Kaviteetti-QED
Kaviteetti-QED eli kaviteettikvanttisähködynamiikka on kvanttioptiikan osa-alue, joka tutkii heijastavan kaviteetin sisälle, eli kahden peilin väliin suljetun valon ja atomien tai muiden hiukkasten vuorovaikutusta. Erityisesti kaviteetti mahdollistaa sellaisten tapausten tutkimisen, joissa valon kvanttimekaaninen luonne on olennainen. Kaviteetin sisällä on vain sellaisia fotonitiloja, jotka vastaavat peilien väliin muodostuvia seisovia aaltoja. Kaviteetti-QED:lla on sovellutuksia esimerkiksi kvantti-informaation käsittelyssä, ja se on yksi kvanttitietokoneiden mahdollisista fyysisistä toteutustavoista.[1]
Vuoden 2012 Nobelin fysiikanpalkinto myönnettiin Serge Harochelle ja David Winelandille kaviteetti-QED:hen liittyvistä kokeista.[2]
Lähteet Muokkaa
- ↑ Brown, Julian: ”Lentävät kubitit”, ”7 Miten kvanttitietokone rakennetaan”, Kvanttitietokone, s. 253–257. (Minds, machines and the multiverse: The quest for the quantum computer, 2000). Suomentanut Kimmo Pietiläinen. Helsinki: Terra cognita, 2001. ISBN ISBN 952-5202-42-9.
- ↑ The Nobel Prize in Physics 2012 NobelPrize.org. Viitattu 10.2.2022. (englanniksi)
| Yleiset |
Kvanttitietokone • Kubitti • Kvantti-informaatio • Kvanttiohjelmointi • Kvanttietokoneiden aikajana |
|---|---|
| Kvanttiviestintä |
Kvanttisalaus • Kvanttiteleportaatio • Supertiheä koodi • Kvanttivahvistinasema |
| Kvanttialgoritmit |
Shorin algoritmi • Kvanttifourier’n muunnos • Groverin algoritmi • Deutsch–Jozsa-algoritmi • Simonin ongelma |
| Kvanttilaskennan monimutkaisuusteoria | |
| Kvanttitietokoneen komponentit |
Kvanttipiiri (Kvanttiportti) • Topologinen kvanttitietokone • Adiabaattinen kvanttitietokone |
| Dekoherenssin ennaltaehkäisy | |
| Fyysiset toteutustavat |