Kvanttietokoneiden aikajana
kvanttitietokoneen kehityksen virstanpylväät
Tämä on kvanttitietokoneiden aikajana. Sivulla esitellään kvanttitietokoneiden ja kvanttilaskennan kehitystä ja virstanpylväitä.
1960-luku muokkaa
- 1968
- Stephen Wiesner keksii konjugaattikoodauksen.
1970-luku muokkaa
- 1973
- Alexander Holevo julkaisee kubitteja koskevan paperin.
- Charles H. Bennett todistaa, että laskeminen voidaan tehdä käänteisesti.
1980-luku muokkaa
- 1980
- Paul Benioff kuvailee kvanttimekaanisen Hamiltonin malliin perustuvan tietokoneen.[1]
- Juri Manin ehdottaa lyhyesti ideaa kvanttilaskennasta.[2]
- 1981
- Richard Feynman luennossaan First Conference on the Physics of Computation, joka pidettiin MIT:ssä toukokuussa huomioi, että vaikutti mahdottomalta simuloida kvanttijärjestelmän tilaa klassisella tietokoneella tehokkaasti. Hän ehdotti kvanttitietokoneiden perusmallia, joka kykenisi tämänlaisiin simulaatioihin.[3]
- 1989
- Ensimmäinen toimiva kvanttikryptojärjestelmä (Charles Bennet ja Gilles Brassard).
1990-luku muokkaa
- 1994
- Ensimmäinen suurten etäisyyksien (30 km) jakelu kvanttiavaimilla (Paul Townsed ja Christophe Marand).
- Shorin algoritmi keksitään.
- 1995
- Kvanttivirheenkorjauskoodia ehdottavat samanaikaisesti Andrew Steane ja Peter Shor.
- 1998
- Ensimmäinen kokeellinen kahden kubitin kvanttitietokone rakennettaan, jolla testataan kvanttialgoritmeja (MIT, IBM, Oxford, Berkley) Se perustuu NMR-teknologiaan
2000-luku muokkaa
- 2001
- Emanuel Knill, Raymond Laflamme ja Gerard Milburn todistavat, että optisen kvanttitietokoneen rakentaminen on mahdollista yhden fotonin lähteestä.
- 2007
- D-Wave Systems - niminen kanadalaisyritys väittää valmistaneensa 28-kubitin laitteen. Asiaa ei ole vielä varmistettu.
- 2009
- Ensimmäinen ohjelmoitava kvanttitietokone julkistetaan.[4]
2010-luku muokkaa
- 2010
- Kahden fotonin optinen siru.[5]
Lähteet muokkaa
- ↑ Benioff, Paul: The computer as a physical system: A microscopic quantum mechanical Hamiltonian model of computers as represented by Turing machines. Journal of Statistical Physics, 1980, 22. vsk, nro 5, s. 563–591. Journal of Statistical Physics. doi:10.1007/BF01011339. Bibcode:1980JSP....22..563B. (englanniksi)
- ↑ Manin, Juri I.: Вычислимое и невычислимое (Vytšislimoje i nevytšislimoje) (Laskettavissa ja ei-laskettavissa). Sov.Radio, 1980, s. 13–15. Sov.Radio. Artikkeli (Zip). Viitattu 8.11.2015. (venäjäksi)
- ↑ Feynman, Richard: Simulating Physics with Computers. International Journal of Theoretical Physics, Kesäkuu 1981, 21. vsk, nro 6, s. 467–488. International Journal of Theoretical Physics. PubMed:24948715. doi:10.1007/BF02650179. Bibcode:1982IJTP...21..467F. Artikkeli. Viitattu 21.20.2015. (englanniksi)[vanhentunut linkki]
- ↑ Barras, Colin: First universal programmable quantum computer unveiled. New Scientist, 2009. Sov.Radio. Artikkeli. Viitattu 8.11.2015. (englanniksi)
- ↑ Kurzweil accelerating intelligence: Two-photon optical chip enables more complex quantum computing. Kurzweil accelerating intelligence, 2010. Artikkeli. Viitattu 8.11.2015. (englanniksi)
- ↑ Martin Fuechsle, Jill A. Miwa, Suddhasatta Mahapatra, Hoon Ryu, Sunhee Lee, Oliver Warschkow, Lloyd C. L. Hollenberg, Gerhard Klimeck & Michelle Y. Simmons: A single-atom transistor. Nature, 2012, 7. vsk, nro 4, s. 242–246. Nature. PubMed:24948715. Artikkeli. Viitattu 8.11.2015. (englanniksi)
- ↑ Wheelahan, Dan: Breakthrough opens door to affordable quantum computers. UNSW Newsroom, 2015. Artikkeli. Viitattu 8.11.2015. (englanniksi)
Aiheesta muualla muokkaa
- Männikkö, Timo: Tietotekniikan perusteet – Luento 13 (PDF) (Taustaa kvanttitietokoneisiin ja aikajana) users.jyu.fi/~mannikko/. 2002. http://users.jyu.fi/~mannikko/. Arkistoitu 4.7.2022. Viitattu 8.11.2015.