Spin
Spin on alkeishiukkasten ominaisuus, jonka lähin klassinen analogia on sisäinen pyörimismäärä. Täysin spiniä ei kuitenkaan voi kuvata klassisilla malleilla. Yhteys pyörimismäärään tulee siitä, että spinin omaavan hiukkasen on havaittu käyttäytyvän magneettikentässä varatun pyörivän kappaleen lailla. Aalto-hiukkasdualismin mukaan aineella kuitenkin on sekä aaltojen että hiukkasten ominaisuuksia, joten niitä ei voi täysin kuvata pyörivinä kappaleina. Lisäksi spinin erottaa klassisesta pyörimismäärästä se, että se on kvantittunut ominaisuus, eli se voi saada vain tiettyjä hiukkasen tyypistä riippuvia arvoja.[1] Spintroniikka tutkii mahdollisuutta hyödyntää elektronin spiniä tiedon tallentamisessa, käsittelemisessä ja siirrossa.[2]
Spinin havaitseminen
muokkaaSpin havaittiin vuonna 1922 Sternin-Gerlachin kokeessa. Siinä hopea-atomit kulkivat paikassa muuttuvan magneettikentän läpi. Hopea-atomit ovat sähköisesti neutraaleja, mutta spinin vuoksi niillä on magneettinen momentti. Tällöin epähomogeeninen magneettikenttä aiheuttaa atomin rataan muutoksen. Kokeessa havaittiin, että hopea-atomit jakautuivat kahteen erilliseen ryhmään osoittaen, että hiukkasten spinillä on vain tietyt kvantittuneet arvot.[3]
Spinin mahdolliset arvot
muokkaaSpinin aiheuttaman sisäisen pyörimismäärän itseisarvo S voi saada vain arvot
missä kvanttiluku s on joko kokonaisluku tai puoliluku: ja on Planckin vakio h jaettuna :llä:
Jokaisella hiukkasella on oma sisäinen spin. Jos spin on kokonaisluku, kyseessä oleva hiukkanen on bosoni, jos puoliluku, kyseessä on fermioni. Alkeishiukkasista kvarkkien ja leptonien spin on 1/2, eli ne ovat fermioneja. Leptoneista tutuin hiukkanen on elektroni. Koska protoni ja neutroni koostuvat kummatkin kolmesta kvarkista, ovat nekin fermioneja. Voimia välittävät hiukkaset taas ovat bosoneja. Fotonin, gluonin, sekä W ja Z -bosoneiden spin on 1. Higgsin bosonin spin taas on 0.[4] Gravitonien spiniksi on ennustettu 2.[5]
Myös spinin jokaisen avaruuskomponentin mahdolliset arvot ovat kvantittuneet. Jos hiukkasen spiniä kuvaa yllä mainittu kvanttiluku s, spinin komponentti valitun koordinaattiakselin suuntaan voi saada 2s+1 arvoa eli esimerkiksi z-akselin suuntainen komponentti voi saada arvot
missä .
Esimerkiksi elektronit ovat spin-½-hiukkasia, eli niille . Tällöin niiden z-akselin suuntainen spinkomponentti voi olla joko tai . Positiivisessa tapauksessa hiukkasen sanotaan olevan spin-ylös-tilassa ja vastaavasti negatiivisessa tapauksessa se on spin-alas-tilassa. Elektronin spinin suuruutta (lukua tai ) ei voi muuttaa, mutta spinin suunta voi muuttua ylös- ja alas-tilojen välillä.[6]
Lähteet
muokkaa- ↑ What exactly is the 'spin' of subatomic particles such as electrons and protons? Does it have any physical significance, analogous to the spin of a planet? Scientific American. Viitattu 27.12.2023. (englanniksi)
- ↑ Spintroniikka | Nanobittejä www.nanobitteja.fi. Viitattu 27.12.2023.
- ↑ The Feynman Lectures on Physics Vol. II Ch. 35: Paramagnetism and Magnetic Resonance www.feynmanlectures.caltech.edu. Viitattu 27.12.2023.
- ↑ Natalie Wolchover, Samuel Velasco ja Lucy Reading-Ikkanda: A New Map of All the Particles and Forces Quanta Magazine. 22.10.2020. Viitattu 27.12.2023.
- ↑ Fermilab Today www.fnal.gov. Viitattu 27.12.2023.
- ↑ David J. Griffiths, Darrell F. Schroeter: Introduction to quantum mechanics. Cambridge New York, NY Port Melbourne, VIC New Delhi Singapore: Cambridge University Press, 2018. ISBN 978-1-107-18963-8.
Kirjallisuutta
muokkaa- Mandl, Franz: Quantum Mechanics. Butterworths & Co., 1966 (1957).