Tšerenkovin säteily

sähkömagneettinen ilmiö

Tšerenkovin säteily on sähkömagneettista säteilyä, joka syntyy, kun eristeessä etenevän sähköisesti varatun hiukkasen nopeus ylittää valon nopeuden kyseisessä eristeessä.[1] Hiukkanen ei siis ylitä valonnopeutta tyhjiössä vaan itse eristeessä tai aineessa, jossa valon nopeus on hitaampi. Säteily on nimetty neuvostoliittolaisen Pavel Tšerenkovin mukaan, joka vuonna 1958 sai Nobelin fysiikanpalkinnon ilmiön selittämisestä yhdessä Ilja Frankin ja Igor Tammin kanssa.[2]

Reaktorisydän. Sininen kajo on Tšerenkovin säteilyä.

Synty ja ominaisuudetMuokkaa

Väliaineessa liikkuva hiukkanen voi ylittää valon nopeuden kyseisessä väliaineessa, sillä esimerkiksi vedessä valon nopeus on vain 0,75 c, kun tyhjiössä se on 1 c.[3] Tšerenkovin mekanismissa varattu hiukkanen menettää kuitenkin ylimääräisen liike-energiansa nopeasti vuorovaikutuksessa väliaineen elektronien kanssa.lähde? Elektronien viritystila purkautuu Tšerenkovin säteilynä nähtävien fotonien muodossa. Esimerkiksi käynnissä olevan ydinreaktorin sydämessä näkyvä sininen kajo on Tšerenkovin säteilyä.[3]

Spektriltään Tšerenkovin säteily on kontinuumisäteilyä. Suurin osa siitä keskittyy spektrin ultraviolettialueelle.

SovelluksetMuokkaa

Tšerenkovin säteilyllä on sovelluksia suurenergiafysiikan ja tähtitieteen tutkimuksessa, esimerkiksi neutriinojen etsimisessä. Kun neutriino osuu vesimolekyyliin, vapautuu myoni, joka säteilee Tšerenkovin säteilyä, ja tämä on havaittavissa valonilmaisimilla. Ilmiötä hyödyntävät neutriinoteleskoopit.lähde?

Kun kosmisen säteilyn suurenerginen hiukkanen iskeytyy yläilmakehään, se tuottaa hyvin suurella nopeudella eteneviä elektroni-positronipareja. Nämä parit tuottavat Tšerenkovin säteilyä, jota maanpäälliset Tšerenkov-teleskoopit, kuten VERITAS, MAGIC ja H.E.S.S., havaitsevat.lähde?

Katso myösMuokkaa

LähteetMuokkaa

 
Wikimedia Commonsissa on kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Tšerenkovin säteily.
  1. Poole, Charles P.: The Physics Handbook: Fundamentals and Key Equations, s. 230. 2nd edition. Wiley-VCH, 2007. ISBN 3-5274-0699-9. (englanniksi)
  2. The Nobel Prize in Physics 1958: Pavel A. Cherenkov – Biography The Official Web Site of the Nobel Prize, nobelprize.org. Viitattu 5.11.2011.
  3. a b Cherenkov radiation. Encyclopædia Britannica. Viitattu 27.6.2021. (englanniksi)
Tämä fysiikkaan liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.