Sorsanselkä–Keskinenvesi
Sorsanselkä–Keskinenvesi on Keski-Suomessa Joutsassa Leivonmäen entisen kunnan alueella sijaitseva järvi. Tämä on läntinen kahdesta järvialtaasta, jotka syntyivät 1800-luvulla suoritetussa järvenlaskussa. Itäinen järviallas kulkee viranomaistiedoissa vanhalla nimellään Rutajärvi, vaikka joskus molempia järvialtaita pidetään Rutajärven eri osina.[1][2][3]
Sorsanselkä–Keskinenvesi (Rutajärven läntinen järviallas) |
|
---|---|
Sorsanselkä |
|
Valtiot | Suomi |
Maakunnat | Keski-Suomi |
Kunnat | Joutsa |
Koordinaatit | |
Vesistöalue ja valuma-alueen tietoja | |
Päävesistöalue | Kymijoen vesistö (14) |
Valuma-alue | Rutajoen valuma-alue (14.236) |
Lasku-uoma | salmi Rutajärveen [1] |
Järvinumero | 14.236.1.067 |
Mittaustietoja | |
Pinnankorkeus | 123,1 m [1] |
Pituus | 3,8 km [1] |
Leveys | 3,4 km [1] |
Rantaviiva | 29,51 km [2] |
Pinta-ala | 5,333838 km² [2] |
Suurin syvyys | 22 m [2] |
Saaria | 15 [1] |
[ Muokkaa Wikidatassa ] [ ohje ]
|
Maantietoa
muokkaaJärven pinta-ala on 533 hehtaaria eli 5,3 neliökilometriä, se on 3,8 kilometriä pitkä ja 3,4 kilometriä leveä. Sillä on myös kaksi järvenselkää: itäinen Keskinenvesi ja läntinen Sorsanselkä. Järvenselkien välissä sijaitsee 1,5 kilometriä pitkä Joutsniemi, joka on vedenpinnan yläpuolelle yltävä harjujakson osuus. Niemeä vastapäätä on toinen niemi niin, että niiden väliin jää 150 metriä leveä salmi ja siitä etelään aukeava mutkikas Harjunlahti. Sorsanselkä on 3,3 kilometriä pitkä ja järvenosan yhteispituus 3,8 kilometriä. Järvenosia yhdistää toisiinsa noin 20 metriä leveä ja 400 metriä pitkä uoma, joka samalla tasaa järvenosien vedenpinnat. Uoma syntyi järvenlaskujen seurauksena, kun järveosien väliin maatui kannas.[1][2][4][5]
Järvellä on kartan mukaan 15 saarta. Niitä ovat yhdeksän, jotka sijaitsevat Sorsanselällä, ja seitsemän, jotka ovat Keskinenvedellä. Sorsanselällä sijaitsee Liisa-Koni, Teerisaari, Selkäsaaret ja Kalliosaari, ja Keskinenvedellä on järvenosan suurin saari Tyllinsaari.[1][2]
Järvi on luodattu ja siitä on julkaistu syvyyskartat. Sorsanselän pohja on vaihteleva ja siinä on seitsemän yli kymmenmetristä syvännettä. Niistä syvin kohta 22 metriä sijaitsee Joutsniemen kärjen lounaispuolella ja toiseksi syvin kohta 17,5 metriä Joutsniemen länsipuolella. Keskinenvesi on samanlainen Tyllisaareen asti, jonka itäpuolella järvenselkä on matalaa. Keskinenveden syvin kohta on 21 metriä ja se sijaitsee aivan Joutsniemen itärannassa.[1][2]
Järven rantaviivan pituus on 29,5 kilometriä. Lähes kaikki Sorsanselän rannat kuuluvat kansallispuistoon, mutta Keskinenvedellä siihen kuuluvat vain sen pohjoisrannat.[1][2][4][5]
-
Hiekkarantaa Joutsniemen länsirannalla
-
Sama kohta
-
Teerisaari
Luontoarvoja
muokkaaGeologiaa
muokkaaRutalahdelta alkaa eteläsuuntainen laakso, jossa virtaa Haapajoki. Sen eteläpäässä sijaitsee viime jääkauden lopulla syntynyt Hietajärvenkangas, josta jatkaa harjujakso Joutsniemenä järven yli. Harjujakso päättyy vasta noin 19 kilometrin päässä Puttolassa ja Tammilahdella.[1][5]
Kansallispuisto
muokkaaLeivonmäen kansallispuisto perustettiin 1.3.2003 ja sen pinta-ala on 2 992 hehtaaria eli 29,92 neliökilometriä. Se sijaitsee kokonaisuudessaan entisessä Leivonmäen kunnassa, joka on ollut osa Joutsaa vuodesta 2008. Järven vesialueet eivät kuulu kansallispuistoon, mutta sen luoteis-, länsi- ja lounaispuolen rannat ja lähes kaikki saaret kuuluvat siihen.[6][7]
Natura-alue
muokkaaSorsanselkä, Keskinenvesi ja Rutajärvi sisältyvät kokonaisuudessaan Natura 2000 -ohjelmassa mukana olevaan Haapasuo–Syysniemi–Rutajärvi–Kivijärvi-suojelualueeseen (5 063,8 hehtaaria, FI0900074). Sitä on kuvailtu Rutajärven artikkelissa.[7][8]
Vesistösuhteet
muokkaaJärvi sijaitsee Kymijoen vesistössä (vesistöaluetunnus 14) Suur-Päijänteen alueen (14.2) Ristiselän alueella (14.23), jonka Rutajoen valuma-alueeseen (14.236) järvi kuuluu. Järven vedenpinnan korkeus on 123,1 metriä mpy.[1][9]
Rutajoen valuma-alue on tavanomaista pienempi valuma-alue Päijänteen itäpuolella, joka on saanut viranomaistiedoissa erityisaseman. Järvi voidaan katsoa kuuluvan Kymijoen latvavesistöihin, sille se laskee suppea-alaisena suoraan Päijänteeseen. Sen valuma-alueella sijaitsee 63 yli hehtaarin kokoista järveä tai lampea, mutta niistä vain osa laskee tämän järvenosan kautta. Sorsanselän länsirantaan laskee Joutsjärven (26 ha) laskujoki Joutsjoki. Sen valuma-alueella sijaitsevat esimerkiksi Suojärvi (6 ha), Pyydysjärvi (6 ha), Korpijärvi (4 ha), Pieni Suojärvi (3 ha), Vääräjärvi (3 ha), Vääräjärvi (7 ha) ja Saarijärvi (11 ha). Järvenosan eteläpuolella olevalla Haapasuolla on runsaasti nimettömiä umpijärviä. Vähä Harjujärvi (15 ha), Harjujärvi (46 ha) ja Talvilampi laskevat Harjujärvenojaa myöten ja se yhtyy Kivipuroon ennen laskemistaan Sorsanselkään. Järven eteläpuolella olevan harjujakson vieressä olevia umpilampia voitaneen pitää suppina. Niitä ovat esimerkiksi Harjunlahti, Iso-Valkeinen (16 ha), Hämeenlampi (10 ha), Pieni-Valkeinen (13 ha), Kirveslampi (2 ha) ja Kalaton (1 ha). Järven pohjoispuolella umpilampia ovat vastaavasti Erijärvi (2 ha), Pieni Pirttilampi (3 ha) ja Iso Pirttilampi (9 ha).[1][9]
Järven lasku-uoma on joki tai kanava, joka johtaa Rutajärveen. Rutajärvi purkautuu vuorostaan Rutapohjan kanavaa myöten Rutajokeen, joka laskee Päijänteen Rutalahteen Ristiselällä.[1][9]
Historiaa
muokkaaJärvenosien yhtestä historiaa on käsitelty Rutajärven artikkelissa.
Katso myös
muokkaaLähteet
muokkaa- Leivonmäen kansallispuiston hoito- ja käyttösuunnitelma. Metsähallitus, 2009. C55 ISBN 978-952-446-702-5 Teoksen verkkoversio (PDF) (viitattu 26.6.2019).
Viitteet
muokkaa- ↑ a b c d e f g h i j k l m n Rutajärvi, Joutsa (sijainti maastokartalla) Karttapaikka. Helsinki: Maanmittauslaitos. Viitattu 10.6.2019.
- ↑ a b c d e f g h Ympäristö- ja paikkatietopalvelu Syke (edellyttää rekisteröitymisen) Helsinki: Suomen Ympäristökeskus. Viitattu 10.6.2019.
- ↑ Leivonmäen kansallispuisto, luotoon.fi, viitattu 26.6.2019
- ↑ a b Rutajärvi, Joutsa (sijainti ilmavalokuvassa) Karttapaikka. Helsinki: Maanmittauslaitos. Viitattu 10.6.2019.
- ↑ a b c Rutajärvi, Joutsa (sijainti varjokartalla) Karttapaikka. Helsinki: Maanmittauslaitos. Viitattu 10.6.2019.
- ↑ Leivonmäen kansallispuiston hoito- ja käyttösuunnitelma, 2009, Metsähallitus, s. 9
- ↑ a b Leivonmäen kansallispuiston hoito- ja käyttösuunnitelma, 2009, Metsähallitus, s. 15–16
- ↑ Haapasuo - Syysniemi - Rutajärvi - Kivijärvi (FI0900074), 26.6.2019, Keski-Suomen ELY-keskus, viitattu 26.6.2019
- ↑ a b c Rutajärvi (14.236.1.003) Järvi-meriwiki. Suomen ympäristökeskus. Viitattu 10.6.2019.