta-Unkari	”katodisäteisiin liittyvistä töistään”
1906		J.J. Thomson (1856–1940)	Britannia	”kaasujen sähkönjohtavuuteen liittyvien tutkimustensa teoreettisista ja kokeellisista ansioista” (elektronin löytämisestä)
1907		Albert A. Michelson (1852–1931)	Yhdysvallat	”optisista tarkkuusinstrumenteistaan sekä niiden avulla suoritetuista spektroskopisista ja metrologisista tutkimuksista” (Michelsonin interferometri)
1908		Gabriel Lippmann (1845–1921)	Ranska	”interferenssiin perustuvan värivalokuvausmenetelmän kehittämisestä” (Lippmannin menetelmä)
1909		Guglielmo Marconi (1874–1937)	Italia	”tunnustuksena osuudestaan langattoman lennättimen kehittämisessä”
		Ferdinand Braun (1850–1918)	Saksa

1910-luku

Vuosi	Palkinnonsaaja		Maa	Perustelut
1910		Johannes Diderik van der Waals (1837–1923)	Alankomaat	”työstä kaasujen ja nesteiden tilanyhtälön parissa” (van der Waalsin yhtälö)
1911		Wilhelm Wien (1864–1928)	Saksa	”lämpösäteilyn lakeihin liittyvistä löydöistä” (Wienin siirtymälaki)
1912		Gustaf Dalén (1869–1937)	Ruotsi	”majakoiden ja poijujen valaisemiseen käytettävän kaasuventtiilin automaattisen säätelyjärjestelmän keksimisestä” (aurinkoventtiili)
1913		Heike Kamerlingh Onnes (1853–1926)	Alankomaat	”aineen ominaisuuksien tutkimisesta matalissa lämpötiloissa, mikä johti muun muassa heliumin nesteyttämiseen” (kylmäfysiikka, suprajohtavuuden löytäminen)
1914		Max von Laue (1879–1960) palkinto myönnettiin 1915	Saksa	”kiteistä tapahtuvan röntgensäteiden diffraktion keksimisestä”
1915		William Bragg (1862–1942)	Britannia	”röntgensäteisiin perustuvan kiderakenteiden analyysin kehittämisestä” (röntgenkristallografia)
		Lawrence Bragg (1890–1971)	Britannia
1916	Ei jaettu, palkintosumma rahastoitiin
1917		Charles Glover Barkla (1877–1944) palkinto myönnettiin 1918	Britannia	”alkuaineiden karakteristisen röntgensäteilyn löytämisestä”
1918		Max Planck (1858–1947) palkinto myönnettiin 1919	Saksa	”tunnustuksena palveluksistaan, jotka hän on tehnyt fysiikan edistämiseksi keksimällä energiakvantin” (Planckin laki, kvantittuminen)
1919		Johannes Stark (1874–1957)	Saksa	”kanavasäteiden Doppler-ilmiön, sekä sähkökentän aikaansaaman spektriviivojen jakaantumisen havaitsemisesta” (Starkin ilmiö)

1920-luku

Vuosi	Palkinnonsaaja		Maa	Perustelut
1920		Charles Édouard Guillaume (1861–1938)	Sveitsi	”tarkkuusmittauksissa hyödynnettävien nikkeli-teräs-seosten anomalioiden keksimisestä” (invar)
1921		Albert Einstein (1879–1955) palkinto myönnettiin 1922	Sveitsi  Saksa	”teoreettisen fysiikan hyväksi tekemistään palveluksista, ja erityisesti valosähköistä ilmiötä koskevan lain keksimisestä”
1922		Niels Bohr (1885–1962)	Tanska	”atomien rakennetta ja niiden tuottamaa säteilyä koskevista tutkimuksista” (Bohrin atomimalli)
1923		Robert A. Millikan (1868–1953)	Yhdysvallat	”työstään sähköisen alkeisvarauksen ja valosähköisen ilmiön parissa”
1924		Manne Siegbahn (1886–1978) palkinto myönnettiin 1925	Ruotsi	”löydöistään ja tutkimuksestaan röntgenspektroskopian saralla”
1925		James Franck (1882–1964) palkinto myönnettiin 1926	Saksa	”elektronien ja atomien välisiä törmäyksiä hallitsevien lakien löytämisestä” (Franckin ja Hertzin koe)
		Gustav Hertz (1887–1975) palkinto myönnettiin 1926
1926		Jean Baptiste Perrin (1870–1942)	Ranska	”työstään aineen epäjatkuvan rakenteen parissa ja erityisesti sedimentaatiotasapainon keksimisestä” (Brownin liike)
1927		Arthur H. Compton (1892–1962)	Yhdysvallat	”mukaansa nimetyn ilmiön löytämisestä” (Comptonin ilmiö)
		C.T.R. Wilson (1869–1959)	Britannia	”menetelmästään, jolla voidaan tehdä sähköisesti varatut hiukkaset näkyviksi höyryn tiivistymisen kautta” (Wilsonin sumukammio)
1928		Owen Willans Richardson (1879–1959) palkinto myönnettiin 1929	Britannia	”työstään termionisen ilmiön parissa ja erityisesti mukaansa nimetyn lain keksimisestä”
1929		Louis de Broglie (1892–1987)	Ranska	”elektronin aaltoluonteen löytämisestä” (aalto-hiukkasdualismi, de Broglien aalto)

1930-luku

Vuosi	Palkinnonsaaja		Maa	Perustelut
1930		Sir Chandrasekhara Venkata Raman (1888–1970)	Intia	”valon siroamista koskevista töistään ja mukaansa nimetyn ilmiön löytämisestä” (Ramansironta)
1931	Ei jaettu, palkintosumma rahastoitiin
1932		Werner Heisenberg (1901–1976) palkinto myönnettiin 1933	Saksa	”kvanttimekaniikan luomisesta, mikä on johtanut muun muassa vedyn allotrooppisten muotojen löytymiseen”
1933		Erwin Schrödinger (1887–1961)	Itävalta	”uusien hedelmällisten atomiteorian muotojen keksimisestä” (Schrödingerin ja Diracin yhtälöt)
		Paul Dirac (1902–1984)	Britannia
1934	Ei jaettu, palkintosumma rahastoitiin (1/3 päärahastoon, 2/3 tälle palkinnolle)
1935		James Chadwick (1891–1974)	Britannia	”neutronin havaitsemisesta”
1936		Victor F. Hess (1883–1964)	Itävalta	”kosmisen säteilyn havaitsemisesta”
		Carl David Anderson (1905–1991)	Yhdysvallat	”positronin havaitsemisesta”
1937		Clinton Davisson (1881–1958)	Yhdysvallat	”kiteistä tapahtuvan elektronidiffraktion kokeellisesta havaitsemisesta”
		George Paget Thomson (1892–1975)	Britannia
1938		Enrico Fermi (1901–1954)	Italia	”kokeistaan jotka osoittavat neutronisäteilyn tuottamien uusien radioaktiivisten alkuaineiden olemassaolon, sekä hitaiden neutroneiden aikaansaaman ydinreaktion löytämisestä” (ausenium ja hesperium, neutroniaktivointi)
1939		Ernest Lawrence (1901–1958)	Yhdysvallat	”syklotronin keksimisestä ja kehittämisestä sekä sillä saaduista tuloksista, erityisesti keinotekoisiin radioaktiivisiin alkuaineisiin liittyen”

1940-luku

Vuosi	Palkinnonsaaja		Maa	Perustelut
1940– 1942	Ei jaettu, palkintosumma rahastoitiin (1/3 päärahastoon, 2/3 tälle palkinnolle)
1943		Otto Stern (1888–1969) palkinto myönnettiin 1944	Yhdysvallat	”osuudestaan molekyylisädemenetelmän kehittämisessä sekä protonin magneettimomentin määrittämisestä” (Sternin-Gerlachin koe, elektronin ja atomiytimen spin)
1944		Isidor Isaac Rabi (1898–1988)	Yhdysvallat	”atomiytimien magneettisten ominaisuuksien tutkimiseen käytetystä resonanssimetodistaan” (ydinmagneettinen resonanssi)
1945		Wolfgang Pauli (1900–1958)	Itävalta	”Paulin kieltosäännön keksimisestä”
1946		Percy W. Bridgman (1882–1961)	Yhdysvallat	”äärimmäisen korkean paineen luomiseen kykenevän laitteiston kehittämisestä, ja sen avulla tehdyistä löydöistä korkeapainefysiikan alalla”
1947		Edward V. Appleton (1892–1965)	Britannia	”yläilmakehän fysiikkaa koskevista tutkimuksista, ja erityisesti niin sanotun Appletonin kerroksen löytämisestä”
1948		Patrick M.S. Blackett (1897–1974)	Britannia	”Wilsonin sumukammiomenetelmän kehittämisestä ja sen avulla tehdyistä löydöistä ydinfysiikan ja kosmisen säteilyn saralla”
1949		Hideki Yukawa (1907–1981)	Japani	”mesonien olemassaolon ennustamisesta ydinvoimia käsittelevän teoreettisen työn pohjalta”

1950-luku

Vuosi	Palkinnonsaaja		Maa	Perustelut
1950		Cecil Powell (1903–1969)	Britannia	”ydinreaktioiden tutkimiseen käytetyn valokuvamenetelmän kehittämisestä ja sen avulla tehdyistä mesoneihin liittyvistä löydöistä"
1951		John Cockcroft (1897–1967)	Britannia	”uraauurtavasta työstä keinotekoisesti kiihdytettyjen atomaaristen hiukkasten aikaansaaman atomiydinten transmutaation parissa”
		Ernest T.S. Walton (1903–1995)	Irlanti
1952		Felix Bloch (1905–1983)	Sveitsi  Yhdysvallat	”uusien menetelmien kehittämisestä atomiytimien magnetismin mittaamiseksi, ja niihin liittyvistä löydöistä” (ydinmagneettinen resonanssispektroskopia)
		E. M. Purcell (1912–1997)	Yhdysvallat
1953		Frits Zernike (1888–1966)	Alankomaat	”vaihekontrastimenetelmän ja vaihekontrastimikroskoopin keksimisestä”
1954		Max Born (1882–1970)	Saksan liittotasavalta  Britannia	”perustavanlaatuisista kvanttimekaniikkaa koskevista tutkimuksistaan, erityisesti aaltofunktion tilastollisesta tulkinnasta”
		Walther Bothe (1891–1957)	Saksan liittotasavalta	”koinsidenssimenetelmästä ja sen avulla tehdyistä löydöistä”
1955		Willis E. Lamb (1913–2008)	Yhdysvallat	”vedyn spektrin hienorakennetta koskevista löydöistä” (Lambin siirtymä)
		Polykarp Kusch (1911–1993)		”elektronin magneettimomentin tarkasta määrittämisestä” (anomaalinen magneettimomentti)
1956		William B. Shockley (1910–1989)	Yhdysvallat	”tutkimuksistaan puolijohteiden parissa ja transistori-ilmiön löytämisestä”
		John Bardeen (1908–1991)
		Walter H. Brattain (1902–1987)
1957		Chen Ning Yang (s. 1922)	Kiinan tasavalta	”niin kutsuttujen pariteettilakien syväluotaavasta tarkastelusta, joka on johtanut merkittäviin alkeishiukkasia koskeviin löytöihin”
		Tsung-Dao Lee (s. 1926)
1958		Pavel Tšerenkov (1904–1990)	Neuvostoliitto	”Tšerenkovin ilmiön löytämisestä ja tulkitsemisesta”
		Ilja Frank (1908–1990)
		Igor Tamm (1895–1971)
1959		Emilio Segrè (1905–1989)	Yhdysvallat	”antiprotonin havaitsemisesta”
		Owen Chamberlain (1920–2006)

1960-luku

Vuosi	Palkinnonsaaja		Maa	Perustelut
1960		Donald A. Glaser (1926–2013)	Yhdysvallat	”kuplakammion keksimisestä”
1961		Robert Hofstadter (1915–1990)	Yhdysvallat	”uraauurtavista tutkimuksistaan, jotka koskevat elektronien sirontaa atomiytimistä, ja niiden avulla tehdyistä nukleonien rakennetta koskevista löydöistä”
		Rudolf Mössbauer (1929–2011)	Saksan liittotasavalta	”tutkimuksistaan, jotka liittyvät gammasäteilyn resonanssiabsorptioon, sekä nimeään kantavan ilmiön löytämisestä” (Mössbauerin ilmiö)
1962		Lev Landau (1908–1968)	Neuvostoliitto	”uraauurtavista tiivistä ainetta, ja etenkin nestemäistä heliumia koskevista teorioistaan” (ferminesteteoria, supranesteiden teoria)
1963		Eugene Wigner (1902–1995)	Yhdysvallat	”atomiydintä ja alkeishiukkasia koskevan teorian kehittämisestä, erityisesti perustavanlaatuisten symmetriaperiaatteiden keksimisestä ja soveltamisesta”
		Maria Goeppert-Mayer (1906–1972)		”atomiytimen kuorirakennetta koskevista löydöistään”
		J. Hans D. Jensen (1907–1973)	Saksan liittotasavalta
1964		Charles H. Townes (1915–2015)	Yhdysvallat	”kvanttielektroniikan alalla tehdystä perustavanlaatuisesta työstä, joka on johtanut maser–laser-periaatteella toimivien oskillaattorien ja vahvistimien valmistamiseen” (laserin kehittämisestä)
		Nikolai G. Basov (1922–2001)	Neuvostoliitto
		Aleksandr M. Prohorov (1916–2002)
1965		Shin’ichirō Tomonaga (1906–1979)	Japani	”perustavanlaatuisista kvanttisähködynamiikkaa käsittelevistä töistään, joilla on syvällisiä seurauksia alkeishiukkasten fysiikan kannalta”
		Julian Schwinger (1918–1994)	Yhdysvallat
		Richard Feynman (1918–1988)
1966		Alfred Kastler (1902–1984)	Ranska	”atomien radiotaajuuksisten resonanssien tutkimiseen käytettävien optisten menetelmien keksimisestä ja kehittämisestä” (optinen pumppaus)
1967		Hans Bethe (1906–2005)	Yhdysvallat	”osuudestaan ydinreaktioiden teorian kehittämisessä, erityisesti tähtien energianmuodostusta koskevista löydöistään”
1968		Luis Alvarez (1911–1988)	Yhdysvallat	”ratkaisevasta panoksestaan alkeishiukkasfysiikkaan, erityisesti useiden resonanssitilojen löytämisestä, minkä mahdollisti hänen kehittämänsä vetykuplakammiota ja data-analyysiä hyödyntävä menetelmä”
1969		Murray Gell-Mann (1929–2019)	Yhdysvallat	”osuudestaan ja löydöistään alkeishiukkasten luokitteluun ja niiden välisiin vuorovaikutuksiin liittyen” (kvarkkimalli)

1970-luku

Vuosi	Palkinnonsaaja		Maa	Perustelut
1970		Hannes Alfvén (1908–1995)	Ruotsi	”magnetohydrodynamiikkaa koskevasta perustavanlaatuisesta työstä ja löydöistä, joilla on hedelmällisiä sovelluksia plasmafysiikan eri osa-alueilla”
		Louis Néel (1904–2000)	Ranska	”antiferromagnetismia ja ferrimagnetismia koskevasta perustavanlaatuisesta työstä ja löydöistä, jotka ovat johtaneet merkittäviin sovellutuksiin kiinteän olomuodon fysiikan alalla”
1971		Dennis Gabor (1900–1979)	Britannia	”holografisen menetelmän keksimisestä ja kehittämisestä”
1972		John Bardeen (1908–1991)	Yhdysvallat	”yhdessä kehittämästään suprajohtavuuden teoriasta, joka tunnetaan nimellä BCS-teoria”
		Leon N. Cooper (s. 1930)
		Robert Schrieffer (1931–2019)
1973		Leo Esaki (s. 1925)	Japani	”kokeellisista löydöistään koskien tunnelointia puolijohteisiin ja suprajohteisiin, tässä järjestyksessä” (tunnelidiodi, suprajohteiden energia-aukko)
		Ivar Giaever (s. 1929)	Norja  Yhdysvallat
		Brian D. Josephson (s. 1940)	Britannia	”tunneliliitoksen läpi kulkevaan supravirtaan liittyvistä teoreettisista ennusteistaan, erityisesti koskien Josephsonin ilmiöinä tunnettuja ilmiöitä”
1974		Martin Ryle (1918–1984)	Britannia	”uraauurtavista tutkimuksistaan radioastrofysiikan parissa: Rylelle havainnoistaan ja keksinnöistään, erityisesti aukkosynteesitekniikasta, ja Hewishille ratkaisevasta roolistaan pulsarien löytämisessä”
		Antony Hewish (1924–2021)
1975		Aage N. Bohr (1922–2009)	Tanska	”atomiytimen kollektiivisen liikkeen ja hiukkasten liikkeen välisen yhteyden keksimisestä, ja siihen perustuvan atomiytimen rakennetta koskevan teorian kehittämisestä” (deformoitu kuorimalli)
		Ben R. Mottelson (1926–2022)	Tanska
		James Rainwater (1917–1986)	Yhdysvallat
1976		Burton Richter (1931–2018)	Yhdysvallat	”uraauurtavasta työstään uudentyyppisen raskaan alkeishiukkasen löytämisessä” (J/ψ-mesoni, lumokvarkki)
		Samuel C.C. Ting (s. 1936)
1977		Philip W. Anderson (1923–2020)	Yhdysvallat	”magneettisten ja epäjärjestyneiden järjestelmien elektronirakenteen perustavanlaatuisista teoreettisista tutkimuksista” (mm. Andersonin lokalisaatio, Mott-eriste, ligandikenttäteoria)
		Sir Nevill F. Mott (1905–1996)	Britannia
		John H. Van Vleck (1899–1980)	Yhdysvallat
1978		Pjotr Kapitsa (1894–1984)	Neuvostoliitto	”keksinnöistään ja löydöistään kylmäfysiikan alalla”
		Arno Penzias (s. 1933)	Yhdysvallat	”kosmisen taustasäteilyn löytämisestä”
		Robert Woodrow Wilson (s. 1936)
1979		Sheldon Glashow (s. 1932)	Yhdysvallat	”osuudestaan alkeishiukkasten välisen sähköisen ja heikon vuorovaikutuksen yhtenäisteorian kehittämisessä, mukaan lukien myös heikon neutraalin virran ennustaminen” (sähköheikko vuorovaikutus)
		Abdus Salam (1926–1996)	Pakistan
		Steven Weinberg (1933–2021)	Yhdysvallat

1980-luku

Vuosi	Palkinnonsaaja		Maa	Perustelut
1980		James Cronin (1931–2016)	Yhdysvallat	”perusluonteiseen symmetriaperiaatteeseen liittyvien poikkeusten havaitsemisesta K-mesonien hajoamisprosesseissa” (CP-rikko)
		Val Fitch (1923–2015)
1981		Nicolaas Bloembergen (1920–2017)	Yhdysvallat	”osuudestaan laserspektroskopian kehittämisessä”
		Arthur L. Schawlow (1921–1999)
		Kai M. Siegbahn (1918–2007)	Ruotsi	”osuudestaan korkearesoluutioisen elektronispektroskopian kehittämisessä”
1982		Kenneth G. Wilson (1936–2013)	Yhdysvallat	”kehittämästään faasitransitioihin liittyvästä kriittisten ilmiöiden teoriasta” (renormalisaatioryhmä)
1983		Subrahmanyan Chandrasekhar (1910–1995)	Intia  Yhdysvallat	”tähtien rakenteen ja evoluution kannalta keskeisten fysikaalisten prosessien teoreettisesta tutkimuksesta”
		William A. Fowler (1911–1995)	Britannia	”maailmankaikkeuden alkuaineiden muodostumisen kannalta tärkeiden ydinreaktioiden teoreettisesta ja kokeellista tutkimuksista”
1984		Carlo Rubbia (s. 1934)	Italia	”ratkaisevasta osuudestaan laajassa projektissa, joka johti W- ja Z-bosonien, heikon vuorovaikutuksen välittäjähiukkasten, löytämiseen”
		Simon van der Meer (1925–2011)	Alankomaat
1985		Klaus von Klitzing (s. 1943)	Saksan liittotasavalta	”kvantittuneen Hallin ilmiön löytämisestä”
1986		Ernst August Friedrich Ruska (1906–1988)	Saksan liittotasavalta	”perustavanlaatuisesta työstään elektronioptiikan parissa, sekä ensimmäisen elektronimikroskoopin suunnittelemisesta”
		Gerd Binnig (s. 1947)		”pyyhkäisytunnelointimikroskoopin suunnittelemisesta”
		Heinrich Rohrer (1933–2013)	Sveitsi
1987		J. Georg Bednorz (s. 1950)	Saksan liittotasavalta	”tärkeästä läpimurrostaan keraamisten materiaalien suprajohtavuuden löytämisessä” (korkean lämpötilan suprajohtavuus)
		K. Alex Müller (1927–2023)	Sveitsi
1988		Leon M. Lederman (1922–2018)	Yhdysvallat	”neutriinosädemenetelmästä ja leptonien dupletti-rakenteen osoittamisesta myonin neutriinon havaitsemisen kautta”
		Melvin Schwartz (1932–2006)
		Jack Steinberger (1921–2020)
1989		Norman F. Ramsey (1915–2011)	Yhdysvallat	”erotettujen värähtelykenttien menetelmän keksimisestä ja sen käyttämisestä vety-maserissa ja muissa atomikelloissa”
		Hans G. Dehmelt (1922–2017)		”ioniloukkutekniikan kehittämisestä”
		Wolfgang Paul (1913–1993)	Saksan liittotasavalta

1990-luku

Vuosi	Palkinnonsaaja		Maa	Perustelut
1990		Jerome I. Friedman (s. 1930)	Yhdysvallat	”elektronien sekä protonien tai sidottujen neutronien välistä syvää epäelastista sirontaa käsittelevistä tutkimuksista, jotka ovat olleet olennaisen tärkeitä hiukkasfysiikan kvarkkimallin kehityksessä”
		Henry W. Kendall (1926–1999)
		Richard E. Taylor (1929–2018)	Kanada
1991		Pierre-Gilles de Gennes (1932–2007)	Ranska	”löydöstään, että menetelmät, jotka on kehitetty kuvaamaan yksinkertaisten systeemien järjestysilmiöitä, voidaan yleistää koskemaan monimutkaisempia systeemeitä, erityisesti nestekiteitä ja polymeerejä”
1992		Georges Charpak (1924–2010)	Ranska	”hiukkasilmaisimien, erityisesti monijohtoisen verrannollisuuskammion, kehittämisestä”
1993		Russell A. Hulse (s. 1950)	Yhdysvallat	”uudentyyppisen pulsarin löytämisestä, mikä on avannut uusia mahdollisuuksia gravitaation tutkimiseksi (Hulsen-Taylorin pulsari)
		Joseph H. Taylor Jr. (s. 1941)
1994		Bertram N. Brockhouse (1918–2003)	Kanada	”neutronispektroskopian kehittämisestä”	”uraauurtavasta työstä tiiviin aineen tutkimuksissa käytettävien neutronisirontatekniikoiden kehittämisessä”
		Clifford G. Shull (1915–2001)	Yhdysvallat	”neutronidiffraktiotekniikan kehittämisestä”
1995		Martin L. Perl (1927–2014)	Yhdysvallat	”tau-leptonin havaitsemisesta”	”uraauurtavasta kokeellisesta panoksesta leptonifysiikkaan”
		Frederick Reines (1918–1998)		”neutriinon havaitsemisesta”
1996		David M. Lee (s. 1931)	Yhdysvallat	”helium-3:n suprajuoksevuuden löytämisestä”
		Douglas D. Osheroff (s. 1945)
		Robert C. Richardson (1937–2013)
1997		Steven Chu (s. 1948)	Yhdysvallat	”laservalolla tehtävään atomien jäähdyttämiseen ja loukuttamiseen käytettävän menetelmän kehittämisestä” (laserjäähdytys)
		Claude Cohen-Tannoudji (s. 1933)	Ranska
		William D. Phillips (s. 1948)	Yhdysvallat
1998		Robert B. Laughlin (s. 1950)	Yhdysvallat	”uudenlaisen kvanttinesteen, jonka viritykset ovat murtolukuvarautuneita, löytämisestä” (murtokvantittunut Hallin ilmiö)
		Horst L. Störmer (s. 1949)	Saksa
		Daniel C. Tsui (s. 1939)	Yhdysvallat
1999		Gerardus 't Hooft (s. 1946)	Alankomaat	”fysiikan sähköheikkojen vuorovaikutusten kvanttirakenteen valaisemisesta” (ei-abelisten mittateorioiden renormalisaatio)
		Martinus J. G. Veltman (1931–2021)

2000-luku

Vuosi	Palkinnonsaaja		Maa	Perustelut
2000		Žores I. Alfjorov (1930–2019)	Venäjä	”suurnopeus- ja optoelektroniikassa käytettävien puolijohde-heterorakenteiden kehittämisestä”	”perustavanlaatuisesta työstä tieto- ja viestintäteknologian parissa”
		Herbert Kroemer (s. 1928)	Saksa
		Jack Kilby (1923–2005)	Yhdysvallat	”osuudestaan mikropiirin keksimisessä”
2001		Eric A. Cornell (s. 1961)	Yhdysvallat	”harvoissa alkaliatomikaasuissa aikaansaadusta Bosen–Einsteinin kondensaatiosta, sekä varhaisesta perustavanlaatuisesta työstä kondensaattien ominaisuuksien parissa”
		Wolfgang Ketterle (s. 1957)	Saksa
		Carl E. Wieman (s. 1951)	Yhdysvallat
2002		Raymond Davis Jr. (1914–2006)	Yhdysvallat	”uraauurtavasta työstä astrofysiikan alalla, erityisesti kosmisten neutriinojen havaitsemisesta
		Masatoshi Koshiba (1926–2020)	Japani
		Riccardo Giacconi (1931–2018)	Yhdysvallat	”astrofysiikan alalla tehdystä uraauurtavasta työstä, joka johti kosmisten röntgenkohteiden havaitsemiseen” (röntgentähtitiede)
2003		Aleksei Abrikosov (1928–2017)	Venäjä  Yhdysvallat	”uraauurtavista töistään koskien suprajohteiden ja supranesteiden teoriaa”
		Vitali L. Ginzburg (1916–2009)	Venäjä
		Anthony J. Leggett (s. 1938)	Britannia
2004		David J. Gross (s. 1941)	Yhdysvallat	”vahvan vuorovaikutuksen teoriassa ilmenevän asymptoottisen vapauden löytämisestä”
		H. David Politzer (s. 1949)
		Frank Wilczek (s. 1951)
2005		Roy J. Glauber (1925–2018)	Yhdysvallat	”osuudestaan optisen koherenssin kvanttimekaanisen teorian kehittämisessä” (kvanttioptiikka)
		John L. Hall (s. 1934)		”osuudestaan laserpohjaisen tarkkuusspektroskopian kehittämisessä, mikä käsittää myös optisen taajuuskampatekniikan”
		Theodor W. Hänsch (s. 1941)	Saksa
2006		John C. Mather (s. 1946)	Yhdysvallat	”kosmisen taustasäteilyn anisotropian ja sen mustan kappaleen säteilyä vastaavan muodon havaitsemisesta”
		George F. Smoot (s. 1945)
2007		Albert Fert (s. 1938)	Ranska	”valtavan magnetoresistanssin löytämisestä”
		Peter Grünberg (1939–2018)	Saksa
2008		Yōichirō Nambu (1921–2015)	Yhdysvallat	”hiukkasfysiikassa ilmenevän spontaanin symmetriarikon mekanismin löytämisestä” (Nambun–Jona-Lasinion malli)
		Makoto Kobayashi (s. 1944)	Japani	”rikkoutuneen symmetrian alkuperän löytämisestä, mikä ennustaa ainakin kolmen kvarkkiperheen olemassaolon” (CP-rikko, Cabibbo–Kobayashi–Maskawa-matriisi)
		Toshihide Maskawa (1940–2021)
2009		Charles K. Kao (1933–2018)	Britannia  Yhdysvallat	”uraauurtavista saavutuksistaan koskien valon etenemistä tiedonsiirtoon käytetyissä optisissa kuiduissa”
		Willard S. Boyle (1924–2011)	Kanada  Yhdysvallat	”puolijohteisiin perustuvan kuvantamispiirin, CCD-kennon, kehittämisestä”
		George E. Smith (s. 1930)	Yhdysvallat

2010-luku

Vuosi	Palkinnonsaaja		Maa	Perustelut
2010		Andre Geim (s. 1958)	Alankomaat	”uraauurtavista kokeista kaksiulotteiseen materiaalin, grafeenin, parissa”
		Konstantin Novoselov (s. 1974)	Venäjä  Britannia
2011		Saul Perlmutter (s. 1959)	Yhdysvallat	”maailmankaikkeuden kiihtyvää laajenemista koskevasta löydöstä, joka tehtiin kaukaisia supernovia havainnoimalla”
		Adam G. Riess (s. 1969)
		Brian P. Schmidt (s. 1967)	Australia  Yhdysvallat
2012		Serge Haroche (s. 1944)	Ranska	”uraauurtavista kokeellisista menetelmistä, jotka mahdollistavat yksittäisten kvanttisysteemien mittaamisen ja käsittelemisen” (kaviteetti-QED)
		David J. Wineland (s. 1944)	Yhdysvallat
2013		François Englert (s. 1932)	Belgia	”atomia pienempien hiukkasten massan alkuperää valaisevan mekanismin – joka sai kokeellisen vahvistuksen, kun sen ennustama alkeishiukkanen havaittiin CERNin LHC-kiihdyttimen ATLAS- ja CMS-kokeissa – löytämisestä” (Higgsin bosoni)
		Peter W. Higgs (s. 1929)	Britannia
2014		Isamu Akasaki (1929–2021)	Japani	”tehokkaiden sinisten LEDien keksimisestä, mikä on mahdollistanut kirkkaiden ja energiatehokkaiden valkoisten valonlähteiden kehittämisen”
		Hiroshi Amano (s. 1960)
		Shūji Nakamura (s. 1954)	Yhdysvallat
2015		Takaaki Kajita	Japani	”neutriino-oskillaatioiden havaitsemisesta, mikä osoittaa että neutriinoilla on massa”
		Arthur B. McDonald (s. 1959)	Kanada
2016		David J. Thouless (1934–2019)	Britannia	”topologisten faasimuutosten ja topologisten aineen olomuotojen teoreettisesta löytämisestä”
		F. Duncan M. Haldane (s. 1951)
		J. Michael Kosterlitz (s. 1943)	Britannia
2017		Rainer Weiss (s. 1932)	Yhdysvallat  Saksa	”ratkaisevista panoksistaan LIGO-havaintolaitteiston suunnittelussa ja gravitaatioaaltojen havaitsemisessa”
		Barry C. Barish (s. 1936)	Yhdysvallat
		Kip S. Thorne (s. 1940)
2018		Arthur Ashkin (1922–2020)	Yhdysvallat	”optisista pinseteistä ja niiden soveltamisesta biologisiin systeemeihin”	”uraauurtavista keksinnöistä laserfysiikan alalla”
		Gérard Mourou (s. 1944)	Ranska	”menetelmästä, jonka avulla voidaan tuottaa voimakkaita ultralyhyitä optisia pulsseja”
		Donna Strickland (s. 1959)	Kanada
2019		James Peebles (s. 1935)	Yhdysvallat	”teoreettisista löydöistä fysikaalisen kosmologian alalla”	”työstä, joka auttaa ymmärtämään maailmankaikkeuden kehitystä ja Maan paikkaa kosmoksessa”
		Michel Mayor (s. 1942)	Sveitsi	”Auringon tyyppistä tähteä kiertävän eksoplaneetan löytämisestä” (51 Pegasi b)
		Didier Queloz (s. 1966)

2020-luku

Vuosi	Palkinnonsaaja		Maa	Perustelut
2020		Roger Penrose (s. 1931)	Britannia	”havainnosta, että mustien aukkojen muodostuminen on yleisen suhteellisuusteorian robusti ennuste”
		Reinhard Genzel (s. 1952)	Saksa	”Linnunradan keskellä sijaitsevan supermassiivisen kompaktin objektin havaitsemisesta” (Sagittarius A*)
		Andrea Ghez (s. 1965)	Yhdysvallat
2021		Klaus Hasselmann (s. 1931)	Saksa	”maapallon ilmaston fysikaalisesta mallintamisesta, vaihtelevuuden kvantifionnista ja ilmaston lämpenemisen luotettavasta ennustamisesta”	”uraauurtavasta työstä monimutkaisten järjestelmien ymmärtämiseksi”
		Syukuro Manabe (s. 1931)	Japani  Yhdysvallat
		Giorgio Parisi (s. 1948)	Italia	”atomien kokoluokasta planetaariseen kokoluokkaan asti ilmenevän epäjärjestyksen ja satunnaisvaihteluiden välisen vuorovaikutuksen löytämisestä” (spinlasit)
2022		Alain Aspect (s. 1947)	Ranska	”lomittuneilla fotoneilla tehdyistä kokeista, jotka osoittivat Bellin epäyhtälöiden rikkoutumisen” (kvantti-informaatiotiede)
		John Clauser (s. 1942)	Yhdysvallat
		Anton Zeilinger (s. 1945)	Itävalta
2023		Pierre Agostini (s. 1941)	Ranska	”kokeellisista menetelmistä jotka tuottavat attosekuntipulsseja elektronidynamiikan tutkimiseen”
		Ferenc Krausz (s. 1962)	Unkari  Itävalta
		Anne L’Huillier (s. 1958)	Ranska  Ruotsi

Katso myös

• Luettelo Nobelin kemianpalkinnon saaneista
• Luettelo Nobelin fysiologian tai lääketieteen palkinnon saaneista
• Luettelo Nobelin kirjallisuuspalkinnon saaneista
• Luettelo Nobelin rauhanpalkinnon saaneista
• Luettelo Nobelin taloustieteen palkinnon saaneista

Lähteet

• All Nobel Prizes in Physics Nobelprize.org. Viitattu 8.10.2019.